 |
| Metsämörrilasten
istutuspäivä 8.9.2004 |
| MÖRRILAPSET
ISTUTTAVAT TULEVAISUUDEN METSÄÄ |
Lähes
kaksisataa lasta pääkaupunkiseudulta istuttavat
metsää Paloheinässä, Helsingissä, Metsämörrilasten
istutuspäivänä. Valmiiksi kaivettuihin kuoppiin
lapset istuttavat pieniä taimia Helsingin kaupungin
maille. Alueelle lapset pystyttävät myös kyltin,
joka kertoo kuka on istuttanut metsää ja milloin.
Istutuspäivä
on jatkoa maaliskuussa järjestetylle Metsämörrilasten
kylvöpäivälle. Keväällä lapset kylvivät
siemeniä omiin ruukkuihin ja hoitivat pieniä
taimiaan.
Osa
lapsista otti taimet kotiin kesäksi. Muissa päiväkodeissa
ja perhepäivähoitopaikoissa päätettiin, että
taimet hoidetaan yhdessä kesän aikana, jotta
voitaisiin osallistua Metsämörrilasten istutuspäivään.
Eri
puolella maata lähes neljätuhatta metsämörrilasta
istuttaa taimiaan metsään tänä päivänä. Päiväkoti
tai perhepäivähoitaja ovat usein yhdessä metsänhoitoyhdistyksen
tai metsäyhtiön kanssa saaneet sovittua päivää
varten käyttöönsä pienen metsäalueen, missä
lapset voivat istuttaa taimiaan.
Ne
kaksisataa lasta, jotka nyt istuttavat kuusentaimia
Paloheinässä, ovat niistä päiväkodeista, jotka
ensimmäiseksi ilmoittautuivat mukaan. Lapset
tulevat Espoosta, Vantaalta ja Klaukkalasta.
Tarjolla on myös metsäpolku ja Metsämörri itse
on tietysti paikalla.
Lapset ja
ohjaajat ovat tulleet linja-autoilla Paloheinään.
Suomen Metsäsäätiö sponsoroi matkakustannukset
ja Mellanå Plant Kristiinankaupungista on
lahjoittanut taimet.
Muista päivän
järjestelyistä vastaavat Konditionsfrämjandet,
Metsämörriohjaajat ry, Metsätalouden kehittämiskekus
Tapio ja Suomen Latu.
| Kelan
vammaistuki on heikko kannustin ansiotyöhön |
Kelan
maksaman vammaistuen tulisi jatkua pitkäaikaisesti,
jotta tuella ylipäätään ehdittäisiin edistää
vammaisten henkilöiden työssäkäyntiä.
Kelan
tutkija Lauri Virran tekemästä
rekisteritutkimuksesta ilmenee, että vammaistuen
ensimmäiseen hakemukseen myönteisen päätöksen
saaneet henkilöt olivat niin sairaita tai
huonokuntoisia, että heistä joka toinen joutui
luopumaan tuesta vuoden kuluessa sen hakemishetkestä
lukien. Suurin osa siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle.
Lauri Virta
kirjoittaa tuloksista juuri ilmestyneessä
Sosiaalivakuutus-lehdessä 4/04. Tutkimuksessa
seurattiin vuosina 1991-1993 ja 1996-1998
vammaistuen piiriin tulleiden henkilöiden
tilannetta. Tutkittujen keski-ikä oli 41 vuotta
tuen hakemisen hetkellä. Joka neljännelle
tutkitulle myönnettiin tukea kasvainten
tautiluokkaan kuuluvan sairauden takia.
Vammaistukea
maksetaan 16- 64-vuotiaille vammaisille, jotta heidän
olisi helpompi selviytyä jokapäiväisessä elämässä,
työssä ja opiskelussa. Kela voi myöntää
vammaistukea, jos sairaus tai vamma heikentää
henkilön toimintakykyä olennaisesti vähintään
vuoden ajan yhtäjaksoisesti. Viime vuonna Kelan
vammaistukea sai lähes 12 500 työikäistä henkilöä.
Eri
vammaisetuuksilla pyritään edistämään
vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia
yhdenvertaiseen elämään muiden kansalaisten
kanssa. Tämä tavoite sisältyy myös Kelan
maksamaan vammaistukeen. Lisäksi lainlaatija halusi
kannustaa vammaistuella toimintakyvyltään
heikentyneitä henkilöitä osallistumaan työelämään.
Tämä työelämän
tavoite näyttää toteutuvan heikosti. Tutkijan
mukaan vammaistuen lainsäädäntöä tulisi kehittää,
jos vammaistuella todella halutaan edistää työntekoon
osallistumista: toimintakyvyltään heikentyneen
nuoren pääsyä työelämään ja keski-ikäisen
pitkäaikaissairaan jatkamista ansiotyössä.
Keski-ikäisen pitkäaikaissairaan on ilmeisen
vaikea saada vammaistukea niin varhaisessa
vaiheessa, että tuella voidaan vielä olennaisesti
vaikuttaa hänen toimintakykyynsä.
| Kivetyksellä
tyylikäs kotipiha helposti |
Betonisten
pihakivien ja -laattojen suosio kasvaa koko ajan.
Eikä ihme: ne ovat helppoja asentaa, käytössä
vaivattomia, viimeistelevät pihan ja jopa nostavat
kiinteistön arvoa. Niiden hankkiminen on nyt myös
entistä helpompaa, kun monipuolisen valikoiman
kivi- ja betonituotteita tarjoava Abetoni avasi kesäkuussa
pihakivien verkkokaupan ensimmäisen Suomessa.
Kaunis ja
kestävä pihakivetys on helppo toteuttaa, jos se
perustuu hyvään suunnitteluun ja huolellisiin
pohjatöihin.
- Pihalaattojen alusrakenteeseen kannattaa pääsääntöisesti
tehdä kiviaineksista kantavat rakenteet, joiden
paksuus riippuu siitä, kuljetaanko kivetyksellä
jalan vai autolla, markkinointipäällikkö Reijo
Nieminen Lohja Ruduksen Kiviaines-yksiköstä
toteaa.
Routivat maalajit kuten savi ja hiesu korvataan
hiekka- ja/tai sorapitoisella maa-aineksella, samoin
turve- ja liejumaat vaihdetaan kantavaan
maa-ainekseen.
- Mitään yleispätevää ohjetta kivipinnoitteiden
pohjatöiksi on vaikea antaa, koska jokainen piha on
erilainen aivan kuten paikallinen pohjamaakin. Tärkeintä
on pitää huoli siitä, että pohjamaa ei pääse
routimaan. Tarvittaessa tulee käyttää routalevyjä
ja salaojiakin, Reijo Nieminen jatkaa.
Pihakiveysten pohjatöissä pääsee helpommalla,
jos pohjamaa on hyvin vettä läpäisevää ja
routimatonta, hiekkapitoista maata. Silloin riittää
pelkän humuspitoisen pintamaan poistaminen ja
korvaaminen raekooltaan esimerkiksi 0-16 mm:n
murskeella. Ajoteillä kantavan kerroksen vahvuus on
routimattomilla mailla yleensä 15 - 20 cm. Pelkästään
jalan liikuttavilla alueilla vahvuudeksi riittää
10 cm. Etenkin routivan perusmaan ja sorakerrosten väliin
kannattaa laittaa suodatinkangas, joka estää
maakerrosten sekoittuminen toisiinsa ja lisää
kantavuutta. Kantavan kerroksen maa-ainekset
tasataan ja tiivistetään 20 cm:n kerroksiin täryttämällä.
