Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi tänään TeliaSonera Oyj:n tekemän valituksen, joka koski Viestintäviraston huhtikuussa 2001 tekemää päätöstä yhtiön matkaviestinverkkojen verkko- eli yhteenliittämismaksuista. Viraston päätöksessä TeliaSoneran maksut todettiin kohtuuttoman korkeiksi ja yhtiö määrättiin alentamaan maksujaan.

Laskua muistuttavat tarjoukset ovat erehdyttäneet poikkeuksellisen paljon yrityksiä kuluneen kesän aikana. Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan lausunnon mukaan tilisiirtolomakkeella oleva mainos ei ole selkeästi tunnistettavissa mainokseksi ja siten menettely on hyvän liiketavan vastaista.

Mainonnan kansainvälisten perussääntöjen mukaan mainoksen on oltava esitystavasta ja mainosvälineestä riippumatta selvästi tunnistettavissa mainokseksi. Suomen Yritysmedia Oy on kevään ja kesän aikana lähettänyt yrityksille markkinointikirjeitä, joissa se markkinoi Internetissä toimivaa yrityshakemistopalvelua. Kirjeessä on esitäytetty tilisiirtolomake ja esite tarjottavasta palvelusta. Monet yrittäjät ovat erehdyksessä luulleet, että tilisiirto on tilaukseen perustuva lasku ja maksaneet sen.

Yrittäjät ovat olleet yhteydessä yrittäjäjärjestöihin ja tiedustelleet menettelyn hyväksyttävyyttä. Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan lausunnon mukaan tilisiirtolomake ei ole selkeästi tunnistettavissa mainokseksi. Mainostaja on menetellyt mainonnan kansainvälisten perussääntöjen vastaisesti ja siten myös hyvän liiketavan vastaisesti.

Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta antaa lausuntoja siitä, onko jokin elinkeinotoiminnassa harjoitettu toiminta hyvän liiketavan vastaista. Lautakunta ei voi ottaa kantaa kysymyksiin, jotka koskevat sopimusoikeudellisia tai teollis- ja tekijänoikeudellisia kysymyksiä. Professori Niklas Bruun on kymmenjäsenisen lautakunnan puheenjohtaja.

Tapiola Pankin juuri ilmestyneen suhdanne-ennusteen mukaan suurin yksittäinen riskitekijä liittyy öljyn hintaan. Öljyn hinnannousu voisi kiihdyttää inflaatiota, jonka vaikutukset näkyisivät meillä kasvun hidastumisena ja korkojen nousuna. Tämä yhdistelmä voisi pahimmassa tapauksessa kääntää työttömyyden nousuun ja asuntojen hinnat laskuun. Eli öljyn hintakehitys vaikuttaa ratkaisevasti myös tavalliseen kuluttajaan.

Veronkevennykset parantavat kuluttajien ostovoimaa. Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen kannustaa kuitenkin järkevään taloudenpitoon ja varautumaan hieman korkeampiin korkoihin.

Tapiola Pankin suhdannekatsaus löytyy kokonaisuudessaan Tapiolan verkkopalvelusta www.tapiola.fi/suhdannekatsaus. Katsaus ilmestyy neljästi vuodessa ja seuraava ennuste on tulossa 29. syyskuuta.

Tiivistelmä katsauksesta

* Maailmantalouden kasvu on vahvistunut Yhdysvaltain ja Aasian johdolla. Myös euroalueella ja Latinalaisessa Amerikassa kasvu on käynnistymässä.

* Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia. Ensi vuonna kasvu kiihtyy 2,5 prosenttiin pääosin yksityisen kulutuksen vetämänä. Nettovienti kasvaa hiukan edellisvuodesta, mutta investoinneista ei ole edelleenkään odotettavissa merkittävää piristysruisketta talouteen.

* Suomen inflaatio säilyy tarkastelujaksolla hitaana. Tänä vuonna inflaatio hidastuu 0,8 prosenttiin ja ensi vuonna inflaatio asettuu 1,5 prosenttiin. Inflaation hidastuminen kasvattaa ostovoimaa, mutta nostaa samalla reaalikorot euroalueen korkeimpien joukkoon. Työttömyys säilynee tarkastelujaksolla nykytasollaan.

* EKP pitää ohjauskoron ennallaan ja FED valmistautuu koronnostoon vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Pitkien korkojen osalta politiikkamuutokset on jo valtaosin ennakoitu ja nousupaineet tästä eteenpäin ovat rajalliset.

* Dollarin heikkeneminen euroa vastaan jatkuu. Vaihtotaseen vajeen korjaantuminen edellyttää heikompaa dollaria. Kiinan valuuttakurssipolitiikka on avainasemassa. Mikäli Kiina ei revalvoi valuuttaansa, paine euroa vastaan jatkuu voimakkaana.

* Asuntomarkkinoilla ei ole odotettavissa äkkinäisiä muutoksia.

* Uudet terroristi-iskut ja Lähi-idän tilanteen kiristyminen voivat lykätä kulutus- ja investointipäätöksiä, jonka seurauksena kasvuennusteita joudutaan laskemaan.

* Suurin yksittäinen riskitekijä liittyy öljyn hintaan. Öljyn hinnannousu voisi kiihdyttää inflaatiota, jonka vaikutukset näkyisivät meillä kasvun hidastumisena ja korkojen nousuna. Tämä yhdistelmä voisi pahimmassa tapauksessa kääntää työttömyyden nousuun ja asuntojen hinnat laskuun.

* Poikkeuksellisen alhaisten korkojen ympäristössä pitkäaikaisia sitoumuksia on syytä harkita tavallistakin huolellisemmin. Riski suomalaisen asuntovelallisen lainakustannusten noususta on viime kuukausina kasvanut. Huolestua ei kannata, mutta järkevää taloudenpitoa on varautua hieman korkeampiin korkoihin, koska pitkällä aikavälillä korot ovat aika-ajoin myös nykyistä korkeammalla.

* Palkansaajalle ja yrittäjälle suhdanne-ennuste merkitsee orastavaa toivoa, mutta samalla suurta epävarmuutta. Veronkevennykset kasvattavat palkansaajien ostovoimaa, mutta epävarmuus kasvun kestävyydestä lykkää yritysten investointipäätöksiä.

