Varaa         tämä paikka mainoksellesi. Vieriväteksti 98,- / 3 vko + alv.

                                             

 KULTTUURI    |   Suomen Museot
Etusivulle

 

 

 
 
 
 
 
   E divide
   EI REKISTERÖINTIÄ
   EI LUKUAIKAA. IIlmainen!     
divide  
  Etsi Netistä

Salvador Dalí Pohjois-Karjalassa
Kary H. Laschin harvinaiset valokuvat mukana Dalí-näyttelyssä

Suomen Kivikeskuksessa Juuan Nunnanlahdessa esillä oleva Salvador Dalí Pohjois-Karjalassa -näyttely on saanut mielenkiintoisen täydennyksen Dalín kotoa Port Lligatista otetuista 20 valokuvasta. Kary Laschin kuvissa Dalí esittelee viiksiään ja poseeraa kainalosauvojen, munien, merisiilien ja muusansa Galan kanssa.

Tšekkiläinen valokuvaaja Kary H. Lasch pääsi vuonna 1958 Dalín kotiin kuvaamaan taiteilijan elinpiiriä. Tuloksena oli harvinaislaatuinen kokonaisuus surrealistisia poseerauskuvia, joissa ovat mukana Dalín taiteesta tutut elementit, kuten munat ja kainalosauvat. Kuvissa Dalí esittelee myös ateljeetaan ja suunnittelemaansa kyyhkyslakkaa.

Ruotsissa asunut valokuvaaja Kary Lasch oli erikoistunut taiteilijapersoonien kuvaukseen. Hän oli onnistunut lähestymään Dalín lisäksi myös toista suurta espanjalaistaiteilijaa, Pablo Picassoa. Baletti- ja musiikkimaailman tähdistä Maja Plisetskaja ja Rudolf Nurejev sekä kapellimestari Leonard Bernstein olivat Laschin suosikkeja.

Kansainvälisestikin kiinnostavat Laschin valokuvat päätyivät Suomeen toimittajana ja kääntäjänä Ranskassa työskennelleen Katja Peiposen kautta. Lasch testamenttasi kuvakokoelmansa ystävälleen Peiposelle. Tämän kuoleman jälkeen kokoelma periytyi Suomeen Peiposen sukulaisille, joilta kuvat on nyt saatu lainaksi täydentämään Suomen Kivikeskuksen Dalí-näyttelyä.

Katja Peiponen toimi Pariisissa huippumallina 1960-1970-luvuilla, ja tapasi Dalín myös itse. Taiteilija olisi ollut halukas ikuistamaan Katja Peiposen vaalean pohjoisen kauneuden, mutta malli kieltäytyi kunniasta. Muisto Dalísta jäi kuitenkin elämään valokuvaajaystävän kuvien kautta.

Salvador Dalí Pohjois-Karjalassa -näyttely esittelee viitasaarelaisen teollisuusneuvos Erkki Paanasen yksityiskokoelman helmiä. Näyttelyssä on mukana 16 veistosta ja 90 graafista teosta 60-luvulta 80-luvun alkuun. Kokoelmaa ei ole aikaisemmin esitelty yleisölle tässä laajuudessa.

Uskollisia taiteilijoita ja uusia kasvoja

Neljännesvuosisadan aikana Naantalin Musiikkijuhlilla on esiintynyt lähes 500 kamarimuusikkoa ja solistia sekä yli 80 kamarimusiikkiyhtyettä ja orkesteria. Kuitenkin vain kaksi heistä, taiteellinen johtaja Arto Noras ja perustajajäseniin kuuluva Veikko Kosonen, ovat esiintyneet kaikilla juhlilla. Myös muut perustajajäsenet, Seppo Tukiainen ja Erkki Kantola ovat soittaneet Musiikkijuhlilla lähes joka vuosi.

Arto Noraksen kesän 1980 ohjelmakirjaan kirjoittama tavoite on siis toteutunut:

"Sibelius-Akatemia-kvartetin ohella, jonka jäsenten aloitteesta Naantalin Musiikkijuhlat ovat syntyneet, juhlille kiinnitetään tulevaisuudessa uusia koti- ja ulkomaisia huippuluokan taiteilijoita. Korkeatasoisen ulkomaisen kamariorkesterin kutsumisesta juhlillemme on tarkoitus tehdä traditio."