- Kiviaine valitaan siten, että sen raekoko on noin
kolmannes kerrospaksuudesta. Liian isorakeinen
kiviaines on vaikea kotikonstein tiivistää eli
turhan järeää ainesta on syytä välttää.
Pienempirakeisellakin kiviaineksella saadaan
paksumpia kantavia rakenteita, kun kiviaines
tiivistetään useammassa erässä, Reijo Nieminen
neuvoo. Lohja Rudus toimittaa kivetysten
perustamiseen tarvittavat kiviainekset helposti
suoraan työmaalle. Kuljetusmahdollisuuksina on myös
jopa 17 metriä pitkä hihnakuljetin, joka siirtää
kiviaineksen siististi ja vaivattomasti tarvittavaan
paikkaan.
Kivet eivät
korjaa
pohjan virheitä
Ennen
kivien latomisen aloittamista kantavan kerroksen päälle
levitetään 2 - 3 sentin tasavahvuinen
asennushiekkakerros hienosta hiekasta tai
kivituhkasta. Raekoko voi olla esimerkiksi 0-8 mm.
Betonikivet tehdään puristamalla eli ne eivät ole
välttämättä tismalleen yhtä paksuja, vaan niissä
saattaa olla kolmen millimetrin eroja. Asennushiekka
tasaa näitä eroja ja sitoo kivet paikalleen
- Pihan muodot ja kallistukset täytyy tehdä jo
pohjarakenteeseen, sillä kivellä ei enää korjata
niiden mahdollisia virheitä, Reijo Nieminen
muistuttaa. Varsinkin kallistuksissa tulee olla
tarkkana, jotta ne ovat riittävät ja ohjavat sekä
sade- että sulamisvedet haluttuun paikkaan aina
rakennuksesta poispäin. Minimivaatimus on 1 %:n
kallistus eli metrin matkalla maa kallistuu sentin
verran. Suositeltavaa olisi kuitenkin jopa 2 %:n
kallistukset.
Hyvillä ohjeilla ja apuvälineillä pihakivien
latominen onnistuu tavalliselta tee se itse -mieheltä
ja -naiseltakin. Latominen aloitetaan kiinteästä
rakenteesta ja asennus tehdään valmiin päällystepinnan
päältä. Koko työn ajan on syytä käyttää
apuna linjalankaa, joka varmistaa kiveyksen saumojen
suoruuden. Pienikin vinouma kannattaa korjata heti.
Kivien mahdollista leikkaamista varten voi ostaa tai
vuokrata tiilileikkurin tai timanttiterällä
varustetun kulmahiomakoneen.
Reunatuki auttaa pitämään leikatut palat
paikoillaan kivetyksen reunassa. Maahan upotettava
reunatuki asennettaan paikoilleen heti ladonnan jälkeen
ennen kiveyksen tärytystä.
Valmis kiveys saumataan hienolla hiekalla, joka
harjataan kiveyksen saumoihin. Lopuksi valmis kiveys
tiivistetään vielä täryttämällä, jonka jälkeen
saumoihin harjataan tarvittaessa lisää
saumaushiekkaa.
Laajalla
valikoimalla
yksilöllinen piha
Pihakivetyksen
tekemisessä yksi vaikea vaihe onkin kivien valinta
- vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia yhdistellä eri
tuotteita on todella paljon.
- Nykyisin kotipihoissa käytetään pääasiassa
kuusi senttiä paksuja betonisia pihakiviä. Ne kestävät
hyvin esimerkiksi autotallien liuskassa ja hyvin
perustetuilla pihateillä. Raskaampi liikenne kuten
jäteautot vaativat kahdeksan sentin paksuista kiveä,
jota on myös saatavilla, markkinointipäällikkö
Juha Saikkonen Abetonista sanoo. Juha Saikkosen
mukaan nyt suositaan erityisesti suorakaiteen ja
neliön muotoisia kiviä. Niitä käytetään myös
yleisillä alueilla betonilaattojen asemasta.
- Laatat olivat aikoinaan suosittuja
kaupunkirakentamisessa. Iso laatta antaa rauhallisen
ilmeen. Sen ongelmana vain on iso koko. Mitä isompi
laatta, sen helpommin se taipuu ja lohkeaa
esimerkiksi alueen kunnossapidon yhteydessä. Pienet
betonilaatat sopivat hyvin käytäville,
pihapoluille ja seinien vierustoille, mutta
ajoneuvojen alle ei ohutta betonilaattaa suositella,
Saikkonen sanoo. Pihakivien ostajalla on haluamansa
kiven muoto jo usein selvillä kauppaan mennessään.
Hän on jossain nähnyt mieleisensä kivet ja haluaa
omaankin pihaan samantyyliset. Värin valinta onkin
sitten toinen juttu.
- Pihakiven väriin vaikuttavat ennen kaikkea
rakennuksen värit, joista julkisivun värin lisäksi
vähintään yhtä tärkeitä ovat sokkelin ja katon
väri. Useimmiten perhe tekee kuitenkin kompromissin
ja valitsee turvallisen harmaan, Saikkonen sanoo.
Yksilöllisyyskin olisi helppoa. Valittavana on myös
mustaa, ruskeaa, punaista, keltaista… Natura-värisarjan
eri värit ovat sävytetyt niin, että niitä
voidaan latoa myös sekaisin, vaikka punaista ja
vihreää vierekkäin.
Kivetykseen saa vaihtelevaa ilmettä myös käyttämällä
eri mallisia kiviä. Esimerkiksi Abetonin suositut
Luostari-, Kartano- ja Linna-kivet sekä
Kartano-laatat sopivat mitoiltaan yhteen.
Pihakiven
hankinta
entistä helpompaa
Abetonin
valmistamia pihakiviä voi nyt ostaa tehtaiden
myyntipisteiden lisäksi internetin välityksellä.
Abetoni avasi kesäkuussa verkkokaupan osoitteessa www.kivikauppa.fi.
Www.kivikauppa.fi:n vastaanotto on ollut hyvä, mikä
osoittaa sen palvelun tulleen tarpeeseen.
Verkkokauppa on vapaa kaikille käyttäjille ilman
erityistä rekisteröintiä. Ensimmäiseksi
palvelussa tiedustellaan kuitenkin sen tontin
postinumeroa, johon tuotteet mahdollisesti
toimitetaan. Näin verkkokauppa etsii sitä lähimmän
Abetonin tehtaan eli tavoitteena on
kuljetuskustannusten minimointi asiakkaan parhaaksi.
Netissä voi kaikessa rauhassa vertailla tuotteita,
tutustua niiden ominaisuuksiin ja siirtää
haluamansa tuotteet ostoskoriin. Se laskee koko ajan
ostosten kokonaislaskua lavoineen ja rahteineen.
Ostajalla pitävät siis budjetit kutinsa. Kun ostopäätös
on tehty, tuotteet voi maksaa joko verkkopankkien
kautta tai yleisimmillä luottokorteilla.
Pihalaattojen ja -kivien pienin toimituserä on
kuormalavallinen, jolla katetaan kivityypistä
riippuen 8,5 - 10,5 neliötä. Toimitusajat ovat
lyhyet. Varastosta tilatut tuotteet ovat kotipihalla
jopa viiden työpäivän kuluessa.
Helppohoitoinen,
pitkäikäinen piha
Huolella
rakennettu pihakivetys on pitkäikäinen.