Kvaerner Masa-Yards Inc rakentaa mahdollisesti luksusasuntolaivan jota tulee operoimaan Four Seasons Hotels and Resorts

HELSINKI, 15.6.2004 - Kvaerner Masa-Yards Inc. (KMY), on allekirjoittanut ehdollisen sopimuksen Ocean Development Groupin hallinnoiman FS Ocean Club Ltd:n kanssa noin 42,500 bruttorekisteritonnin luksusasuntolaivan suunnittelusta, rakentamisesta ja toimittamisesta. Luksusasuntolaivaa tullaan hallinnoimaan ja operoimaan Four Seasons tuotenimellä. Laiva, jonka nimeksi tulee M/S Four Seasons, tulee olemaan noin 200 metriä pitkä ja siinä tulee olemaan noin 100 tilavaa 125-320 neliön asuntoa.

"KMY on innoissaan yhteistyöstä Four Seasonin ja Ocean Development Groupin kanssa," sanoo Yrjö Julin, KMY:n toimitusjohtaja. "Yhdistämällä kokemuksemme tilaajan kanssa, olen varma että M/S Four Seasons tulee olemaan uuden meri-asumisen elämäntyylin edelläkävijä."

Sopimuksen arvo on noin 276 miljoonaa euroa ja vahvistettuna se tulee vastaamaan noin kahtatuhatta miestyövuotta KMY:llä, KMY:n toimittajilla ja alihankkijoilla. KMY on rakentanut yli 25% maailman nykyaikaisesta matkustajalaivastosta ja yhtiöllä on vankka maine luovuttaa tilatut laivat ajallaan. M/S Four Seasonin rakentaminen kestää noin 24 kuukautta ja rakentaminen aloitetaan vasta kun laivassa olevien asuntojen myyntitavoitteet on saavutettu. Myyntitavoitteet oletetaan saavutettavan ennen heinäkuuta 2005.

Sopimus sisältää myös option toisen samanlaisen laivan rakentamisesta sen jälkeen kun toisen laivan asuntojen myyntitavoitteet vuoden 2005 kuluessa on saavutettu.

"Tämän sopimuksen allekirjoittaminen KMY:n kanssa sekä sopimus Four Seasonsin kanssa ovat merkittäviä virstanpylväitä suunnitelmissamme luoda ainutlaatuinen asuinyhteisö merellä," sanoo Ocean Developmentin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, Kristian Stensby. "Viime vuosien luksusasuntoyhteisöjen kehitys on osoittanut, että tarjoamallemme ainutlaatuiselle elämäntyylille on paljon piilevää kysyntää markkinoilla."

"Mahdollisuus laajentaa asuntotarjontaamme tällä uudella, uraauurtavalla tuotteella on innostavaa," lisää Kahtleen Taylor, kansainvälisten liiketoimien toimitusjohtaja, Four Seasons Hotels and Resorts. "M/S Four Seasons tulee tarjoamaan asiakkaillemme mahdollisuuden nauttia Four Seasons-elämäntyylistä aivan uudella alueella - merellä. Luksusasuntolaivasta tulee esimerkki siitä yksilöidystä palvelusta josta Four Seasons on tunnettu."

Paperinkeräys Oy osti toukokuussa Kokkolan Keräyspaperi Oy:n koko osakekannan. Kauppaan sisältyi Kokkolassa Ahertajantiellä sijaitseva laitoshalli, paalauskone ja kuljettimet, noin 26 000 m2:n tontti sekä paperinkeräyskalustoa, esimerkiksi 260 syväkeräyssäiliötä, muutamia muita aluekeräyssäiliöitä sekä noin 900 taloyhtiöiden käyttämää keräysastiaa.

Kauppasopimus ei muuta Kokkolan Keräyspaperin perustamaa keräysjärjestelmää tai sen luomia asiakassuhteita. Viime vuonna Kokkolan Keräyspaperi käsitteli noin 8 500 tonnia keräyspaperia, josta yli puolet oli kotikeräyspaperia. Se kerää myös aaltopahvia, kartonkisia nestepakkauksia, muuta keräyskartonkia sekä painopapereita toimistoista ja kirjapainoista.

Kokkolasta kotikeräyspaperi toimitetaan sanomalehtipaperin raaka-aineeksi UPM:n tehtaalle Kaipolaan. Pahvi ja keräyskartonki hyödynnetään hylsykartongin raaka-aineena Corenson tehtaalla Porissa.

Vuonna 1943 perustettu Paperinkeräys Oy on metsäteollisuuden omistama keräyspaperin tuottajayhteisö ja Paperinkeräys-yhtiöiden emoyhtiö. Kokkolan Keräyspaperin laitos on Paperinkeräys-konsernin 19. tuotantoyksikkö.

Paperinkeräys-yhtiöiden liikevaihto vuonna 2003 oli noin 56 miljoonaa euroa. Yhtiöt työllistävät 190 henkilöä 19 tuotantoyksikössä. Tuotantoyksiköitä on Helsingissä, Joensuussa, Karjaalla, Kuopiossa, Kuusankoskella, Lahdessa, Lappeenrannassa, Oulussa, Raumalla, Riihimäellä, Seinäjoella, Kokkolassa, Tampereella, Turussa, Urjalassa, Vaasassa ja Valkealassa.

 

Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvosto on kokouksessaan 24.5.2004 nimittänyt varatoimitusjohtaja Kari Jordanin, 48, Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajaksi ja pääjohtajan varamieheksi 1.1.2005 lukien. Pääjohtajan tehtävät Kari Jordan ottaa vastaan 1.1.2006 nykyisen pääjohtajan Antti Oksasen jäädessä sopimuksen mukaiselle eläkkeelle kesällä 2006.

Varatoimitusjohtaja Kari Jordan toimii nykyisin Nordea Bank AB:n konsernijohdon jäsenenä vastuualueenaan konsernin vähittäispankki- toiminta.

Seuraavalla tes-kierroksella muutosturvan ja irtisanomissuojan parantamisen on oltava yksi keskeinen tavoite. Muutoin ammattiliittojen uskottavuus kärsii.