Juhlavuoden kunniaksi Naantalin Musiikkijuhlien internet-sivuille on avattu uusi Galleria-osasto, johon on listattu festivaalilla 25 vuoden aikana esiintyneet taiteilijat, orkesterit, kamarimusiikkiyhtyeet, kuorot ja lauluyhtyeet. Sivuston uuteen osioon kuuluu myös kuvagalleria, johon kerätään tunnelmapaloja ja taiteilijoita aina kultakin kesältä. Sivustolta löytyy jo nyt 25 kuvaa vuoden 2003 Musiikkijuhlilta. Kuvien määrä karttuu aina jokaisen festivaalin jälkeen.

Suomalaisfilmit voittoputkessa maailmalla

Kahdelle suomalaiselle mainoselokuvalle on myönnetty neljä palkintoa kansainvälisillä filmifestivaaleilla USA:ssa ja Saksassa.

WorldFest Houston Film Festival- tapahtumassa USA:ssa palkittiin hopealla Suomen Postin logistiikkapalveluita esittelevä filmi "Mastering Logistics". Palkinto myönnettiin markkinointifilmien sarjassa.

Filmin pääosassa esiintyvä Tapio Liinoja selvittää katsojalle logistiikka- käsitteen moniulotteisen merkityksen viihteellisen rautalankamallin avulla. Ohjelman kohderyhmänä ovat Postin yritysasiakkaat ja yhteistyökumppanit. Filmin kansainvälistä versiota käytetään Postin lähimarkkina-alueella Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.

Palkitun filmin käsikirjoittajana toimi Anssi Järvinen. Ohjauksesta vastasi Pami Teirikari ja kuvauksesta Börje Hellén.

Samassa kilpailussa palkittiin pronsilla suomalaista vientiteollisuutta esittelevä filmi "At Your Service". Filmin rooleissa nähdään suomalaisia menestystarinoita matkapuhelin- ja laivateollisuudesta avaruusteknologiaan. Kasvavaa kotimaisen musiikki- ja viihdeteollisuuden vientiä filmissä edustaa Leningrad Cowboys-yhtye.

Filmin on tilannut valtion omistama riskirahoitusyhtiö Finnvera Oyj. Ohjaajana toimi Pami Teirikari ja kuvaajana Jean-Noël Mustonen.

Houstonin kymmenen päivää kestävät filmijuhlat järjestettiin nyt 37. kerran. Kilpailuun oli ilmoitettu 4300 teosta 37 eri maasta.

Voittokulku jatkuu

Samaiset filmit palkittiin viikonloppuna päättyneillä WorldMedia- festivaaleilla Saksassa. Kummatkin filmit palkittiin hopeisilla pysteillä omissa sarjoissaan. Postin filmi kilpaili myyntiohjelmien sarjassa ja Finnvera rahoitus- ja sijoituspalveluita esittelevien ohjelmien sarjassa.

Postin hopeisen Intermedia globe- palkinnon ottivat vastaan markkinointijohtaja Margit Lindholm ja viestintäpäällikkö Leena Joutsenniemi Suomen Postista.

"Posti Logistiikka tarjoaa tänään kaikki tieto- ja materiaalivirtojen hallintaan tarvittavat palvelut hankinnoista ja palveluvarastoinneista kuljetuksiin, sekä näihin liittyvät logistiikan it-järjestelmät. Teimme esittelyvideon avataksemme tämän laajan kokonaisuuden kohderyhmälle selkokielisesti. Ohjelma on tiivis informaatiopaketti, mutta kerronta on kevyttä. Se on otettu hyvin vastaan" - kertoo markkinointijohtaja Lindholm.

Kansainvälistä yritysviestintää palkitseva festivaali järjestettiin Hampurissa nyt neljännen kerran. Kilpailussa oli mukana ohjelmia 23:sta eri maasta.

Palkitut ohjelmat ovat Pohjantähti-Elokuva Oy:n tuotantoa, tuottajana toimi Pepe Teirikari.

Salvador Dalí Pohjois-Karjalassa
Dalí-näyttelyn teokset ammentavat kirjallisuudesta

Toukokuun lopussa Suomen Kivikeskuksessa Juuan Nunnanlahdessa aukeaa Dalí-näyttely. Esillä on pienoisveistoksia ja grafiikkaa, kuten kuvitusta Danten Jumalaiseen näytelmään sekä Gargantua ja Pantagruel -sarja, joka pohjautuu Rabelais’n romaaneihin. Veistoksissa toistuvat Dalín tutut elementit, pehmeät kellot ja kainalosauva.