- Se kestää normaalissa käytössä 45 - 50
vuotta. Kivetyksen hoitokin on helppoa. Pesu kerran
vuodessa riittää, jos erikseen poistaa mahdolliset
öljytahrat. Saumaushiekkaa voidaan tarvitessa lisätä,
jotta kivien väliin ei mene muuta roskaa, Juha
Saikkonen sanoo.
Pihakivetys helpottaa kodin sisätilojen siivoojaa,
kun pihalta ei kantaudu kenkien mukana hiekkaa ja
soraa sisään. Se säästää myös kodin
lattiapintoja kuten parkettia. Jos kivetyksessä
yksi kivi jostain syystä vaurioituu, se on helppo
vaihtaa.
- Vanhojakin kivimalleja on vielä tuotannossa eli
uuden, samanlaisen kiven löytää melko varmasti.
Jos vaihdettava kivi on keskellä kivetystä eikä
uusi kivi jostain syystä sovikaan sen paikalle,
otetaan kivetyksen reunasta yksi vanha kivi
korjattavaan kohtaan ja laitetaan uusi kivi reunaan
väljempään paikkaan, Juha Saikkonen neuvoo.
Pihakivet myös mukautuvat pieneen maanpinnan
liikkeeseen. Vaikka maapohja routiessaan hieman
nousee, roudan sulaessa maa ja sen myötä myös
kivet painuvat takaisin paikalleen. Toisin on
asfaltin kanssa, joka liikkuessaan murtuu ikävästi.
Pihakivet ja -laatat ovat ihanteellinen
pintamateriaali patioille ja terasseille. Keväällä
lumi sulaa kivetykseltä nopeasti ja syksylläkin
kivipinta tuntuu pitkään lämpimältä. Sateen jälkeen
kivitys kuivaa nopeasti.
Pihaa voidaan joutua kaivamaan myös auki
esimerkiksi uusia johdotuksia vedettäessä.
Pihakivi- ja laattapäällysteen voi aina purkaa ja
asentaa uudelleen. Se on paitsi helppoa, myös
kustannuksia säästävää.
| LOMA-ASUNTOMESSUT
HARTOLASSA KIINNOSTI 55 306 KÄVIJÄÄ |
Hartolan
loma-asuntomessuilla kävi yhteensä 55 306 kävijää.
Viidensien messujen kävijämäärä jäi sateisena
kesänä ennätyksestä, mutta ylitti selkeästi
keskimääräisen 47 600 loma-asuntomessujen kävijämäärän.
Päätösviikonloppu oli hyvin vilkas keräten aina
yli 9000 kävijää lauantaina ja sunnuntaina.
Viimeinen viikonloppu oli muutoinkin tapahtumarikas.
Julkisuuden henkilöt kisasivat Kesäkokki-kisassa
ja Rautian tanssit viihdyttivät yleisöä. Päätöspäivänä
messuihin tutustuivat vielä presidentti Martti
Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari.
Hartolan
loma-asuntomessujen tarjonta oli hyvin monipuolinen,
esillä oli loma-asuntoja perinteisestä mökistä
suureen kakkosasuntoon. Hartolassa esiteltiinkin
loma-asumisen uusia trendejä. Uudet trendit
kiinnostivat, sillä kävijäpalaute messuista on
ollut varsin positiivista. Messujen teemat - golf,
kalastus ja kesäkeittiö - saivat yleisön suuren
suosion. Etenkin kalaisa Tainionvirta sai
kalastamisesta innostuneet liikkeelle.
Suomen
Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen
kommentoi messujen olleen kaikista näkökulmista
katsottuna erittäin onnistuneet.
-
Hartolassa esiteltiin loma-asumista hyvien
harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden äärellä.
Messutaloissa oli myös varsin korkea teknologia ja
varustetaso. Messutarjonta poikkesi jälleen
aikaisemmasta tuoden esille uudenaikaista
loma-asumista. Tällä tarjonnalla herätimme
runsaasti keskustelua loma-asumisen suunnista,
Heiskanen totesi.
- Erityistä
kiitosta olemme saaneet kolmen viikon
teemoittamisesta. Tulemmekin kehittämään ensi kesän
messujen teemallista sisältöä Paraisilla,
Heiskanen summasi tuntojaan messujen jälkeen.
Hartolan
kunnan edustajat olivat päätössunnuntaina
yksituumaisen tyytyväisiä tapahtumaan.
Kunnanjohtaja Raija Peltonen muistutti messujen
tuoneen kunnalle pysyvästi paljon hyvää, joten
messujen järjestäminen oli oikea päätös.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Ruskeala
puolestaan oli ilahtunut siitä oikeasta tekemisen
hengestä, joka Hartolaan syntyi. Kunnanhallituksen
puheenjohtaja Kari Ruoppi korosti paikkakunnan
yhteishengen kohoamisen olleen ihan käsin
kosketeltavaa.
Ensi kesänä
Paraisilla
Loma-asuntomessut
järjestetään seuraavan kerran Paraisilla 2005.
Tapahtuman toteutuksesta vastaa Suomen Asuntomessut
ja Paraisten kaupunki. Messut järjestetään nyt
ensi kertaa meren rannalla, Saaristomeren läheisyydessä.
Paikka on Airiston Sandviken, joka sijaitsee 13 km
Paraisten keskustasta, Airiston matkailukeskuksen välittömässä
läheisyydessä ja aivan Airistonselän tuntumassa.
Messualue sijaitsee luonnonkauniilla paikalla etelärinteessä.
Maaperä on pääasiassa soraharjua, länsi- ja
koillisalueella myös kalliota. Näköala merelle on
vaikuttava useimmilta alueen paikoilta. Alueen
sijainti Airiston kupeessa on erinomainen merta ja
veneilyä rakastavalle. Etäisyys Turkuun on 35 km
ja meriteitse matkaa on vielä vähemmän. Airiston
loma-asuntomessut Paraisilla avataan 17. kesäkuuta
2005 ja ne jatkuvat 10. heinäkuuta asti ollen
kiinni juhannuspyhien aikana.
|
|
Seksikkyys
ja tehokkuus vetoavat suomalaisissa
|
Suomalaisten
vahvuuksia ovat seksikkyys, tehokkuus ja hyvä ruoka. Nämä
arviot nousivat esiin, kun eurooppalaisia pyydettiin
kertomaan mielipiteensä oman maanosansa kansoista.
Reader’s Digest (Suomessa Valitut Palat) järjesti keväällä
2004 Eurooppa-kyselyn kaikkiaan 19 maassa. Kyselyyn saatiin
lähes 4 000 vastausta. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi,
keistä eurooppalaisista he pitävät eniten, ketkä ovat
seksikkäimpiä ja mikä on maanosan suosikkikaupunki.
Vastaaja ei saanut äänestää omaa maataan. Suomalaiset jäivät
kaikilla osa-alueella terävimmän kärjen ulkopuolelle.
Toisaalta emme myöskään sijoittuneet peränpitäjien
joukkoon muulloin kuin tiedusteltaessa vähiten pidettyä
kansakuntaa.
Suurten ja parhaiten tunnettujen maiden kohoaminen kyselyn kärkipaikoille
oli odotettua. Suomi sinnitteli hyvin ja jopa yllätti
muutamalla alalla. Peräti viisi prosenttia vastaajista
nosti Suomen Euroopan parhaaksi ruokamaaksi. Taakse jäivät
esimerkiksi ruoka- ja juomakulttuuristaan tunnetut Saksa,
Tsekki, Unkari, Portugali ja Belgia. Suomalaiset ovat
vastaajien mielestä myöskin Euroopan viidenneksi seksikkäin
kansa. Lisäksi suomalainen tehokkuus on arvossaan, sillä
vain viisi kansakuntaa sijoittui Reader’s Digestin
kyselyssä meitä korkeammalle.