- Tilanne työpaikoilla on skitsofreeninen, kun yrityksessä käydään yt-neuvotteluja väen vähentämisestä ja samalla yritys käyttää paljon rahaa ja aikaa tyky-toimintaan ja työssä viihtymiseen. Yt-neuvottelujen aikanakin parikymmentä ihmistä voi olla lillumassa kylpylässä ja miettimässä, miten henkilöstö viihtyy ja jaksaa paremmin, toteaa valtuuston puheenjohtaja Pirkko Kalttonen liittovaltuuston avajaispuheessa Vantaan Cumulus Airportissa perjantaina 14.5.2004.

Työsuhdeturvaan ja työllisyyteen liittyvissä tavoitteissa TU edellyttää, että irtisanomiskynnystä on nostetta muun muassa lisäämällä irtisanovien yritysten vastuuta irtisanottujen uudelleensijoittamisesta ja uudelleen koulutuksesta.

Ikääntyneiden ja pitkässä työsuhteessa olleiden palkansaajien irtisanomiskustannukset on nostettava eurooppalaiselle tasolle. Nyt on selvästi nähtävissä, että vanhoista vähemmän koulutetuista henkilöistä halutaan päästä työpaikoilla eroon.

- Eläkeuudistus, joka astuu voimaan ensi vuoden alussa tähtää siihen, että ihmiset viihtyisivät kauemmin työpaikoilla. Suurin osa viihtyisi pitempään työssä, jos siellä saisi olla ja viihtyä ja tehdä töitä, Kalttonen muistuttaa.

Kesko on liittynyt mukaan Suomen WWF:n Itämeren suojelukampanjaan. Itämeren suojelu on Keskolle läheinen asia, koska Kesko toimii itse viidessä Itämeren maassa: Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Suomen WWF:n Operaatio Merenneito on laaja viisivuotinen (2001-2005) Itämeri-ohjelma, joka tähtää Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseen ja sitä kautta esimerkiksi sinilevän synnyn ehkäisemiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Vuonna 2004 Operaatio Merenneito keskittyy erityisesti rehevöitymisen torjumiseen. Rehevöityminen johtuu pääasiassa ihmisen aiheuttamista typpi- ja fosforipäästöistä, joita syntyy esimerkiksi maataloudesta, asutuksesta ja liikenteestä. WWF:n ohjelma tukee Suomen hallituksen vuonna 2002 hyväksymää Itämeren suojeluohjelmaa.

WWF:n tukena Operaatio Merenneidossa on useita yrityksiä, uusimpana Kesko toukokuusta 2004 alkaen. Kesko seuraa tarkasti oman toimintansa aiheuttamia välittömiä päästöjä ja etsii keinoja niiden vähentämiseen. Yhdessä K-kauppiaitten kanssa Kesko voi välittää Itämeri-kampanjasta tietoa ruoka-, rauta- ja maatalouskaupan asiakkaille ja ohjata heidän valintojaan kestävään suuntaan niin Itämeren kuin yleensä ympäristönsuojelun kannalta.

Keskon ympäristövastuun tunnusluvut ovat tarkentumassa myös ulkomaisten toimintojen osalta. Kiinteistökeskon energiaseuranta ja päästölaskenta on vuodesta 2003 alkaen kattanut kaikki Keskon hallinnoimat ulkomaiset kiinteistöt, ja Ruokakesko on tuottanut Viron toiminnoistaan kuljetus- ja jätetilastot. Ruokakeskon Baltian logistiikassa on käynnistetty ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän valmistelu. Lopullinen toteutus jää Ruoka-keskon ja ICA AB:n Baltian yhteisyritykselle, jonka on tarkoitus käynnistyä kesällä 2004.

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvoihin kuuluu kansalaisten oikeus työhön. Tätä oikeutta vailla on lähes joka kymmenes suomalainen. Kaikista hallituksen puheista huolimatta tilanne ei ole kääntynyt parempaan suuntaan. Matti Vanhasen hallituksen teot 100 000 uuden työpaikan synnyttämiseksi ovat toistaiseksi olleet vähäisiä.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Suomi on maailman kilpailukykyisin maa. Työllistymisen este ei ole työmarkkinoiden jäykkyys tai joustamattomuus, jota työnantajat toistuvasti esittävät. Suomalainen työllisyys perustuu jatkossa entistä enemmän koulutukseen ja korkeaan osaamiseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioiden muuttamiseksi kilpailukykyisiksi tuotteiksi.

Hallituksen on osoitettava jatkossa tähän riittävästi varoja. Myös yritysten on sijoitettava tällaiseen voittovarojaan, eikä jakaa kaikkea osinkoina kuten kevään mittaan on tehty.

Työnantajat ovat kilvan tarjoamassa hyvinvointiyhteiskuntamme ongelmiin ratkaisuja rapakon takaa. USA:n työelämä perustuu rahan valtaan ja pääoman omistajien hyvinvointiin. Amerikkalainen unelma vapaudesta on pääoman ylivaltaa.

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvot sen sijaan lähtevät ihmisten hyvinvoinnin, elinehtojen ja tasa-arvoisen kohtelun turvaamisesta. Hyvinvointiyhteiskunnan unelma on kansalaisten oikeus ihmisarvoiseen elämään lähtökohdista riippumatta.

Työnantajien ja yrityselämän vaatimusten toteuttaminen suomalaisessa työelämässä ei onnistu ilman, että luovutaan hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisistä arvoista. Jos Suomen työmarkkinat amerikkalaistetaan, työnantajat joutuvat varautumaan työmarkkinoiden rauhattomuuteen, palkansaajien työmotivaation heikentymiseen ja epävarmaan tuottavuuden kehitykseen. Yritysten kilpailukyky vaarantuu.

Tulopoliittiset kokonaisratkaisut ovat tukeneet Suomen kilpailukykyä. Palkansaajapuolella on valmiutta rakentaa kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointipalveluja tukeva kokonaisratkaisu. Se kuitenkin edellyttää, ettei työmarkkinoita amerikkalaisteta, vaan turvataan palkansaajien hyvinvointi myös irtisanomistilanteissa. Työsopimuslain "tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet" on määriteltävä nykyistä selkeämmin.