Dalín syntymän satavuotispäivää vietetään tiistaina 11. toukokuuta. Juhlavuoden ja suomalaisen Kiven vuoden kunniaksi Suomen Kivikeskuksessa Juuassa avataan Dalí-näyttely toukokuun lopussa. Salvador Dalí Pohjois-Karjalassa sisältää viitasaarelaisen teollisuusneuvos Erkki Paanasen yksityiskokoelman helmiä. Näyttelyssä on mukana 16 veistosta ja 90 graafista teosta 60-luvulta 80-luvun alkuun.

Dalín tekemässä Danten Jumalaisen näytelmän kuvituksessa voi nähdä surrealistisen kauden sisäistä voimaa. Idea sai alkunsa Italian valtion tilauksesta Danten syntymän 700-vuotisjuhlia varten. Dalía on nimitetty kuvituksen ansiosta mestariksi. Jumalainen näytelmä, Divina Commedia, kertoo keskiajan ihmisen käsityksen kuolemanjälkeisestä elämästä. Se jakaantuu kolmeen osaan: helvettiin, kiirastuleen ja taivaaseen.

Anaalisia fantasioitaan Dalí esittelee mytologisten jättiläisten Gargantuan ja Pantagruelin seikkailuita kuvaavien teostensa kautta. Teossarja pohjautuu ranskalaisen renessanssin ehkä merkittävimmän kirjailijan Francois Rabelais’n romaaneihin.

Espanjalaisen kirjailijan Cervantesinkin kuulut hahmot Don Quijote ja Sancho Panza seikkailevat näyttelyssä. Mukana on myös Dalín hevoset -sarja, joka esittelee muun muassa Troijan hevosen ja Pegasoksen.

Dalí tunnetaan parhaiten suuren yleisön keskuudessa surrealistisen kauden teoksistaan. Maalauksissa esiintyviä kuuluisia pehmeitä kelloja nähdään näyttelyssä neljässä veistoksessa. Toinen Dalín usein toistuva elementti on kainalosauva, joka on nuoruudesta jäänyt muisto. Kainalosauva esiintyy sekä veistoksissa että grafiikan teoksissa.

Dalí Pohjois-Karjalassa -näyttely Suomen Kivikeskuksessa Juuassa 28.5.-31.12.2004.

Opetuksen valtionosuudet nostettava todellisten kustannusten tasalle

Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ vaatii maan hallitusta tekemään täysimääräisen kustannusten tarkistuksen opetustoimen valtionosuuksien perusteisiin eli yksikköhintoihin. OAJ:n mielestä valtionosuuden perusteet eivät kata tätä nykyä edes toiminnan vähimmäistasoa, vaan siitä jäädään esimerkiksi perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen osalta yhteensä yli 400 miljoonaa euroa.

- Pitkään jatkuneet opetustoimen säästöt ovat aiheuttaneet monia ongelmia opetuksen järjestämisessä. Esimerkiksi perusopetuksen päättävistä noin joka viides nuori jää vaille toivottuja valmiuksia, mikä johtaa suureen syrjäytymisriskiin, OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi huomauttaa.

- Ongelmat voidaan ratkaista vain lisäämällä opetustoimen voimavaroja ja vahvistamalla yksikköhinnat todellisia kustannuksia vastaaviksi. Pitkään vajaana toteutetut kustannusten tarkistukset ovat heikentäneet tuntuvasti koulujen toimintaedellytyksiä, Kangasniemi muistuttaa.

OAJ vaatii myös, että ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva liikkumavara ohjataan yksikköhintoihin ja opetuksen laadun vahvistamiseen.

OAJ selvitti näkemyksiään opetuksen rahoituksen ongelmista kirjeessään valtioneuvostolle.

Ann-Britt Jukka EFCT:n hallitukseen Suomen edustajaksi

Espoon Matkailu Oy:n kokous- ja kongressipäällikkö Ann-Britt Jukka on nimitetty Suomen edustajaksi Euroopan kongressikaupunkien liiton, EFCT:n, hallitukseen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Nimitys tapahtui järjestön vuosikokouksessa Bratislavassa helmikuussa.

Ensi vuonna 40 vuotta täyttävä EFCT eli European Federation of Conference Towns on sadan kongressikaupungin järjestö. Se markkinoi jäsentensä kongressipalveluja, järjestää alan koulutusta ja edistää verkottumista. Suomesta järjestöön kuuluvat Espoon lisäksi myös Helsinki, Jyväskylä, Tampere ja Turku. Espoo liittyi jäseneksi vuonna 1990.

