(PRESSI.COM 13.08.2004) Neljä päivää ja sata kilometriä rinkka selässä. Erävaelluksen SM- kisoissa testataan erätaitoja, kuntoa ja luonnontuntemusta.

Kiilopäällä valmistaudutaan ruskaan ja 2-5.9.2004 pidettäviin Erävaelluksen 35. SM-kilpailuihin. Erävaelluskisa on oiva tilaisuus testata erätaitoja, vertailla varusteita, hakea uusia vinkkejä, tavata samanhenkisiä retkeilijöitä sekä nauttia vaeltamisesta ruskan värittämillä tuntureilla ja outamailla.

Kisat käydään Inarissa, Urho Kekkosen kansallispuiston alueella ja sen läheisyydessä, upeissa tunturimaisemissa. Erävaelluksen SM- kisat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970 ja silloinkin kisakeskuksena toimi Tunturikeskus Kiilopää. Kiilopäällä vietetään samalla keskuksen 40- vuotisjuhlavuotta.

Kisakonkarit haastavat nuoret
Kisaamaan lähtee yli 200 kahden hengen partiota. Retkeilyn lisääntynyt suosio näkyy myös kisaosallistujien määrän kasvuna. Kisoissa on mukana sekä kokeneita eräkarhuja että ensimmäistä kertaa erätaitojaan testaavia retkeilijöitä. Veteraanisarjassa monet osallistuvat jo kahdettakymmenettä kertaa; Jorma Pihlainen osallistuu jo 32. kertaa. Mukana on myös viime vuosien menestynein pari Iiro Kakko ja Pekka Vesterinen. Paikallista väriä kisoihin tuovat Sodankylästä saapuvat kisaajat.

Kestävyyttä ja taitoja
Kilpailureitillä on noin. 30 pakollista rastia, joilla vaaditaan erä-, suunnistus- ja ensiapu- taitoja sekä luonnontuntemusta. Avoimen sarjan reitin pituus on noin 100 km, naiset, nuoret ja veteraanit taivaltavat 80 km ja kuntosarjalaisilla on 70 km:n taival edessään. Yleisörasteilla pääsee seuraamaan kilpailijoiden ratkaisuja visaisiin pulmiin. Tunturikeskus Kiilopään ilmoitustaululla ilmoitetaan päivittäisen yleisörastin sijainti.

Kiilopään Kierros- nimeä kantavan kilpailun organisaatiolla on vankka kokemus vastaavien kilpailujen järjestämisestä, kilpailun johtajana toimii Matti Nikula ja kisasihteerinä Erkki Kataja. Lisäksi yli sata talkoolaista antaa oman panoksensa kisojen onnistumiseksi. Erävaelluskisojen järjestäjänä toimii Suomen Latu ry, Ivalon Latu ry ja Tunturikeskus Kiilopää.

Liikunta vähentää merkittävästi diabeetikkojen sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta - vapaa-ajan liikunnan ohella myös työ- ja työmatkaliikunta tärkeitä

Diabetes (tyyppi 2 diabetes eli ns. aikuistyypin diabetes) on eräs nopeimmin lisääntyviä sairauksia maailmassa. Diabeetikkojen määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan 25 vuoden aikana. Diabetespotilaiden määrä lisääntyy kaikissa maanosissa. Vuonna 2030 diabetesta sairastavia arvioidaan olevan maailmassa yli 300 miljoonaa. Diabetespotilailla on 2-4 -kertainen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin (sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti, aivohalvaus, katkokävely) ja kolme neljästä diabeetikosta kuolee johonkin sydän- ja verisuonisairauteen. Ylipaino ja lihavuus ovat diabeteksen tärkeimmät riskitekijät. Painonhallinnan ohella diabetesta voidaan ehkäistä (tai ainakin taudin puhkeamista voidaan siirtää myöhemmäksi) terveellisellä ravinnolla ja liikunnalla.