Globalisaatio on hyvä asia silloin, kun sitä ohjataan demokraattisesti valituilla kansainvälisillä järjestöillä. Parhaimmillaan globalisaatio merkitsee hyvinvoinnin laajenemista, järjestäytymisvapauden ja ympäristön kunnioittamista. Valitettavasti tällä hetkellä globalisaatio tapahtuu lähinnä sijoittajien ja yritysten ehdoin, tavoitteena nopeat voitot. Globalisaatioon on sisällytettävä inhimillisiä elementtejä. Se on sekä kansalaisjärjestöjen, ay-liikkeen ja EU:n tehtävä.

Nesteen ja K-ryhmän kanta-asiakasjärjestelmän, Plussan, yhteistyö laajenee. Toukokuun alusta alkaen Plussa-pisteitä kertyy Neste-asemilla polttonesteostojen lisäksi myymälätuotteista, kahvila- ja ravintolatuotteista sekä autonpesusta. Samasta päivästä lähtien Plussa-pisteseteleillä voi myös maksaa ostoksia Neste-asemilla.

Plussa-pisteitä on saanut Nesteen asemilta tehdyistä polttonesteostoista jo vuodesta 1998 lähtien. Nesteen ja Plussan yhteistyön laajenemisen myötä Plussa-pistetili karttuu entistä nopeammin, sillä Neste-asemien myymälöissä on tarjolla runsaasti päivittäistavaroita ja esim. autotarvikkeita. Usein käytettäviin palveluihin kuuluu tankkauksen ohella myös autonpesu.

Lisäksi toukokuun alusta asiakas voi maksaa ostoksensa Plussa-pisteseteleillä. Maksuvälineenä voi käyttää myös käteistä, pankkikorttia, Plussa-maksu- tai -luottokorttia, Neste-yksityisluottokorttia sekä Visa- ja MasterCard -luottokortteja.

Ostaessaan polttonestettä Plussa-kortinhaltija voi valita haluaako hän etunsa Plussa-pisteinä vai käyttääkö hän uutta ns. HetiEtua. HetiEtu on vaihtuvan suuruinen alennus polttonestelitralta ja sen asiakas saa heti oston yhteydessä joko kassalta tai kortti- ja seteliautomaatilta. Valitessaan Plussa-pisteet asiakas saa ne Plussa-tililleen normaaliin tapaan.

Nyt tapahtuva Nesteen ja Keskon Plussa-yhteistyön laajeneminen on osa Plussa-kanta-asiakasjärjestelmän uudistusta. Panostus Plussa-kanta-asiakasjärjestelmään on K-ryhmän strateginen valinta, ja uudistuksen tavoitteena on palkita ostoksensa K-ryhmään keskittävät asiakkaat entistäkin paremmin.

Plussa-korttihakemuksia on saatavana myös Neste-asemilta. Täytettyään hakemuksen asiakas saa heti käyttöönsä väliaikaisen Plussa-kortin ja voi aloittaa Plussa-pisteiden keruun välittömästi.

Yhteismetsä Forestian järjestäytymiskokous pidettiin keskiviikkona 21.4.2004 Tampereella. Osakaskunnan kokouksen kutsui koolle Pirkanmaan metsäkeskus, joka metsäviranomaisena valvoo yhteismetsän toimintaa. Metsäkeskus on aiemmin hyväksynyt Yhteismetsä Forestian ohjesäännön.

Metsäliitto-Yhtymään kuuluvan Forestia Oy:n perustamaan yhteismetsään odotetaan liittyvän eri puolilla maata metsää omistavia yksityishenkilöitä, perikuntia ja säätiöitä. Yhteismetsään on toistaiseksi liitetty Forestian metsien ohella myös yksityisten omistamaa metsää. Yhteensä sen pinta-ala on noin tuhat metsähehtaaria neljän kunnan alueella. Yhteismetsä Forestia on ensimmäinen viime vuoden maaliskuussa voimaan tulleen uuden yhteismetsälain aikana perustettu yhteismetsä.

Hoitokunnan puheenjohtajaksi valittu Kaj Karlsson odottaa yhteismetsän osakasmäärän lähiaikoina kasvavan. "Yksityiset metsänomistajat, jotka haluavat luopua suorasta metsänomistuksesta, mutta pitää edelleen metsää sijoituskohteena. Perikunnat ja kaukana metsistään asuvat metsänomistajat. Metsänomistajat, joiden metsäpalstat ovat kaukana toisistaan. Metsänomistajat, jotka arvostavat ammattimaista ja tuottavaa metsäomaisuuden hoitoa", Karlsson kuvailee yhteismetsästä kiinnostuneiden joukkoa.

"Yhteismetsä Forestia voi hyödyntää Metsäliiton ja sen yhteistyökumppaneiden kautta mittakaavaedut muun muassa puukaupassa ja metsänhoitopalveluiden hankinnassa. Uuden yhteismetsälain suo mahdollisuuden säilyttää osakkaille yksityismetsäomistukseen kohdistuvat Kemera- ja verotusedut. Lisäksi metsän siirtämisestä yhteismetsään ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa", Karlsson esittelee yhteismetsän etuja.

ENA JA ZOLOTOY URAL (KULTAINEN URAL) TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN

BBH integroi toimintojaan vaiheittain lisätäkseen tehokkuutta myynnissä, jakelussa, hankinnoissa ja kapasiteetin hyödyntämisessä. Koska tämä on elintärkeää varsinkin BBH:n pienemmille yhtiöille, päätettiin fuusioida Vena ja Zolotoy Ural -panimot. Vuonna 2003 näiden kahden panimon yhteenlaskettu volyymi oli 250 miljoonaa litraa ja markkinaosuus 3.6%. Kaikkiaan BBH:n osuus Venäjän, eli maailman viidenneksi suurimmista olutmarkkinoista, oli 33.0% vuonna 2003. Toteutuakseen fuusio vaatii hyväksynnän sekä molempien panimoyhtiöiden yhtiökokouksilta että Venäjän kilpailuviranomaisilta.