Espooseen ja Urjalaan Kirjoita Kirje -kisan voitot

Suositun valtakunnallisen Kirjoita Kirje -kirjeenkirjoituskilpailun parhaat on palkittu jo 11. kerran 20. helmikuuta kansainvälisen äidinkielen päivän aattona. Tällä kertaa kirjeiden pontimena oli tekstiviesti. Yläasteen voittajakirjeen taiteili Kaisa Närvänen Urjalan yläasteelta ja lukion sekä ammatillisten oppilaitosten parhaan Sisko Lehman Etelä-Tapiolan lukiosta Espoosta. Kisaan osallistui 1111 nuorta eri puolilta maata.

Kisan järjestivät perinteisesti Äidinkielen opettajain liitto ry ja Suomen Posti Oyj. Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisen toisen asteen koulujen alle 21-vuotiaat oppilaat vastasivat kuvittelemalleen tekstiviestin lähettäjälle. Vastaajat kertoivat tuntojaan sekä vertailivat tekstiviestiä ja kirjettä yhteydenpitomuotoina. Kaikkien kirjeiden kirvoittajana oli tekstari:

"Heisä,määtääl! Ant.tääpitkhiljais. Neviimekevättapaht.eiunohdu.
Maisemiskotontaas2kkpaast. OK? Mitensulnytmenee?
Mitäsmesittenkuntuunsinn? Heitäoikkirjeel! -p"

Loppuraati piti Kaisa Närväsen hienoisesta itseironiasta ja tyylittelystä. Hauska, tunteellinen ja kekseliäs kirje on kirjoitettu entiselle rakastetulle. Sisko Lehman pohti kirjeen ja tekstiviestin eroja kypsästi ja syvällisesti leikitellen mieli- ja kielikuvilla. Esseeksi kasvavalla tekstillä on paljon sanottavaa.

Kummassakin sarjassa palkittiin 11 parasta. Voittajat saivat 1000 euron palkintoshekit, muut palkitut 100 euron shekin, kunniakirjan ja arvorepun. Myös opettajia palkittiin. Loppuraatiin kuuluivat Anne Helttunen ja Mervi Murto Äidinkielen opettajain liitosta, Ritva Falck Opetushallituksesta, Anna Lauttamus-Kauppila Viestintävirastosta, edellisen kilvan yläasteen sarjan voittaja Anna Voutilainen sekä Pertti Leppänen ja Jukka Skyttä Suomen Postista.


Tehy-lehti esittelee terveyttä kulttuurista
KULTTUURI ON HYVINVOINNIN LÄHDE JA TERVEYDEN EDISTÄJÄ

Ulkoasultaan uudistuneen Tehy-lehden 7/04 teemana on Terveyttä kulttuurista. Lehdessä kuvataan, miten paljon uutta sisältöä kulttuuri tuo hoitolaitosten potilaiden ja myös henkilökunnan elämään.

Vt päätoimittaja Merja Merasto toteaa pääkirjoituksessaan, että taide on nykyään ammattilaisten työväline terveydenhuollossa. Kulttuuri on heille myös hyvinvoinnin lähde.

Teeman aloitusjutussa aiheesta väitöskirjan tehnyt Assi Liikanen toteaa, että kulttuuri saa potilaat tuntemaan itsensä aiempaa terveemmiksi ja tuo näiden arkeen rikkautta. Hän näkisikin mieluusti kulttuurin osaksi hoitoa - yhtä tärkeäksi kuin lääkityksen tai hoitotoimenpiteet. Hoitolaitosten rutiinit, kiire ja henkilökunnan vähyys kuitenkin estävät usein kulttuurin tuomisen hoidon arkea rikastuttamaan.

Lehdessä haastateltu osastonhoitaja Mia Blomqvist on nähnyt työssään, miten kulttuuri saa potilaan unohtamaan niin henkiset kuin fyysiset vaivat. Se on luonteva myös pitää yllä potilaiden suhdetta omaisiinsa. Psykiatrisessa pitkäaikaishoidossa se on hoitajien tärkeimpiä tehtäviä.