Suomalaisten suosikkeja ovat selkeästi italialaiset ja
englantilaiset. Italia vei voiton ruokaa ja seksikkyyttä
arvioitaessa. Englantilaisilla puolestaan on suomalaisten
mielestä paras huumorintaju, heistä pidetään eniten ja
Englanti on myös tehnyt eniten maailman hyväksi. Englanti
jakoi Italian kanssa ykköspaikan, kun kysyttiin
suosikkimaata asuinpaikaksi.
Suomalaiset pitävät vähiten venäläisistä, sanovat
ranskalaisten olevan töykeimpiä ja matkustavat mieluiten
Pariisiin.
Reader’s Digestin kysely tehtiin keväällä seuraavissa
maissa: Suomi, Belgia, Englanti, Espanja, Hollanti, Italia,
Itävalta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa,
Slovakia, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Venäjä.
Kyselyn tulokset julkaistaan Valittujen Palojen heinäkuun
numerossa.
| Invalidiliitto
varoittaa vakavista sukellus- onnettomuuksista |
Invalidiliiton
Tiedä miten hyppäät -kampanja alkaa. Sen tarkoituksena on
kertoa varomattomasta sukeltamisesta tai uimahypyistä
syntyneistä o
| OVATKO KESÄMÖKIN
KAASULAITTEET KUNNOSSA? |
Kesämökkikausi
tarkoittaa monelle paluuta oman suvun perinteiseen
maisemaan. Yhä useammin mökilläkin on käytössä uudet
kodinkoneet, mutta sangen usein käytetään myös perittyä
nestekaasuliettä tai -jääkaappia. Tuntuvat vahingot ja
menoerät, samoin kuin ikävät viiveet kesänvietossa voi
unohtaa, jos muistaa huolehtia turvallisuudesta heti ensi
käynnistä lähtien.
Konnun jälkipolvi viettää kesää
isovanhempien mökillä Saimaalla Montovainion saaressa,
Taipalsaarella. Saaren ensimmäiset mökit rakennettiin jo
1960-luvun alkupuolella, kuten myös Konnun mökki.
Isovanhemmat viettävät saaressa
useamman kesäviikon, lapset vierailevat mökillä kukin
perheineen kerran tai kaksi kertaa kesässä - kaikkiaan
kolme erikokoista ja -ikäistä perhettä. Nuoriso
"vanhemmasta päästä" kyselee myös lupaa päästä mökille
kavereidensa kanssa.
Mökin 70 neliömetriin mahtuvat
keittiö, oleskelu- ja makuutilat ja sauna. Lisätilaa eri
sukupolville on saatu tuomalla tontille satavuotias
perintöaitta, kymmenen metrin päähän varsinaisesta
mökkirakennuksesta.
Mökin jo 30-vuotias
nestekaasuliesi on toiminut näihin päiviin asti
luotettavasti. Jälkipolvea huolettaakin lähinnä laitteesta
puuttuva liekinvalvontalaite, joka estäisi nestekaasun
mahdollisen vuodon huonetilaan.
Nestekaasulla toimiva jääkaappi
on hankittu kolme vuotta sitten, jolloin vanha kaappi
lakkasi toimimasta. Kaasulieden letku uusittiin myös kaksi
vuotta sitten, samoin kuin kaasupullon liittimet. Mökin
kaasupulloja säilytetään ulkona terassilla, talon
varjoisalla puolella.
Laitteista pidetään tarkkaan
huolta, ja isovanhemmat tarkastavat mökin ja
nestekaasulaitteet tullessaan mökille keväällä ensimmäistä
kertaa. Laitteiden tulee olla hyvässä kunnossa, sillä
niitä käyttävät eri-ikäiset ja -taitoiset perheenjäsenet.
Paloturvallisuudesta mökillä
huolehditaan toimimalla huolellisesti, myös nuohooja käy
mökillä säännöllisesti. Mökistä vielä puuttuva
palovaroitin on kauppalistalla ennen tämän kesän Saimaan
matkaa.
Nestekaasu on tuttu
juttu?
Taipalsaari on tunnettu
lomanviettoalue Saimaalla. Puolet kunnan pinta-alasta on
Saimaata ja toinen puoli muodostuu noin seitsemästäsadasta
saaresta. Alueelle siirtyy kesän ajaksi tuhansia
lomailijoita.
Palo- ja väestönsuojelupäällikkö
Jukka Kinnunen Taipalsaarelta muistuttaa
lomailijoita, että vapaa-ajanasuntoja koskevat samat
paloturvallisuusmääräykset kuin muitakin kiinteistöjä:
niissä pitää olla palovaroittimet ja soveltuvat
sammuttimet.
Paloviranomainen tekee
palotarkastuksen loma-asunnoissa 10 vuoden välein. Silloin
tarkastetaan tulisijat, kuten sauna, hormit, takat ja
nestekaasulaitteet, lukuun ottamatta ulkogrillejä. Samalla
käydään läpi paloturvallisuuteen liittyviä asioita.
Apunaan Jukka Kinnunen käyttää muun muassa Turvatekniikan
keskuksen jakelemaan opasta, joka on tehty kaikille
nestekaasulaitteiden käyttäjille.
"Tavoitamme joka kesä noin 200 -
300 mökkiläistä. Käynnin aikana tulee esiin myös
mökkiläisiä askarruttavia kysymyksiä, esimerkiksi kuinka
paljon nestekaasua saa mökillä säilyttää, saako
kaasulaitteen asentaa itse ja miten kaasupullot
säilytetään."
Asetusten mukaan
asuinrakennuksessa saa säilyttää kahta 11 kg:n kaasupulloa
(enintään. 25 kg kaasua). Tyhjä pullo on yhtä vaarallinen
kuin täysi, joten se lasketaan mukaan 25 kilogrammaan.
Lisäksi on muistettava, että kaasupullo pitää säilyttää
viileänä (säilytys alle +40°.C) eikä se saa olla lieden
tai takan läheisyydessä, jossa se pääsee kuumenemaan.
Kiinteät asennukset kuuluvat
Jukka Kinnusen mukaan ammattilaiselle. Määräysten mukaan
asennuksesta pitää olla tarvittaessa myös todistus.
"Kaikki mökkiläiset ovat ottaneet neuvot ja ohjeet vastaan
mielellään", Kinnunen kehuu kesäasukkaita, joita alueella
on kesän aikana tuhansia.
Huolellisesti,
turvallisesti
Jukka Kinnunen neuvoo mökille
tulijoita tarkastamaan tulisijat myös omatoimisesti:
nestekaasulaitteista tarkastetaan, että letkut ja
liittimet ovat kunnossa, samoin kuin varsinainen laitekin.
Jos kaasupullossa on painoventtiili, pitää pullon vaihdon
yhteydessä kokeilla pullon ja paineensäätimen liitoksen
pitävyyttä nostamalla pulloa liitoskohdasta.
"Lisäksi pitää huolehtia
riittävästä ilmanvaihdosta ja tuuletuksesta niissä
tiloissa, joissa nestekaasulaitetta käytetään. Nestekaasu
tarvitsee palaakseen happea. Jos happea ei ole
riittävästi, alkaa muodostua myrkyllistä häkää", Jukka
Kinnunen muistuttaa.