Venan ja Zolotoy Uralin toiminnot ja tuotemerkkivalikoimat täydentävät toisiaan hyvin. Vena on jo jonkin aikaa etsinyt keinoja tyydyttää sen premium-oluiden, Nevskoyen ja Tuborgin (lisensoitu), kasvavaa kysyntää Uralin alueella, jossa on noin 25 miljoona kuluttajaa. Zolotoy Ural, joka oli viime vuonna yksi Venäjän nopeimmin kasvaneista panimoista (kasvu 69%), on taas vahva perusoluissa. Myynnin, jakelun, tuotannon ja hallinnon tehostaminen yhdistettynä vahvaan tuotemerkkisalkkuun, mahdollistaa jatkossa kustannustehokkaat operaatiot ja voimakkaan lisäkasvun, varsinkin Uralin alueella. Vastuun uuden yhtiön johdosta saa Venan toimistusjohtaja Peter Chernyshov.

BBH (BALTIC BEVERAGES HOLDING) LYHYESTI

 BBH myyntivolyymi oli 3135 miljoonaa litraa vuonna 2003
 Nettomyynti vuonna 2003 oli 1161 milj.euroa ja EBITA 264 mij.euroa
 BBH:lla 18 panimoa: kymmenen Venäjällä, kolme Ukrainassa, neljä Balttian maissa ja yksi Kazakstanissa
 Markkinajohtaja Balttiassa, Kazakstanissa ja Venäjällä, jossa 33% markkinaosuus vuonna 2003
 Noin 15 000 työntekijää
 BBH on Carlsberg Breweries A/S:n ja Scottish & Newcastle plc:n puoliksi omistama yhteisyritys. BBH:n perustivat v.1991 panimoyhtiöt Hartwall ja Pripps.
 BBH:n toimitusjohtaja on suomalainen Christian Ramm-Schmidt

Uusyrityskeskusten neuvonnan avulla perustettiin tammi- kesäkuussa 2004 yhteensä 2 350 uutta yritystä. Vuoden 2003 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna lisäystä on 9 % .

Suomeen on 15 vuodessa syntynyt Uusyrityskeskusten neuvonnan avulla yli 40 000 uutta yritystä ja niihin lähes 100 000 työpaikkaa. Neuvonnan kustannus per syntynyt uusi yritys on keskimäärin alle 1 000 euroa.

Uusyrityskeskusten neuvonnassa käyneiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa noin 14 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Yhteensä 30 uusyrityskeskuksessa kävi lähes 6 600 uutta asiakasta

Työttömien osuus asiakkaista on pysynyt entisessä noin 40 prosentin tasossa. Naisten osuus asiakkaista on vuonna 2004 kääntynyt nousuun ollen noin 46 prosenttia. . Uusyrityskeskusten asiakkaiden koulutustaso jatkaa myös positiivista kehitystä. Asiakkaista 54 %:a on saanut opisto-, korkeakoulu- tai yliopistokoulutuksen. 32 prosenttia asiakkaista oli ammattikoulutasoisen opetuksen saaneita ja 14 prosenttia on käynyt kansa- tai peruskoulun.

Uusyrityskeskusten valtakunnallisen yhteistyöjärjestön Suomen Jobs and Society ry:n toimitusjohtaja Tuomo Haavisto toteaa, että uusyrityskeskusten neuvonta toimii nyt kapasiteettinsa äärirajoilla.

"Erinomaiset tulokset ja kaikkien tahojen hyvänä pitämän neuvontamallin laajempi hyödyntäminen, on kuitenkin vaikeuksissa lähinnä siksi, että lisärahoitusta ei tahdo löytyä ja nykyinenkin rahoitus on hankepohjaista ja pääsääntöisesti myönnetty vuodeksi kerrallaan.

Tämä ei kovin pitkäjänteistä neuvonnan suunnittelua ja kehittämistä tue. Ajankohtaisessa yritysneuvonnan kehittämissä toivommekin pitkäjänteisempää näkemystä, sillä yrittäjyyden todellinen edistäminen ei toteudu lyhytjänteisen vuosiajattelun pohjalta." Tuomo Haavisto totesi esitellessään tuloksia Helsingissä.

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki tulee voimaan 1.9.2004. Lain tavoitteena on lisätä sähköisen viestinnän tietoturvaa ja -suojaa sekä lisätä käyttäjien luottamusta siihen. Uusi laki myös selkeyttää sähköisen viestinnän tietosuojaan liittyviä käyttäjien ja toimijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Lain myötä Viestintäviraston tehtäväkenttä laajenee ja valvottavien määrä moninkertaistuu.

Viestintäviraston pääjohtaja Rauni Hagman korostaa tietoturvan merkitystä yhteiskunnan toiminnassa. " Jotta sähköisen viestinnän toimivuus ja turvallisuus voidaan taata, tarvitaan sekä tehokasta viranomaisvalvontaa ja - ennen muuta -kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja tietoisuutta oikeista toimintatavoista. Viestintävirastolla on yhä merkityksellisempi rooli tiedon välittäjänä ja toiminnan ohjeistajana samoin kuin tietoturvan tilannekuvan ylläpitäjänä sekä uhkien poistajana."

Tunnistamistietojen käsittelyn sääntely laajenee teleyrityksistä yhteisötilaajiin

Lain merkittävimmät uudistukset liittyvät viestinnän tunnistamis- ja paikkatietojen käsittelyyn. Uuden lain myötä tunnistamistietojen käsittelyoikeudet ja -velvollisuudet laajenevat teleyrityksistä yhteisötilaajiin eli kaikkiin niihin yrityksiin ja yhteisöihin, jotka käsittelevät viestintäverkossaan käyttäjien luottamuksellisia tietoja. Tunnistamistietoja saa käsitellä esim. puhelun tai muun viestin välittämiseksi, laskutusta varten tai teknisen vian havaitsemiseksi. Tietoja on kuitenkin käsiteltävä siten, että luottamuksellisen viestin ja yksityisyyden suoja ei vaarannu. Teleyrityksillä on lisäksi velvollisuus säilyttää kahden vuoden ajan tiedot siitä, kuka tunnistamistietoja on käsitellyt, milloin ja miksi. Tällä on tarkoitus ehkäistä tietojen käsittelyyn liittyviä väärinkäytöksiä.