Mia Blomqvist työskentelee osastonhoitajana kulttuuria toiminnassaan suosivassa Halikon sairaalassa. Blomqvist oli kantavana voimana Halikossa nelisen vuotta sitten alkaneessa elämyksiä kulttuurista -hankkeessa. Nykyisin kulttuuri aina käsitöistä musiikkikahvilan pitoon kuuluu olennaisesti potilaiden elämään. Varsinkin ikääntyviä työntekijöitä varten siitä on tullut myös osa tyky-toimintaa.

Diakonissalaitoksen tanssitaiteilija Kirsi Heimonen käy tanssittamassa potilaita hoitolaitoksissa, miten kahvikupit herättävät muistoja ja klovnitohtorit tuovat naurun potilashuoneeseen.

Tehy-lehti kertoo myös esiintyvien taiteilijoiden Voimaa ilosta -hankkeesta, joka edistää kulttuuritoimintaa hoitolaitoksissa.

Ekonomisti Antti Aarnio kehottaa nuoria ottamaan valtaa haltuunsa äänestämällä.
- Äänioikeuden käyttäminen ei ole rahasta kiinni!, hän toteaa.

Suomalaisfilmeille Telly-palkinnot

Kaksi Suomalaista mainosfilmiä on palkittu Telly-palkinnoilla kansainvälisillä filmifestivaaleilla Yhdysvalloissa.

Suomalaista vientiteollisuutta esittelevä filmi "At Your Service" voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisten yrityskuvafilmien sarjassa. Filmin rooleissa nähdään Suomalaisia menestystarinoita matkapuhelin- ja laivateollisuudesta avaruusteknologiaan. Kasvavaa kotimaisen musiikki- ja viihdeteollisuuden vientiä filmissä edustaa Leningrad Cowboysin tötterötukat.

Palkitun ohjelman on tilannut valtion omistama riskirahoitusyhtiö Finnvera Oyj. Ohjauksesta vastasi Pami Teirikari ja kuvauksesta Jean-Noël Mustonen. Tuotantopäällikkönä toimi Salli Hirvonen.

Logistiikkaa rautalangasta

Toinen palkittu filmi on Suomen Postin logistiikkapalveluita esittelevä "Mastering Logistics". Postin yritysasiakkaille suunnatulle ohjelmalle myönnettiin markkinointi-sarjan pronssinen Telly. Suomessa ja Baltian maissa käytettävä filmi puhutteli amerikkalais- tuomaristoa selkeydellään. Ohjelmassa näyttelevä Tapio Liinoja selvittää logistiikka-käsitteen merkityksen viihteellisen rautalankamallin avulla.

Filmin käsikirjoittajana toimi Anssi Järvinen. Ohjauksesta vastasi Pami Teirikari ja kuvauksesta Börje Hellén. Tuotantopäällikkönä toimi Pia Lydman-Salo.

Molemmat palkitut filmit ovat Pohjantähti-Elokuva Oy:n tuotantoa, tuottajana Pepe Teirikari.

Telly Awards -kilpailu järjestettiin Yhdysvalloissa nyt 25. kerran. Kilpailuun osallistuneita töitä oli kaikkiaan n. 10 000.

Elisabeth Rehnin muistokirjoitus Ehrnrooth-kirjassa

Menestysteoksesta Adolf Ehrnrooth, kenraalin vuosisata julkaistaan viikon kuluttua muistopainos Adolf Ehrnrooth 9.2.1905-26.2.2004. Teokseen on laatinut laajan muistokirjoituksen Elisabeth Rehn, joka toimi muun muassa Suomen ensimmäisenä naispuolustusministerinä.
Kirjan on kirjoittanut Ulla Appelsin. Kustantaja on Gummeruksen Ajatus Kirjat.


Elisabeth Rehn kertoo aina ihailleensa ja kunnioittaneensa sitä kaunista tapaa, jolla Adolf Ehrnrooth suhtautui vaimoonsa:
"Huimapäisen ratsastajan, taipumattoman rintamakenraalin mieleenkään ei näyttänyt juolahtavan, että hän menettäisi kasvonsa osoittamalla julkisesti rakkauttaan puolisolleen. Toivon, että hänen tutut, hauskasti sorauttamansa sanat 'rakas vaimoni…' jäävät elämään suomalaisten miesten selkäytimiin sankarikenraalimme sinne istuttamana roolimallina", Elisabeth Rehn kirjoittaa.
Yllättäen ensimmäiseksi naispuolustusministeriksi kutsuttu Elisabeth Rehn kiittää koko ministerikautensa ajan saamastaan tuesta "ihailemaani isällistä ystävää, joka kunnioitti naista tasaveroisena miehen rinnalla."