Tuore suomalainen tutkimus osoitti, että liikunta vähentää merkittävästi diabeetikkojen sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen suureen väestöaineistoon perustuva havainto, joka osoittaa, että vapaa-ajan liikunnan ohella myös työ- ja työmatkaliikunta vähentävät diabeetikkojen kuolleisuutta. Kansanterveyslaitoksen (KTL) tutkijaryhmä seurasi 3316 diabetesta sairastavan vuosina 1972-1992 FINRISKI -tutkimukseen osallistuneen henkilön kuolleisuutta keskimäärin 18 vuoden ajan. Seurannan alussa tutkittavilta kysyttiin heidän vapaa-ajan liikuntatottumuksiaan, työmatkaliikuntaa ja työhön liittyvää liikuntaa. Liikunnan lisäksi tutkittavilta kysyttiin heidän tupakointi- ja ravintotottumuksistaan ja heiltä mitattiin pituus, paino, verenpaine ja veren kolesteroliarvo. Tutkittavat luokiteltiin kussakin liikuntatyypissä kolmeen liikunta-aktiivisuustasoon; kevyt, kohtalainen ja aktiivinen.

Kevyt työ oli pääosin istumista (esim. toimistotyö), kohtuullisesti aktiivinen työ sisälsi kävelyä ja kevyiden taakkojen nostamista (esim. kaupan myyjä) ja aktiivinen työ sisälsi runsaasti kävelyä, kiipeämistä ja raskaiden taakkoja nostamista (esim. rakennus-, metsä- ja teollisuustyö). Kohtalaisen aktiivisiksi työmatkaliikkujiksi luokiteltiin ne, jotka kävelivät tai pyöräilivät työhön, mutta alle puoli tuntia päivässä ja aktiivisiksi ne, jotka kävelivät tai pyöräilivät työhön ja päivittäinen matka-aika oli yli 30 minuuttia. Vähäinen vapaa-ajan liikunta tarkoitti esimerkiksi lukemista ja TV:n katselua, kohtalainen aktiivisuus sisälsi kävelyä, pyöräilyä, puutarhan hoitoa ym. tehtäviä vähintään 4 tuntia viikossa ja aktiivinen ryhmä harrasti juoksua, hiihtoa, uintia ym. liikuntaa vähintään 3 tuntia viikossa.

Kohtalaisen aktiivista työtä tekevien diabeetikkojen sydän- ja verisuonitauti-kuolleisuus oli 9% matalampi verrattuna kevyttä työtä tekeviin. Vastaavasti aktiivinen työ vähensi kuolleisuutta 40%. Kohtalainen vapaa-ajan liikunta vähensi kuolleisuutta 17% ja aktiivinen liikunta 33%. Myös työmatkaliikunta oli yhteydessä alentuneeseen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, mutta sen merkitys oli vähäisempi kuin työ- ja vapaa-ajanliikunnan. Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden ohella aktiivinen liikunta vähensi myös tutkittavien kokonaiskuolleisuutta.

Liikunnan ja kuolleisuuden välisiä yhteyksiä analysoitaessa muiden tunnettujen sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vaikutus vakioitiin tilastollisten menetelmien avulla. Tutkimuksen tulokset pysyivät olennaisilta osilta ennallaan, vaikka tutkimuksesta poistettiin ne, jotka sairastivat jotain sydän- ja verisuonitautia jo tutkimuksen alussa tai jotka eivät jonkin sairauden tai vamman takia pystyneet liikkumaan. Myöskään eläkeläisten poistaminen analyyseista ei vaikuttanut merkittävästi tutkimuksen tuloksiin.
Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että liikunnalla on keskeinen merkitys diabeetikkojen sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ja näin ollen liikunnan tulisi kuulua keskeisenä osana diabeetikkojen hoitoon.

Suomen suurin seikkailu-urheilukilpailu Lapin Kulta Challenge kisataan tänä vuonna Ylläksellä 13. - 14.8. Kaksipäiväisen, opiskelijoille suunnatun kilpailun lajeihin kuuluvat maastopyöräilyn, juoksun ja melonnan lisäksi köysikiipeilyä ja muita seikkailullisia osuuksia Länsi-Lapin luonnonkauniissa maisemissa. Lapin Kulta Challenge haastaakin kilpailijat paitsi vaativaan fyysiseen suoritukseen myös ainutlaatuiseen elämykseen.