Paikkatietojen käsittelysääntöjä selkeytetään

Paikkatietojen käsittelysääntöjä selkeyttämällä edistetään paikannuspalveluiden käyttöönottamista ja tarjontaa. Lain mukaan paikantamiseen tarvitaan aina paikannettavan lupa. Huoltaja päättää alle 15-vuotiaan paikannuspalveluiden käyttöönottamisesta. Hätätilanteissa paikannus on aina mahdollista, kuten tähänkin asti.

Roskaposti- ja virusongelmaa yritetään helpottaa uusilla säännöillä

Uuden lain mukaan teleyrityksillä, lisäarvopalveluiden tarjoajilla ja yhteisötilaajilla on mahdollisuus estää sähköposti- ja tekstiviestien välittäminen sekä poistaa viesteistä haittaohjelmat tietoturvaan kohdistuvien häiriöiden poistamiseksi ja tietoturvaloukkausten torjumiseksi. Toimenpiteiden erityisedellytyksenä on, että viestintäpalvelut tai vastaanottajan viestintämahdollisuudet ovat vaarassa. Toimenpiteet on toteutettava yksityisyyden suojaa vaarantamatta.

Sähköistä suoramarkkinointia kuluttajan ehdoilla

Myös sähköisen suoramarkkinoinnin sääntöjä on selkeytetty. Suoramarkkinointia ei saa lähettää ilman kuluttajan etukäteen antamaa suostumusta. Kuitenkin palvelun myyjä voi lähettää asiakkaalleen mainontaa samanlaisista tuotteista, joita asiakas on itselleen aikaisemmin hankkinut. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus kieltää aiemmin myyjälle antamien yhteystietojensa käyttö.

Poliisin tiedonsaantioikeudet lisääntyvät

Poliisilla on rikosepäilytapauksissa oikeus saada teleyrityksiltä salaisten puhelinnumeroiden ja tietokoneiden pysyvien IP-osoitteiden lisäksi yhteyskohtaisesti muodostettavien IP-osoitteiden haltijatiedot ja matkapuhelimien päätelaitetunnisteet eli IMEI-koodit.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista valvoo pääasiassa Viestintävirasto. Paikkatietojen käsittelyä ja suoramarkkinointisäännösten noudattamista valvoo tietosuojavaltuutettu. Suoraan kuluttajiin kohdistuvaa markkinointia valvoo myös kuluttaja-asiamies.

Keskon Eläkekassa myy runsaat 900 vuokra-asuntoa sisältävän asuntokantansa VVO:lle ja Eläke-Fennialle. Asunnot sijaitsevat pääosin Vantaalla, Helsingissä ja Keravalla. Kaupat tulevat aravasäännöksistä johtuen voimaan viranomaisten hyväksynnän jälkeen. Keskon Eläkekassa, VVO ja Eläke-Fennia ovat sopineet yhteistyöstä, jolla turvataan Keskon henkilöstön vuokra-asuntojen saanti.

- Yhteistyö VVO:n ja Eläke-Fennian kanssa tuo Keskon henkilöstön ulottuville näiden yhtiöiden mittavan vuokra-asuntokannan eri puolilla Suomea. Halusimme erityisesti varmistaa nykyisten asukkaiden vuokrasuhteiden jatkumisen, sanoo Keskon Eläkekassan johtaja Veikko Savela.

VVO:n omistukseen siirtyy lähes 500 vuokra-asuntoa, joista vapaarahoitteisia on noin 60 ja aravarahoitteisia lähes 400. Lisäksi kauppaan sisältyy osakkuuksia eri yhtiöissä. Muiden lähes 400 vuokra-asunnon omistus siirtyy Eläke-Fennialle.

Finnforest Oyj:n kaikkia Suomen toimintoja ja henkilöstöryhmiä koskeneet 11.5.2004 käynnistyneet YT-neuvottelut päättyivät 22.6.2004. YT- neuvottelujen tavoitteena oli luoda edellytykset merkittävälle tulosparannukselle, eli varmistaa yhtiön toiminnan kannattavuus, kilpailukyky ja jatkuvuus. Näiden tavoitteiden ollessa etusijalla neuvotteluissa päädyttiin 256 henkilön vähennykseen aiemmin ilmoitetun maksimimäärän 400 sijaan. Vähennykset toteutetaan vuoden 2005 loppuun mennessä. Vähennyksissä kaikkiaan 93 henkilöä siirtyy yhtiön ulkopuolelle eläkejärjestelyjen kautta vuosien 2004 ja 2005 aikana. Vuoden 2004 aikana työpaikkoja vähenee kokonaisuudessaan 180.

Neuvottelujen tuloksena Espoon konsernijohdosta ja tukitoiminnoista irtisanotaan 21 henkilöä ja myös konsernijohtoryhmän kokoa supistetaan oleellisesti. Osa irtisanottavista siirtyy yhtiön ulkopuolelle eläkejärjestelyjen kautta vuosien 2004 ja 2005 aikana. Lisäksi yhdentoista määräaikaisessa työsuhteessa olevan toimihenkilön työsopimukset päättyvät, eikä niitä jatketa. Tämän lisäksi työtehtävien muuttuessa 21 toimihenkilöä siirtyy nykyisestä toimipaikastaan konsernitoiminnoista toisiin Finnforestin yksiköihin. YT-neuvottelujen alkaessa Espoossa työskenteli 89 henkilöä. Konsernijohdon ja - toimintojen uudelleenorganisointi jatkuu. Uuden toimintamallin mukainen organisaatio sekä uusi johtoryhmä aloittaa työnsä syyskuussa.

Finnforestin vanerituotteiden myyntitoiminnot organisoidaan uudelleen. Vanerien vientimyynti Lahdessa tullaan nykyisessä muodossa lopettamaan vuoden 2005 loppuun mennessä. Lahden YT-neuvotteluissa sovittiin, että neuvotteluja jatketaan. Kaikkiaan uudelleenjärjestelyjen piirissä on noin 15 henkilöä. Vientimyynti ja sen tuki tulevat jatkossa pääosin tapahtumaan Finnforestin maaorganisaatioissa ja tuotantolaitoksilla.