Reaaliaikaiset kulttuuriuutiset ja tapahtumakalenteri:

ARKKITEHTUURI
ELOKUVA
KIRJALLISUUS
KUVATAIDE
MEDIATAIDE
MUOTOILU
MUSIIKKI KEVYT
MUSIIKKI KLASSINEN
SARJAKUVA
TANSSI
TEATTERI JA OOPPERA
VALOKUVA
k

Gummerruksen  Kaarlen Palkinto 2004 Pirjo Rissaselle Ja Timo Nurmelle

KALLE PÄÄTALO -PALKINTO PAULA HAVASTEELLE

Kirjailija Pirjo Rissaselle ja fil.maisteri Timo Nurmelle on myönnetty Gummeruksen   tämän vuoden Kaarlen palkinto. Palkinto myönnetään vuosittain ansiokkaasta kirjallisesta toiminnasta ja jaettiin nyt 34. kerran perinteisessä jakotilaisuudessa Helsingissä 13.2.2004. Samassa tilaisuudessa luovutettiin myös Kalle Päätalo -palkinto kirjailija Paula Havasteelle. Palkinto myönnetään lahjakkaalle kertojalle hänen kirjailijantaipaleensa alussa. Palkinto on myönnetty aikaisemmin neljä kertaa. Kullekin palkitulle annettiin    3000 euroa.

Pirjo Rissanen on kirjoittanut naisille vuodesta 1995. Hänen romaaneissaan käsitellään naisten monimutkaisia suhteita kirpeästi ja oivaltavasti.   Rissasen ansioita ovat eri-ikäisten naisten osuva  kuvaus ja sarkastinen huumori. Tänä keväänä ilmestyvä Paju pieni on hänen kahdeksas naistenromaaninsa. Myöntäessään Kaarlen  palkinnon Pirjo Rissaselle Gummerus tahtoo osoittaa arvostusta kunnianhimoisesti toteutetulle laadukkaalle tuotannolle.

Timo Nurmi on laatinut Gummerukselle suomen kielen sanakirjoja jo yli kymmenen vuoden ajan. Ensimmäiset sanakirjat ilmestyivät 1992 ja 1993 (Suomen kielen sanakirja ja Suomalaisen sivistyssanakirja). Suururakkansa Timo Nurmi teki 1990-luvun puolivälissä, jolloin hän laati Suomen kielen sanakirjan uudistetun ja laajennetun laitoksen (Uusi suomen kielen sanakirja). Tänä vuonna tästä uudistetusta laitoksesta ilmestyy kolmas, päivitetty painos nimellä Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. Uraauurtavaa työtä Timo Nurmi on tehnyt myös laatiessaan ulkomaalaisille tarkoitetun suomen kielen taivutussanakirjan. Myöntäessään Kaarlen palkinnon Timo Nurmelle Gummerus haluaa osoittaa arvostusta yhdelle Suomen ansioituneimmista leksikografeista.

Paula Havaste julkaisi esikoisteoksensa Kymmenen onnen Anna syksyllä 2003. Teos on täyteläinen historiallinen lukuromaani, joka sijoittuu Pohjois-Suomeen savupirttien aikaan. Sinnikkään parantajanaisen elämäntarina on saanut kiittävän vastaanoton, ja sitä voi pitää kirjallisena läpimurtona. Fil.tri Paula Havaste on työskennellyt myös kirjallisuudentutkijana, kriitikkona, tietokirjailijana, tiedottajana ja yliopisto-opettajana. Hänen vuonna 1998 ilmestynyt väitöskirjansa käsitteli miehisen sankarin malleja Tarzan-kirjoissa.

Agneta Hobin valittiin vuoden 2004 tekstiilitaiteilijaksi

Taiteilija Agneta Hobin on valittu vuoden 2004 tekstiilitaiteilijaksi.

Valinnan teki Tekstiilitaiteilijat Texo ry, joka pitää Hobinia ennen kaikkea taiteilijana, jolla on vahva tekstiilitausta sekä materiaaleista ja tekniikoista riippumaton tekstiilinomainen ote toteutuksissaan. Hänet tunnetaan parhaiten näyttävistä muskoviittiteoksista, joissa kissankulta on kudottu metalliloimeen. Se on taiteilijan omaperäinen materiaalivalinta ja oma tekniikka, jota hän on kehitellyt yli kymmenen vuoden ajan.