Jos nestekaasua jostain syystä
pääsee vuotamaan huonetilaan, pitää runsaasta
lisätuuletuksesta huolehtia heti. Nestekaasu on erittäin
helposti syttyvä polttoaine, joka sellaisenaan on
myrkytöntä, mutta syttyy pienestäkin kipinästä.
… puolikuuta peipposesta
Saimaan Huoltopalvelu Oy:ssä
Lappeenrannassa eletään kevään edetessä kiireisiä aikoja.
Saimaalle saapuvat mökkiläiset työllistävät yritystä muun
muassa nestekaasulaitteiden huoltotöillä sekä niiden
uusasennuksilla. Yrittäjä Juha Muukkonen
kertoo, että uusia nestekaasulaitteita asennetaan joka
viikko, huoltoon laitteita tulee sitä mukaan, kun
mökkiläiset saapuvat kesänviettoon.
Saimaan Huoltopalvelussa
tiedetään, että mökillä vika huomataan usein vasta sitten,
kun kaasulaite ei enää toimi. Muita merkkejä kaasulaitteen
huonosta kunnosta ovat nestekaasun voimakas haju
sisätiloissa, liekin värin muuttuminen ja
sytyttämisvaikeudet.
"Kaasulaitteet on hyvä käydä
läpi, kun tulee mökille. Letkujen ja liittimien tarkastus
sekä varsinaisten laitteiden tarkastus on hyvä tehdä heti.
Jos laitteessa on pienintäkään vikaa, se tulee huoltaa tai
huollattaa heti." Kiinteät asennustyöt Muukkonen suosittaa
jätettäväksi hyväksytylle kaasuasennusliikkeelle.
Ammattilaisen tekemä asennustyö voi estää todellisten
vahinkojen syntymisen, ja samalla jokainen voi varmistaa
itselleen huolettoman kesänvieton. "Mahdollisen
onnettomuuden sattuessa pitää kiinteistön omistajalla olla
todistus hyväksytyn kaasuasennusliikkeen tekemästä
asennustyöstä."
Muukkosen mukaan mökkiläiset
osaavat hyödyntää asennusliikkeen palveluja, mainontaa ei
ole juuri tarvinnut tehdä. "Suurin osa laitteista tuodaan
huollettavaksi meille, mutta kyllä mökillekin mennään
tarvittaessa", Juha Muukkonen lupaa.
Liite 1)
Ovatko kesämökin kaasulaitteet kunnossa?
- ohjeita vapaa-ajanasunnolle
Liite 2)
TUKES nestekaasuonnettomuuksia vuosilta 1978-2001,
TIIVISTELMÄ
Kuva 1 (Mökki Taipalsaarella)
Kesäkoti Taipalsaarella rakennettiin 1960-luvun
alkupuolella. Mökissä on käytössä nestekaasuliesi ja
-jääkaappi, joiden kunnon saaren kesäasukkaat tarkastavat
joka kesä, kun mökille tullaan. (Kuva A.A.)
Kuva 2
Palo- ja väestönsuojelupäällikkö Jukka Kinnunen
Taipalsaarelta kertoo tapaavansa kesäasukkaita
palotarkastusten yhteydessä, jolloin käydään vapaa-ajan
asunnon kaikki tulisijat.
(Kuva: Johanna Vasara/Yhteissanomat)
Kuva 3 (maisema)
Tunnelmakuvaa mökiltä suurelle Saimaalle
Lisää tietoa ja kuvia internetin osoitteessa
www.tukes.fi
(kuva: A.A.)
LIITE 1
KESÄMÖKILLÄ
TURVALLISESTI
Vapaa-ajan asunnolla vietetään aikaa yhä useammin
ympäri vuoden. Käytössä on paljon uusia laitteita, mutta
joukossa voi olla myös vanhoja, mutta hyvin toimivia
kodinkoneita. Joka tapauksessa mökin turvallisuuteen voi
ja pitää vaikuttaa itse pitämällä laitteista huolta.
Kun tulet keväällä
mökille ensimmäistä kertaa
- Tarkasta kaikki liitokset ja
kaasuletkut, jos laitteita ei ole käytetty talven aikana.
- Anna hyväksytyn kaasuasennusliikkeen huoltaa laite, jos
se ei toimi tai liekin väri on keltainen.
- Puhdista kaasulaitteet säännöllisesti käyttöohjeiden
mukaan.
Kun hankit kaasulaitteen
- Hanki kunnolliset CE-merkityt
laitteet. Vaihda ikivanhat laitteet uusiin.
- Lue laitteiden käyttöohjeet huolellisesti, älä käytä
ulkokäyttöön tarkoitettuja laitteita sisätiloissa.
- Huolehdi ilmanvaihdosta, sillä kaasulaitteet tarvitsevat
palamisilmaa.
- Teetä kiinteät asennustyöt ammattilaisella.
Hanki kesämökille
turvalaitteet
- Palovaroitin on pakollinen
myös kesämökillä.
- Erillisten häkä- ja kaasuvaroittimien hankinta lisää
turvallisuutta.
- Hanki mökille sammutusvälineitä ja opettele niiden
käyttö. Hyviä sammutusvälineitä ovat sammutuspeite,
käsisammutin, puutarhaletku, vedellä täytettävä
sankoruisku tai suuriin sammioihin varastoitu kasteluvesi.
Opastusta on tarjolla
Etsi mökkipaikkakunnaltasi
hyväksytty kaasuasennusliike, jossa sinua osataan neuvoa
kaasulaitteen käyttöön ja huoltoon liittyvissä asioissa.
Luettelo hyväksytyistä kaasuasennusliikkeistä on
nähtävillä TUKESin kotisivuilla:
www.tukes.fi. Sieltä löydät myös oppaan: Käytä
nestekaasua oikein.
LIITE 2
TUKES
NESTEKAASUONNETTOMUUKSIA
VUOSILTA 1978-2001, TIIVISTELMÄ
Turvatekniikan keskuksen (TUKES)
keräämien tietojen mukaan nestekaasun aiheuttamia
onnettomuuksia sattui 107 kappaletta vuosina 1978 - 2001.
Onnettomuuksien määrä on hieman kasvanut 1990-luvulla
verrattuna 1980-lvun tilanteeseen.
Eniten onnettomuuksia sattui
kesämökeillä ja asuntovaunuissa. Kaasuvuodot aiheuttivat
tulipaloja ja räjähdyksiä. Huonokuntoiset laitteet
aiheuttivat oleskelutiloihin korkeita häkäpitoisuuksia.
Kaasuliesien ja kaasujääkaappien
kaasuvuodot aiheuttivat tulipaloja omakotitaloissa ja
kesämökeillä. Asuntovaunupaloissa kaasuvuodon aiheuttajaa
ei aina varmuudella tiedetä. Palosyyntutkintaa vaikeuttaa
se, että asuntovaunu tuhoutuu palossa hyvin nopeasti.
Kesämökeillä ja omakotitaloissa
on kaasupaloja ja räjähdyksiä aiheuttanut myös
pullonvaihdon yhteydessä huonetilaan vuotanut kaasu.
Kaasuvuodon sattuessa on välittömästi räjähdysvaara, joka
vaatii käyttäjiltä toimenpiteitä vuotaneen kaasun
syttymisen estämiseksi.
Kaasupalon voimakkuuden takia
sisällä olevat ihmiset ja eläimet saavat usein
palovammoja. Palolaitoksen mahdollisuudet ehtiä paikalle
ovat vähäiset johtuen mökkien sijainnista. Tyypillistä
kaasun aiheuttamissa tulipaloissa onkin se, että koko
rakennus tuhoutuu käyttökelvottomaksi. Lisäksi rakennuksen
sisällä olevat kaasupullot lisäävät tulipalon voimakkuutta
ja vahinkojen määrää.