Lapin Kulta Challenge on paitsi Suomen suurin seikkailu-urheilukilpailu, myös maan mittavin opiskelijaurheilutapahtuma. Mukana kilpailussa on 60 kolmihenkistä opiskelijajoukkuetta. Kilpailu järjestetään nyt neljännen kerran. Tänä vuonna kilpailu käydään Ylläksellä ja Länsi-Lapin retkeilyreiteillä. Kilpailulajeja ovat mm. maastopyöräily, juoksu, melonta sekä köysikiipeily ja muut seikkailulliset osuudet. Matkaa kahden päivän etappikilpailulle kertyy vajaat 150 kilometriä.

"Vuosittaisen Lapin Kulta Challenge -tapahtuman tarkoituksena on tarjota osallistujille ja katsojille ainutlaatuisia kokemuksia Lapin Kulta -oluen kotiseuduilla. Olemme lähteneet mukaan seikkailu-urheiluun, sillä laji henkii samoja arvoja kuin Lapin Kulta -tuotemerkki: mm. vapaus, elämyksellisyys ja sosiaalisuus. Kilpailun suuri suosio on osoitus siitä, että laji koetaan kiinnostavana", Lapin Kulta -oluen tuotepäällikkö Ann-Mari Korhonen Hartwallilta kertoo.

"Ylläksen alueen monipuolinen ura- ja reittiverkosto sekä korkeatasoiset kartat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia reitin suunnittelussa. Pienipiirteinen ja edellisiä vuosia peitteisempi maasto tekevät kilpailusta suunnistuksellisesti viime vuotta haastavamman. Odotettavissa on kilpailu, joka on seikkailu-urheilua parhaimmillaan: vauhtia, reitinvalintoja ja upeita maisemia", kilpailun teknisistä järjestelyistä vastaava Antti Väyrynen Frog Adventures Oy:stä kertoo.

Kilpailu sisältää kaksi päiväetappia, joiden välillä kilpailijat yöpyvät teltoissa. Kello käy etapin lähdöstä maaliin ja pysähtyy vain yötauon ajaksi. Lajien välisillä vaihtopaikoilla suoritetut huoltotoimenpiteet kuuluvat suoritusaikaan, mikä korostaa joukkueen yhteistyökykyä.

Kilpailuun osallistuminen edellyttää hyvää yleiskuntoa, kestävyyttä, luonnossa liikkumisen taitoja ja hyvää joukkuehenkeä. Kilpailussa edetään rastilta toiselle pääosin maastoon merkitsemätöntä reittiä pitkin, joten kohtuullinen suunnistustaito on tarpeen. Osallistujien on lisäksi hallittava maastopyöräilyn ja melonnan perustaidot sekä eräitä köysikiipeilyn perustekniikoita.

Joukkueiden sukupuolijakauma on vapaa ja kaikki joukkueet kilpailevat samassa sarjassa sukupuolesta riippumatta. Palkinnot ovat rahapalkintoja: 2 500, 1 500 ja 1 000 euroa. Nopeimpien joukkueiden lisäksi palkitaan tavarapalkinnoilla mm. nopein sekajoukkue ja nopein naisjoukkue. Lapin Kulta Challenge -kiertopalkinnon saa paras yhtä oppilaitosta edustava joukkue.

Lapin Kulta Challengen järjestää Lapin Kulta. Kilpailun teknisestä toteutuksesta vastaa Frog Adventures Oy. Frog Adventuresin Antti Väyrynen ja Pasi Ikonen ovat itse kokeneita seikkailu-urheilijoita, jotka ovat menestyneet niin suomalaisissa kuin kansainvälissäkin seikkailu-urheilukilpailuissa.

Noin 20 seuraavan viikon ajan saavat luonnon ystävät, ornitologit, tutkijat ja pelaajat seurata harmaaposkisten albatrossien muuttoa Tasmaniasta Etelä-Afrikkaan. Maailman ensimmäinen ympäristöprojekti, jolla pyritään pelastamaan uhanalaiset albatrossit, sai juhlallisen aloituksen Royal Geographical Society -yhdistyksessä Lontoon Kensingtonissa tiistaina 27. huhtikuuta.

Big Bird Race -kilpailun selvässä johdossa on juuri nyt Daniphobouska, peräsulkien tuntumassa seuraa The Ecologist.