Palkinto luovutettiin taiteilija Agneta Hobinille keskiviikkona 4.2. Eläkevakuutusyhtiö Eteran toimitalossa Helsingissä. Hobinin suurikokoisissa teoksissa yhdistyy materiaalille ja taustalle ominainen sävyjen synkkä tummuus, josta valo välkehtii materiaalin pinnassa. Hänen teoksensa hakevat vaikutteita luonnosta ja suomalaisuus tulee niistä voimakkaasti esiin. "Vesi, jää, lumi, maa, metsä, ilma ja valo ovat teoksissani impressioina. Kuljettelen niitä teematyöskentelyssäni, eri tavoin toteuttaen. Myös käyttämäni materiaalit - kivi, muskoviitti, puu - tulevat usein luonnosta", Hobin kertoo.

Agneta Hobin on työskennellyt tekstiilitaiteilijana 1970-luvun alusta, jolloin hän valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta. Hän työskentelee omassa ateljeessaan. Hobinin teokset ovat monien käsien yhteistyötä. Tarvitaan hienopuuseppää, taidekutojaa, metalliseppää, kultaajaa. "Yksinäistä työtä tekevälle taiteilijalle eri osaajien yhteistyö on hedelmällistä", Hobin toteaa.

Tekstiilitaiteilija Agneta Hobin on pitänyt useita näyttelyitä koti- ja ulkomailla sekä yksin että yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa. Hän on myös saanut monia palkintoja, stipendejä ja tunnustusta. Vuonna 1995 Hobinille myönnettiin valtion 15-vuotinen taiteilija-apuraha. Viimeisin palkinto on vuodelta 2001 The Nordic Award in Textiles, joka on Pohjoismaiden suurin ja arvostetuin tekstiilitaiteen palkinto.

Hobinin veistoksellinen, tilan kanssa keskusteleva tekstiilitaide soveltuu erityisesti julkisiin tiloihin. Taiteilijan teoksia on lukuisissa kohteissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Hobin on tunnettu ja palkittu myös kirkkotekstiilien suunnittelijana.

Eläkevakuutusyhtiölle Eteralle Agneta Hobin teki vuonna 2002 tilataideteoksen "Koskilta kohisevilta, jokiloilta juoksevilta", joka on ollut hänen uransa tähän asti suurin teos. Viime vuoden lopulla Eteralle valmistui katinkullasta tehty tilataideteos, jonka nimi juontaa myös Kalevalasta: "Siin on kuusi kultavyötä, seitsemän hopeahamoista. Ne on kuuttaren kutomat, päivättären päättelemät." Sarja täyttyy vielä kolmella tilataideteoksella.

APPOSEN AVOINNA kertoo ihmisistä, jotka etsivät itseään ja toisiaan simpukkarannalla. Välillä he piileskelevät kotioloissaan, välillä he kohtaavat alastomina ja apposen avoinna. Nicola Barker rakentaa veljesten tarinan säästeliäästi. Kalvavasta syyllisyydentunteesta kärsivä Nathan kokee Sheppeylla eräänlaisen sovituksen, mutta sitä ennen lukija on saanut sekä tutustua eriskummallisiin ihmisiin että päässyt mukaan aivan pieniin, melko suuriin, hurjiin, hellyttäviin ja humoristisiin tapahtumiin.

Nicola Barkeria on kiitetty poikkeuksellisen lahjakkaaksi kirjoittajaksi. Hän tekee uskomattoman tarkkoja havaintoja, pienestä suurta ja rumasta kaunista. APPOSEN AVOINNA on hänen viides teoksensa. Wide Open ilmestyi Englannissa vuonna 1998 ja se palkittiin kansainvälisellä IMPAC Dublin -palkinnolla vuonna 2000. Sitä ennen Nicola Barker oli jo tullut palkituksi aiemmista teoksistaan kolmasti. Viime vuonna arvostettu kirjallisuuslehti Granta nimesi hänet yhdeksi aikamme parhaista nuorista brittikirjailijoista.

Nicola Barker on syntynyt Cambridgeshiren Elyssa vuonna 1966. Hän on viettänyt osan lapsuuttaan Etelä-Afrikassa ja palannut takaisin Englantiin 14-vuotiaana. Hän on opiskellut King's Collegessa Cambridgessa. Nicola Barker asuu Lontoossa.