Muissa Finnforestin maaorganisaatioissa on toteutettu aikaisemmin vastaavat tehostamistoimenpiteet. Finnforest-konsernin palveluksessa Suomessa on 2 600 henkilöä. Koko konsernin palveluksessa on 8 000 henkilöä.

Mikä tahansa yritys voi Theory of Constraints (Kapeikkoajattelu) -menetelmän avulla saavuttaa merkittävän nettotuloksen paranemisen.

Teknillisen korkeakoulun Koulutuskeskus Dipoli järjestää Theory of Constraints -huippuseminaarin lokakuussa 2004.

Seminaari on lajissaan ensimmäinen Suomessa. Kapeikkoajattelun isä Dr. Eli Goldratt - ajattelija, yritysjohtaja, kirjailija ja prosessijohtamisen guru - kertoo Viable Vision:ista ja niistä konkreettisista toimenpiteistä, joilla organisaation tulostasoa on pystytty nostamaan täysin uudelle tasolle.

Dr. Goldratt kuvailee Viable Vision:ia seuraavasti: "Kun teen analyysia yrityksestä, tulen kohtuullisen tyytyväiseksi vasta, kun pystyn näkemään selvästi, miten yritys voi saavuttaa alle neljässä vuodessa nettotuloksen, joka on yhtä suuri kuin sen tämän hetken kokonaismyynnin arvo".

Organisaatiot ja prosessit näyttävät monimutkaisilta ja siksi yrityksen sisäistä yksinkertaisuutta on hankala havaita. Vaikka prosessi olisi kokonaisuudessaan kuinka monimutkainen tahansa, siitä on kuitenkin löydettävissä muutama piste, joka hallitsee kokonaisuutta ja määrää siten prosessin kokonaissuorituskyvyn.

Kapeikkoajattelun mukaan on etsittävä kokonaisuutta hallitsevat pisteet - kapeikot - ja ymmärrettävä niiden väliset syy-seuraus -suhteet. Kapeikkoajattelu perustuu sykliseen prosessiin, jossa kapeikko tunnistetaan ja synkronoidaan prosessin kaikki muut osat kapeikon suoritustason mukaan. Kun pitkän tähtäimen toimenpiteillä on nostettu kapeikon suoritustasoa, palataan prosessin alkuun. Menetelmä on yksinkertainen, sillä jokaisella kierroksella poistetaan vain hallittava osa merkittävimmistä kapeikoista.

Seminaarin pääpuhuja on Dr. Eliyahu M. Goldratt. Mukana on esimerkkejä niin prosessi- kuin projektiympäristöstäkin (mm. Nokian Jalkineet, Alfa Laval).

Hallituksen tänään antamassa yritys- ja pääomaverotuksen uudistamista koskevassa lakiesityksessä ollaan toteuttamassa mm. vakuutusyhtiöitä koskevaa ketjuverotusta, jonka mukaan vakuutusyhtiön saamat osingot tulevat pahimmillaan moneen kertaan verotetuiksi. Toteutuessaan lakiesitys heikentää vakuutusyhtiöiden mahdollisuuksia sijoittaa suomalaisiin pörssiosakkeisiin, sanoo Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton verolakimies Jouko Jormalainen.

Esimerkiksi suomalaisen listatun yhtiön osingosta, joka päätyy vakuutusyhtiöketjussa työeläkeyhtiöön, joudutaan maksamaan koko ketjussa veroa selvästi enemmän kuin millään muulla toimialalla (=kun työeläkeyhtiö omistaa muuta vakuutusyhtiötä, jolla on osinkoa jakavan yrityksen osakkeita). Veroaste on niin korkea, ettei se voi olla vaikuttamatta mahdollisuuksiin sijoittaa suomalaisosakkeisiin.

Vakuutusyhtiön saamien osinkojen useampikertainen verottaminen heijastuu myös yhtiöiden mahdollisuuksiin täyttää velvoitteensa asiakkailleen. Osakkeet ovat mm. niiden tuottotason vuoksi luonnollinen sijoituskohde pitkäkestoisia vastuita kattaville yhtiöille.

Työeläkevarojen sijoittamisesta käyty keskustelu osoittaa, että yleisesti halutaan vakuutusyhtiöiden ja erityisesti työeläkeyhtiöiden sijoittavan nykyistä enemmän suomalaisiin pörssiosakkeisiin. Ketjuverotuksen toteuttamisella on päinvastainen vaikutus kuin mikä olisi yleisen näkemyksen mukaan kansantaloudenkin etu.

Merkittävä osa vakuutusyhtiöiden osakesijoituksista kohdistuu tällä hetkellä Suomeen. Jos ketjuverotuksen takia sijoituksia ohjautuu tulevaisuudessa enemmän muualle, heijastusvaikutukset ulottuisivat suomalaisten yritysten rahoitushuoltoon ja sitä kautta niiden kykyyn työllistää.

Hallituksen esityksen mukaan ketjuverotusta ei toteuteta vastuuvelan lisäyksen osalta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta vakuutusyhtiöstä toiseen virtaavien osinkojen ketjuverottamiseen. SVK:n mielestä mitkään asiasyyt eivät puolla sitä, että vakuutusyhtiöiden omistajia kohdellaan eri tavalla kuin muiden yhtiöiden omistajia.

Huhtamäen Pohjois- ja Etelä-Amerikan toiminnasta vuodesta 2000 vastannut varatoimitusjohtaja ja johtokunnan jäsen Mark Staton eroaa tehtävästään siirtyäkseen yksityisen yhdysvaltalaisen pakkausyrityksen palvelukseen. Statonin seuraajan etsintä käynnistyy Pohjois-Amerikassa välittömästi. Toistaiseksi yhtiön toiminnasta Pohjois- ja Etelä-Amerikassa vastaa varatoimitusjohtaja Kalle Tanhuanpää, joka on entuudestaan Yhdysvalloissa määräaikaisissa tehtävissä.