Ladbrokes -vedonlyöntiyrityksen rahoittama kilpailu järjestetään englantilaisen luonnonsuojeluviranomaisen Creation Foundationin aloitteesta. Maailman huomio kohdistetaan kymmenien tuhansien lintujen traagisiin ja turhiin kuolemiin muuttomatkalla Australiaan kuuluvasta Tasmaniasta Etelä-Afrikkaan. Lintukuolemien syy on Intian valtamerellä harjoitettavat laittomat kalastusmenetelmät, joiden vuoksi linnut takertuvat pyydyksiin laskeutuessaan veteen syödäkseen ja levätäkseen.

Ladbrokes haastaa kaikki kyseenalaista pitkäsiimakalastusta maailman merillä harjoittavat maat mukaan ratkaisemaan ongelmaa. Big Bird Race -projektilla pyritään saamaan aikaan valtiollisia sopimuksia, joiden puitteissa lintu-uhrien määrä vähenisi. Pitkäsiimakalastuksen valvontaa tehostava sopimus on ratifioitu vasta kuudessa maassa.

Tasmanian luonnonsuojeluviranomaiset ovat varustaneet 18 lintua lähettimellä, minkä ansiosta tutkijat, ornitologit ja pelaajat voivat seurata Ladbrokesin kotisivulla Internetissä muuttomatkan edistymistä satelliitin välityksellä. Pelaajat ympäri maailmaa voivat lyödä vetoa siitä, mikä linnuista saapuu ensimmäisenä Etelä-Afrikan rannikolle. Kilpailusta saatava tuotto menee suoraan asiantuntijaryhmälle, joka päättää miten rahat voidaan parhaiten käyttää uhanalaisen lintulajin säilyttämiseksi.

Jokaisella linnulla on oma kummi. Muiden muassa Jordanian kuningatar Noor, Sir Richard Attenborough, Jerry Hall ja Olivia Newton John ovat valinneet oman lintunsa pyrkien osaltaan kiinnittämään maailman huomion uhanalaisiin albatrosseihin ja niiden riskialttiiseen muuttomatkaan.

-Projektin avulla tullaan saamaan korvaamattoman arvokasta tietoa albatrossien muuttokäyttäytymisestä ja sitä kautta keinoja myös uhanalaisen lintulajin säilyttämiseen, Ladbrokesin Suomen maajohtaja Marcus Tilgmann kertoo luonnonsuojeluviranomaisten lausuntoihin viitaten.

-Tutkijoiden mukaan albatrossien tilanne on yhtä vakava kuin delfiineillä oli 1980-luvulla. Kaikkiaan 300 000 lintua kuolee vuosittain pitkäsiimakalastuksen vuoksi ja nämä luvut on saatava alenemaan pikaisesti merilintujen olemassaolon turvaamiseksi, Tilgmann jatkaa.

Uusi Nestelaastari mullistaa haavanhoidon Suomessa. Compeed® Nestelaastari on ainutlaatuinen uutuus pienten haavojen ja naarmujen hoidossa.

Toisin kuin tavalliset laastarit, Compeed Nestelaastari nopeuttaa haavojen paranemista muodostamalla haavan päälle vesitiiviin kalvon antaen haavan kuitenkin samalla hengittää. Nestelaastari toimii sellaisissakin paikoissa, missä normaalisti on vaikea saada laastaria pysymään, kuten sormenpäissä ja nivelissä. Se lopettaa pienet verenvuodot ja kivun suojaamalla hiusverisuonia ja hermonpäitä. Compeed® Nestelaastari (aktiivinen aine 2-oktyyli-syanoakrylaatti) muodostaa kirkkaan, joustavan ja hengittävän kalvon joka suojaa haavaa vedeltä, lialta ja bakteereilta ehkäisten haavan tulehtumisen. Koska nestelaastari muodostaa vedenpitävän kalvon, jäävät turhat laastarinvaihdot pois uimisen, kotitöiden tai suihkun jälkeen. Compeed® Nestelaastarin kalvo joustaa liikkeen mukana ja se pysyy paikoillaan kunnes kuluu pois ihon uusiutuessa. Nestelaastari on myös huomaamaton kasvojen alueella esim. parranajon jälkeen.