Onnettomuuksien syynä ovat
yleensä käyttövirheet ja huolimattomuus tai laitteen
tekninen vika tai toimintahäiriö. Laitteiden hoidon
laiminlyönti, omatoimiset kaasuasennukset ja yritys
huoltaa kaasulaitetta ovat aiheuttaneet kaasuvuotoja.
Kaasupaloja tutkittaessa onkin todettu, että laitteiden
oikea käyttö ja hyvän hoidon merkitys ovat turvallisuuden
kannalta keskeisiä.
onnettomuuksista ja
vammoista. Joka kesä muutama sukellus johtaa kuolemaan tai
liikuntakyvyn menetykseen. Invalidiliiton Käpylän
kuntoutuskeskuksessa on viimeisten 20 vuoden aikana
kuntoutettu noin 80 tällaisten onnettomuuksien uhria. Lähes
kaikki vammautuneet ovat alle 30-vuotiaita nuoria miehiä.
Lisäksi lieviä onnettomuuksia, kuten murtumia ja
nyrjähdyksiä sattuu useita satoja.
Tunne vastuu
kaveristasi!
Invalidiliitto
korostaa tänä kesänä kampanjassaan yhteisen vastuun
ottamista vaaratilanteissa. Valitettavan usein
onnettomuuksissa on mukana alkoholi, jolloin harkintakyky
sumenee. Toinen toisistaan huolehtimalla voidaan estää
uhkarohkeat sukeltamiset ja uimahypyt.
Invalidiliitto
esittelee kampanjaa kesän aikana mm. kesäkuussa Turussa
Down by the Laituri -festivaaleilla ja elokuussa
Elomessuilla Hämeenlinnassa. Yhteistyötä tehdään myös
pelastuslaitosten, meripelastusseurojen ja koulujen kanssa.
Miten sitten
nauttia kesästä ja välttää onnettomuudet?
Näin keskikesän
juhlaa lähestyttäessä on syytä kiinnittää huomiota
uimahyppytottumuksiinsa. Yllättävää on, että kaksi
kolmasosaa näistä vakavista hyppyonnettomuuksista sattuu
tutussa rannassa. Jokakeväinen oman laiturin vedenalaisen
maailman tarkastus ja veden pinnan tason huomioiminen on
paikallaan. Kevätsiivous pitäisi tehdä myös omassa
rannassa ja samalla tulisi tarkistaa laiturin kunto.
Invalidiliitto
haluaa myös muistuttaa yhteisestä vastuusta yleisten
uimarantojen puhtaanapidossa. Valitettavan usein uimarantoja
pidetään rojujen ja roskien kaatopaikkoina. Joka kesä
pelastuslaitosten sukeltajat onkivat uimarannoilta polkupyöriä,
rautatankoja ja lasipulloja. Onpa jopa taloyhtiön suuri
roskakorikin löytynyt eräältä uintipaikalta.
Kampanjarahoitus
julisteilla ja kirjeensulkijamerkeillä
Invalidiliiton omat
puhelinmyyjät myyvät kampanjaan liittyviä julisteita ja
kirjeensulkijamerkkejä. Tämän vuoden julisteiden ja
kirjeensulkijamerkkien kuvitukset on tehnyt porvoolainen
sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka. Kampanjaesite lähetetään
kaikille tuotteiden tilaajille ja sitä voi tilata
veloituksetta Invalidiliitosta.
| Insinööriliiton
edustajakokous: |
| Palkansaajajärjestöjen
yhteistyötä tiivistettävä |
Riihimäellä
koolla ollut Insinööriliiton edustajakokous pitää tärkeänä,
että palkansaajajärjes-töt ryhtyvät heti
tuloneuvottelujen jälkeen arvioimaan nykyisen järjestörakenteensa
toimivuutta. Työnantajapuoli on uudistanut organisaationsa
tehostaakseen edunvalvontaansa. Palkansaajien on vastattava
tähän kehitykseen ja käynnistettävä keskustelut
palkansaajapuolen yhteistyöstä eri tasoilla, jotta
edunvalvonta voidaan jatkossa hoitaa tehokkaimmalla
mahdollisella tavalla.
Keskusjärjestöjen
on siis tiivistettävä yhteistyötään. Eriävät näkemykset
palkkapolitiikasta ja vero-tuksesta eivät saa kaataa
yhteistyötä muissa asiakysymyksissä. Yhteistyön tiivistämistä
on viime aikoina tarkasteltu valitettavasti lähes
yksinomaan järjestöpoliittisista näkökulmista, jolloin jäsen-hankintaa
on pidetty jäsenistön asioita tärkeämpänä.
Insinööriliiton
edustajakokous katsoo, että järjestöjen yhteistyötä on
kehitettävä ensisijaisesti ala-kohtaisessa sopimusyhteistyössä.
Tätä koskevat keskustelut on käynnistettävä pikaisesti
ja ylem-pien toimihenkilöiden YTN:n on osallistuttava
aktiivisesti keskusteluun ja oltava muutenkin mukana
yhteistyön syventämisessä.
Edustajakokouksen
mielestä yhteistyökeskusteluja on käytävä myös insinöörijärjestöjen
kesken. Tavoitteena on eri insinöörijärjestöjen voimien
kokoaminen yhteiseen insinöörien kattojärjestöön.
Insinööriliiton
edustajakokous vaatii myös, että tulopoliittisen ratkaisun
mahdollisuudet selvitetään. Tulopoliittinen ratkaisu on
perusteltu Suomen kansantalouden ja kansainvälisen
kilpailukykymme kannalta. Se toisi myös pitkän aikavälin
kehitykselle ennustettavuutta.
Tulopoliittiseen
ratkaisuun on löydyttävä uudet eväät. Akavalaisten
ryhmien etuja ei enää voida polkea tulevissa palkka- ja
veroratkaisuissa. Eurooppalaisessa ostovoimatarkastelussa
suomalais-ten insinöörien ja muiden korkeasti
koulutettujen palkat sijoittuvat EU-maiden (jäsenmaat ennen
laajentumista) alimmalle tasolle. Mikäli palkka- ja
verotilanteeseen ei saada pikaista korjausta, li-sääntyy
korkeasti koulutettujen ryhmien maastamuutto paremman
ostovoiman maihin. Tästä kieli-vät myös akavalaisten
liittojen tutkimukset. Suomen korkeaan osaamiseen perustuva
menestymis-strategia on perustunut ja perustuu jatkossakin
korkeaan koulutukseen ja korkeasti koulutettujen työskentelyyn
Suomessa
Akavalaiseen Insinööriliittoon
on järjestäytynyt 56.000 insinööriä ja insinööriopiskelijaa.
| Alkoholioloissa
tapahtuneet muutokset uuden Tommi 2004 –kirjan
aiheina |
Tuore alkoholi- ja
huumetutkimuksen vuosikirjan"Tommi 2004" sisältää
uusinta tietoa alkoholi- ja huumetutkimuksesta. Erityisen
huomion kohteena ovat kuluvana vuonna tapahtuneet muutokset
maamme alkoholioloissa. Kirjan kahdeksan kirjoittajaa ovat
alan tutkimuksen eturivin nimiä.
Kolmas Tommi 2004
-kirja julkistetaan torstaina 27.5. klo 11-12.
Kansanterveyslaitoksella ( 5. kerroksen kokoushuone,
Mannerheimintie 166, 00300 Helsinki)
Noin 1-3 %
raskaana olevista naisista on alkoholin suurkuluttajia.