Ministeri Christoffer Taxell puhui kansainvälistymisen vaikutuksista työvoiman saantiin Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran asiakasseminaarissa vappuaattona 30.4. Yritysten eettisistä näkemyksistä työelämässä kertoi seminaarin toinen pääpuhuja, emeritusarkkipiispa John Vikström. Seminaarin avasi Eteran toimitusjohtaja Lauri Koivusalo, joka toivoi puheenvuorossaan, että ihmiset jaksaisivat työelämässä pari kolme vuotta nykyistä pidempään.

Christoffer Taxell totesi puheenvuoronsa aluksi, että elämme suurten muutosten aikaa. Haasteita ovat globalisaation eteneminen, työllisyyden alhainen taso sekä väestön ikääntyminen. Tänä päivänä uutta on kehittyvien kansantalouksien kilpailu; esimerkkeinä Kiina-ilmiö, muut Aasian maat ja uudet EU-maat. "Suomi on vain viiva koko maailmanlaajuisessa kansantaloudessa ja se on hyvin riippuvainen Euroopasta", Taxell totesi.

Euroopan unionin laajennuttua vappupäivänä se sai 10 uuden jäsenmaan lisäksi 75 miljoonaa uutta EU-kansalaista. Uusilla jäsenmailla on selvästi alhaisempi bruttokansantuote kuin nykyisillä EU-mailla keskimäärin.

EU:n laajeneminen sekä haaste että mahdollisuus
Taxell pitää Kiina-ilmiötä ja EU:n laajenemista sekä haasteena että mahdollisuutena. Nopeasti kehittyvät alhaisen kustannustason maat tuovat lisää kilpailua ja saattavat tietyillä aloilla johtaa jopa tuotantomahdollisuuksien loppumiseen Suomessa ja muissa perinteisissä teollisuusmaissa. Toisaalta taloudellisesti vahvistuvat ja kasvavat maat muodostavat kasvavat markkinat yrityksille, Taxell muistutti.

Alhainen työllisyystaso huolestuttaa
Työllisyyden alhaista tasoa ministeri Taxell piti huolestuttavana. Suomessa vähemmän ja enemmän koulutetun työvoiman väliset erot työttömyysasteessa ovat suuret. Ilman toimenpiteitä vähäisempää ammattitaitoa ja koulutusta vaativien työpaikkojen puute pahenee. Ongelmana on myös puute ammattitaitoisesta työvoimasta sekä väestön heikkenevä ikärakenne, joka kasvattaa työvoiman tarvetta.

Taxell kysyikin, pystymmekö muuttumaan ja ylläpitämään työllisyystasoa ja talouden kasvua kestävän kehityksen huomioon ottaen. Muutos edellyttää Taxellin mukaan yhteiskunnalta tehokkaampia toimia yritystoiminnan kannustamiseksi ja työllisyyden nostamiseksi. Yrityksiltä se edellyttää mm. yhä suurempia panoksia osaamiseen ja lähialueiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.

EU:n laajeneminen lisää työvoiman ja työpaikkojen liikkuvuutta
EU:n laajenemisen myötä on todennäköistä, että Suomesta siirtyy työpaikkoja ja tuotantoa muualle Eurooppaan ja Aasiaan. Suomen markkinoille on myös tulossa erilaisiin työehtoihin perustuvia yrityksiä. Suomessa maahanmuutto ja ulkomainen työvoima on perinteisesti ollut vähäistä. Taxell peräänkuuluttaa lisää ulkomaisia osaajia ja ammattilaisia Suomeen. Tavoitteena pitäisi olla aktiivinen, työperusteinen maahanmuuttopolitiikka sekä suomalaisten yritysten menestys kansainvälisillä laajentuvilla markkinoilla.

Etiikka ja moraali ovat yrityksen ja organisaation resursseja
Emeritusarkkipiispa John Vikström puhui etiikasta ja moraalista yritysmaailmassa. "Lyhin tie rikastumiseen on varkaus, nopein tie määränpäähän on ajaa ylinopeutta, lyhin tie voittoon urheilussa on doping", vertasi Vikström puheenvuoronsa aluksi. Meillä on kuitenkin eettisiä ja moraalisia käskyjä ja ohjeita - on valittava pidempi tie. Kaiken etiikan kaksi pääkysymystä ovat akselit paha-hyvä sekä oikea-väärä, Vikström määritteli.

Etiikan pitäisi olla yrityksille ja organisaatioille resurssi, ei rasite. Selkeät arvot ovat tärkeitä myös yritykselle. Johtajan tärkein tehtävä onkin pitää yrityksen visiot kirkkaina sekä päämäärät ja arvot selvillä, Vikström totesi.

Kannustuksen ja kiitoksen kortit käyttöön
Innoittavat päämäärät vapauttavat sekä johdon että henkilökunnan resursseja. Luottamus ja itseluottamus sekä niiden rakentaminen on ensiarvoisen tärkeää. "Jalkapallossakin on nyt otettu paikoin käyttöön ns. vihreä kortti; kannustuksen ja kiitoksen kortti. Sen käyttö on tärkeää myös työelämässä", Vikström muistutti.

Työelämä on joukkuepeliä. Yhteisten pelisääntöjen ja arvojen tunnistaminen, noudattaminen ja hyväksyminen ovat tärkeitä, toisin sanoen "fair play" myös työelämässä.

Ei resurssien ryöstöviljelyä
Nykyaikana kaikki pitäisi saada nopeasti, heti. Vikström näkee, että lyhyen ja kapean perspektiivin yhteiskunnassa kehitys voi johtaa helposti resurssien ryöstöviljelyyn. "Ei riitä, että on tulosvastuu ja tulosta tehdään, pitää myös miettiä, miten ja millaisin keinoin sitä tehdään pidemmällä perspektiivillä."

Lopuksi Vikström totesi, että luottamus ja uskottavuus toiminnassa on yrityksellekin kaikkein tärkeintä; jos se menee, jäljelle ei jää juuri mitään. "Johtajanakin jaksaa parhaiten, kun oma kuva on peiliin katsoessa ehjä", hän neuvoi lopuksi kuulijoita.