Parempaa haavanhoitoa
Compeed nestelaastari merkitsee parempaa haavanhoitoa. Vaikka yleinen käsitys onkin toisenlainen, nopeuttaa haavan peittäminen sen paranemista. KRC Research instituutin viimeaikaisen tutkimuksen mukaan yli puolet (55%) vastaajista uskoivat haavan paranevan parhaiten kun se jätetään peittämättä ja ‘sen annetaan hengittää’. Vain kolmannes vastaajista peittää haavat laastarilla tai siteillä, sillä ihmiset ovat tietämättömiä siitä tosiasiasta, että haavan peittäminen itse asiassa edistää paranemista. Peittämällä haava Compeed Nestelaastarilla luodaan haavalle optimaaliset paranemisolosuhteet ja vähennetään ruven syntymisen todennäköisyyttä ja tätä kautta myös arven ilmestymisen riskiä.

Yksi käyttökerta riittää
Nestelaastarin käyttö on yksinkertaista: haava pestään ja sen annetaan kuivua. 4 tippaa nestelaastaria puristetaan mukana tulevaan Aplicator-puikkoon. Nestelaastari levitetään haavan päälle puikolla, minkä jälkeen Nestelaastari muodostaa haavan päälle suojaavan kalvon. Nestelaastari toimii ainoastaan Aplicator-puikon avulla; mikäli nestelaastaria levitetään muilla keinoin, ei suojaavaa kalvoa synny. Kirvelemätön Nestelaastari luo optimaaliset olosuhteet haavan paranemiselle. Yhdessä nestelaastaripakkauksessa on 10 käyttökertaa - 40 tippaa nestelaastaria ja 10 Aplicator-puikkoa

Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus Oy ja Fintoto Oy käynnistävät syyskuussa uuden valtakunnallisen puhelinpalvelun ongelmapelaajille ja heidän omaisilleen. Puhelinpalvelulla rahapeliyhteisöt haluavat kantaa vastuuta myös pelaamisen mukanaan tuomista sosiaalisista ongelmista. Rahapeliyhteisöjen toimitusjohtajat, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre sekä A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton toimitusjohtajat allekirjoittivat sopimuksen puhelinpalvelun käynnistämisestä tänään Helsingissä.

Vaikka RAY, Veikkaus ja Fintoto tulouttivat viime vuonna yhteiskunnalle yhteensä yli 900 miljoonaa euroa, ei suomalaisten rahapeliyhteisöjen tarkoituksena ole tuottojensa kasvattaminen hintaan mihin hyvänsä. Rahapelaamisen sosiaalisten haittojen ehkäiseminen on keskeinen osa suomalaisten rahapeliyhteisöjen vastuullista toimintatapaa.

Osana tätä vastuullista toimintakulttuuria rahapeliyhteisöt käynnistävät ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarkoitetun valtakunnallisen puhelinpalvelun 1.9.2004. Tavoitteena on rahapelaamisesta aiheutuvien yksilöllisten, yhteiskunnallisten ja sosiaalisten haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Palvelut tuottaa A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto ry. Tilaajina toimivat rahapeliyhteisöt rahoittavat palvelun suhteessa: RAY 45 %, Veikkaus 45 % ja Fintoto 10 %.

Peliongelmaisten puhelinpalvelun kokeiluvaihe kestää 31.5.2005 asti. Sen aikana puhelin päivystää viitenä päivänä viikossa kuusi tuntia päivässä. Tämän lisäksi järjestetään 2-3 päivänä viikossa erillinen riippuvuuksien hoitoon erikoistuneiden terapeuttien konsultaatiopäivystys, jonne vaativammat, syventävät kysymykset ohjataan. Kokeiluvaiheen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö järjestää hankkeelle arvioinnin, jonka tulokset käytetään hyödyksi palvelua kehitettäessä.

Suunnitelmien mukaan toisessa vaiheessa palveluun voidaan kytkeä myös mahdollisuus esittää asiantuntijoille kysymyksiä peliriippuvuudesta ja peliongelmasta Internetin välityksellä. Kolmannessa vaiheessa, vuonna 2006, voidaan palveluun liittää vielä kännykkäpalvelu, jolloin asiakkaan on mahdollista esittää kysymyksiä ja saada tukea myös tekstiviestipalvelun avulla.