Miten hedelmällisessä iässä olevien naisten alkoholinkäytön
kasvu vaikuttaa tulevaan sukupolveen? (Ilona Autti-Rämö)
Alkoholikuolemat lisääntyvät rajusti. Alkoholiin
liittyvien kuolemien määräksi arvioitiin vuonna 2000 n.
1,8 miljoonaa, mikä on 3,2 % kaikista kuolemista. Niistä
1,3 miljoonaa tapahtui kehitysmaissa, joissa myös muut
haitat lisääntyivät nopeimmin (Jukka Sailas).
Lisäksi kirjassa
on Esa Österbergin alkoholiolojen muutoksen seurantaa, Sami
Pirkolan alkoholiriippuvuuden esiintyvyyttä, Jarmo Heinosen
uskontoa ja alkoholia, Matti Ristolan Alkoholia, huumeita ja
infektioita sekä Kari Poikolaisen alkoholin
terveysvaikutuksia käsittelevät artikkelit. Kirja sisältää
myös uusinta tilastotietoa alkoholista ja huumeista sekä
bibliografian vuonna 2004 alkoholi- ja huumeaiheisesta
kirjallisuudesta.
| VIESTINTÄ- JA
YHTEISKUNTASUHTEIDEN JOHTAJA PEKKA KIVELÄSTÄ LEHDISTÖNEUVOS |
Tasavallan
Presidentti on 19.5.2004 suonut lehdistöneuvoksen nimen ja
arvon Metsäliitto-Yhtymän viestintä- ja
yhteiskuntasuhteiden johtajalle Pekka Kivelälle (56).
Pekka Kivelä on
toiminut jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan ansiokkaasti metsäteollisuuden
viestintä- ja yhteiskuntavastuiden hoitamisessa.
Valmistuttuaan vuonna 1971 yhteiskuntatieteiden maisteriksi
Tampereen Yliopistosta hän aloitti työelämän Mäntässä
G.A. Serlachius Oy:n tiedottajana ja vuodesta 1975 alkaen
tiedotuspäällikkönä. Median käytännön toiminnasta hän
hankki kokemusta Kuorevesi-Mänttä-Vilppula-lehden päätoimittajana
vuosina 1980-1983. Tuolloin Metsäliitto-Yhtymään
kuuluvalla Oy Metsä-Botnia Ab:lla oli investointihanke
uuden sellutehtaan rakentamiseksi Äänekoskelle. Hankkeen
julkisuusasema oli erityisen haastava, johon tarvittiin
osaavaa tiedotushenkilöä. Pekka Kivelä oli valmis
ottamaan haasteen vastaan, ja näin hänellä alkoi
monivaiheinen tiedotusalan työtehtävä Äänekosken
sellutehdasprojektin merkeissä vuosina 1983 - 1985.
Vuonna 1985 G.A.
Serlachius Oy kutsui Pekka Kivelän yhtiön
tiedotusjohtajaksi ja johtokunnan sihteeriksi. Pekka Kivelän
ura palautui kuitenkin jälleen metsäliittolaiseen ympäristöön,
kun hänet vuoden 1987 alussa nimitettiin Metsäliiton
Teollisuus Oy:n ja G.A. Serlachius Oy:n keskinäisen fuusion
seurauksena syntyneen Metsä-Serla Oy:n viestintäjohtajaksi.
Vuonna 1995 hänet nimitettiin Metsäliitto-Yhtymän
viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden johtajaksi, jossa tehtävässä
hän on edelleen.
Pekka Kivelän päätoimittajakaudella
paikallislehti Kuorevesi-Mänttä-Vilppula saavutti kahdesti
maan parhaan paikallislehden arvon. Tämä osoittaa Pekka
Kivelän journalistista osaamista sekä kykyä saada ympärillään
oleva ryhmä toimimaan onnistumiseen johtavalla tavalla.
Nykyiseen tehtäväänsä
Pekka Kivelällä liittyy Metsäliiton jäsen- ja
asiakaslehden, Metsäliiton Viestin päätoimittajuus. Metsäliiton
Viesti on noin 135 000 kappaleen levikillään merkittävän
suuri metsäalan julkaisu.
Lehdistöneuvos
Pekka Kivelän erityinen ominaisuus on edistää ja elävöittää
metsäteollisuuden yritysten sekä yhteiskunnan ja siinä
toimivan median keskinäistä vuorovaikutusta. Hänen
toimintansa Äänekosken sellutehdasprojektin yhteydessä1980-luvulla
on siitä oivallinen esimerkki. Pekka Kivelä oli eräs
avainhenkilöistä saattamaan sovittelevalla tavalla yhteen
ympäristöliikkeen kriittiset näkemykset ja toimenpiteet
metsäyrityksen ja yleisen edun tarpeiden kanssa.
Lehdistöneuvos
Pekka Kivelälle on aktiivisena henkilönä langennut
lukuisia luottamustehtäviä. Näistä todettakoon Suomen
Tiedottajien Liiton puheenjohtajuus enimmän mahdollisen
neljän vuoden kauden vuosina 1989 - 1993, Metsäteollisuus
ry:n viestintävaliokunnan jäsenyys vuodesta 1987 ja
puheenjohtajuus vuodesta 2002 alkaen sekä Suomen Metsäsäätiön
hallituksen jäsenyys vuodesta 1995 alkaen.
| Vain hyvätuloisilla
eläkeläisillä pientä parannusta |
| ELÄKELÄISTEN
VEROTUKSEN KEVENEMINEN PYSÄHTYI |
Pienten ja
keskisuurten eläkkeiden verotuksen keventyminen näyttää
pysähtyneen vuonna 2004. Suurempien eläkkeiden verotus
kuitenkin edelleen kevenee hieman vuonna 2004. Verojen jälkeisen
nettoeläkkeen ostovoiman kehitys on positiivinen kaikilla
eläketulotasoilla.
Tämä käy ilmi
Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Jenni Oksasen
tutkimuksesta "Eläkkeet, verot ja ostovoima."
Oksasen
tutkimuksessa tarkasteltiin eläkkeiden verotuksen muutoksia
sekä eläkkeiden ostovoiman kehitystä vuosina 1991-2004.
Verotuksen ja ostovoiman muutoksia havainnollistettiin eri
tulotasoilla esimerkkilaskelmien avulla. Lisäksi verrattiin
palkka- ja eläketulon verotuksen tasoa ja rakennetta.
Vuodesta 1995 lähtien
eläkkeiden verotus on keventynyt kaikilla tulotasoilla.
Kevennyksillä purettiin lamavuosien kiristyksiä. Eläkkeiden
verotuksen taso alitti vuonna 2001 jälleen vuoden 1991
tason. Pienituloisilla eläkeläisillä verotus on
keventynyt vähemmän kuin suurituloisilla eläkeläisillä,
mutta pienituloisilla eläkeläisillä verotus myös
vastaavasti kiristyi vähemmän laman myötä. Lisäksi
hyvin pienillä eläketuloilla maksettavan veron osuus on
sen verran pieni, ettei verotuksen muutoksilla voida merkittävästi
vaikuttaa nettotulojen kehitykseen.
Vuonna 2004
keskituloinen 935 euroa kuussa ansaitseva eläkeläinen
maksaa veroa 13,9 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä
enemmän kuin viime vuonna. Korkeimmillaan tämän eläkeläisen
verotus oli vuonna 1994 19,6 prosentissa.
Vastaavasti 2139
euron kuukausituloista esimerkkieläkeläinen maksaa nyt
veroa 30,0 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän
kuin viime vuonna. Korkeimmillaan tämän eläkeläisen
veroprosentti oli 40,9.
Pelkän kansaneläkkeen
tasolla ostovoiman kasvu jää tänä vuonna lähelle
nollaa. Keskivertoeläkeläisellä ostovoima nousee 0,5
prosenttia ja vertailun hyvätuloisimmalla 1,4 prosenttia.
Vaikka sekä eläke-
että palkkatuloa verotetaan ansiotulona, eläkkeestä ja
palkasta perittävissä veroissa on eroavaisuuksia. Erot
johtuvat eroista sosiaalivakuutusmaksuissa ja verovähennyksissä.
Eläkeläiset
maksavat palkansaajia vähemmän veroja aina 13 000 euron
vuositulotasolle asti. Tämän jälkeen erot palkan ja eläkkeen
verotuksen välillä ovat pienempiä: eläkkeestä peritään
vähän enemmän veroa 30 000 euron tulotasolle saakka,
jonka jälkeen eläkkeensaajalta peritään taas hieman
palkansaajaa vähemmän veroja.
| Tupossa huomio
koulutettuihin keskituloisiin |
Keskitetty
tulopoliittinen sopimus edistää parhaiten Sosiaalialan
korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian jäsenten
palkkakehitystä, todetaan Talentian liittovaltuuston
keskusjärjestö Akavalla antamissa linjauksissa syksyn
tuponeuvotteluja silmällä pitäen. Talentian
liittovaltuusto kokoontui 24.-25.4.2004 Porvoon Haikossa.
Talentian keskeinen
ongelma on jäsenten palkkauksen jälkeenjääneisyys
kaikilla järjestön sopimusaloilla (kunta, valtio,
yksityinen sosiaalipalveluala, yksityinen terveyspalveluala
ja kirkko). Talentian jäsenet ovat tulopoliittisissa
sopimuksissa joutuneet solidaarisen palkkapolitiikan kärsijöiksi.
Vähemmän koulutusta vaativissa tehtävissä olevien työntekijöiden
palkkaus on noussut suhteellisesti enemmän kuin vaativaa ja
vastuullista - ja korkeaa koulutusta edellyttävää - työtä
tekevien sosiaalialan ammattilaisten palkkaus. Samalla
muiden koulutettujen asiantuntija- ja esimiestehtävissä
olevien palkkaus on karannut ulottumattomiin.
Talentian
puheenjohtaja Eila Malmström
Talentia edellyttää,
että tulosopimuksen palkkaratkaisun painopiste kohdistetaan
keskituloisten, erityisesti koulutukseensa nähden
alipalkattujen ryhmien palkkojen korjaamiseen.
Palkankorotusten tason tulee selkeästi taata palkansaajien
reaaliansioiden kasvu. Yleiskorotuksen tulee olla
prosenttilinjainen. Sopimuskauden pituudeksi Talentia esittää
enintään kahta vuotta. Mikäli tulopoliittista sopimusta
ei saada aikaan, pitää liittokierroksella sopimuskauden
olla selvästi lyhyempi.
Verotuksen suhteen
Talentia esittää, että mahdolliset tuloveron ja muiden
verojen alennukset on toteutettava niin, että julkisen
sektorin palvelutaso ja -kyky voidaan turvata.
Tulopoliittisessa
sopimuksessa tulee luottamusmiehille varata enemmän aikaa
tehtäviensä hoitamiseen lisäämällä vapautusta työtehtävistä.
Paikallisen sopimisen lisääntyminen vaatii
luottamusmiehiltä paljon.
| KEHNO
PALKKA AJAA LASTENTARHAN- OPETTAJIA
POIS PÄIVÄKODEISTA |
Puheenjohtaja
Erkki Kangasniemi
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Varhaiskasvatuksen
tulevaisuusfoorumi
23.4.2004 Helsinki
Opetusalan Ammattijärjestö
OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi on huolissaan ylemmän
korkeakoulututkinnon suorittaneiden lastentarhanopettajien
joukkopaosta pois varhaiskasvatuksen parista.
Lastentarhanopettajan tutkinto on kasvatustieteen
kandidaatin tutkinto, mutta käytännössä jo 2/3 valmistuu
varhaiskasvatuksen maisteriksi.
- Koulutustason
nousu opetus- ja kasvatusalalla on positiivista, mutta
samalla se muistuttaa lastentarhanopettajan ja päiväkodinjohtajan
palkan kehnoudesta. Palkka on ollut jo ennestään riittämätön
koulutukseen nähden. Kun lastentarhanopettajien koulutus
siirtyi vuonna 1995 yliopistoon ja uusia, yliopistotutkinnon
suorittaneita lastentarhanopettajia alkoi valmistua,
korostui palkkaentisestään. Erityisesti maisterit ovat
valmistuttuaan joko hakeutuneet joukolla muille aloille tai
jatko-opintoihin. Lisäopintojen myötä haetaan väylää
mm. perusopetukseen sekä ammatilliseen koulutuksen
opettajiksi.
- Kuntien olisi
mahdollista pitää kiinni pätevistä varhaiskasvatuksen
osaajista maksamalla työn vaativuutta vastaavaa eli selvästi
minimin ylittävää palkkaa. Toistaiseksi vain harva kunta
on toiminut näin. Useimmat kunnalliset
lastentarhanopettajat saavat virka- ja työehtosopimuksen
mukaista vähimmäisperuspalkkaa tehtäviensä sisällöstä
riippumatta. Ongelmia on myös palvelussuhdeturvassa. Määräaikaisuuksilla
keinotellaan, mikä näkyy kesäkaudella
lastentarhanopettajien työttömyyspiikkinä, puheenjohtaja
Erkki Kangasniemi toteaa.
|
 |
 |
 |
| YKSILÖN
OIKEUSTURVA TÄRKEIN TAVOITE RIKOKSESTA EPÄILLYN
AVUSTAMISESSA |
Euroopan yhteisöjen
komissio on valmistellut ehdotuksen rikoksesta epäillyn ja
syytetyn vähimmäisoikeuksista. Ehdotuksen taustalla on
EU:ssa toteutettava rikosoikeudellisten päätösten ja
tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen. Yhteisillä
eurooppalaisilla rikosprosessuaalisilla takeilla lisättäisiin
myös EU:n jäsenvaltioiden luottamusta toistensa järjestelmiin.
Komission ehdotus koskee vähimmäisoikeuksia, jotka
rikoksesta epäillyllä henkilöllä olisi jokaisessa
EU-maassa. Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että jäsenvaltioiden
on taattava, että epäillylle tai syytetyille annettava
oikeudellinen apu on tehokasta. Tämän varmistamiseksi
komissio on päätynyt esittämään, että apua voi antaa
vain kunkin maan asianajajajärjestön jäsen.
Valtioneuvosto on
eduskunnalle lausunut kantanaan suhtautuvansa lähtökohtaisesti
myönteisesti siihen, että unionin tasolla laaditaan edellä
mainitut vähimmäissäännöt. Ongelmallisena
valtioneuvosto on kuitenkin pitänyt ehdotusta siitä, että
oikeudenkäyntiasiamiehenä tai avustajana voisi toimia vain
asianajaja.
Kaikissa Euroopan
sivistysvaltioissa asianajajat ovat erityisen ammatillisen
valvonnan alaisena, asianajajaksi pääseminen edellyttää
monivuotista tutkinnon jälkeen hankittua ammatillista
kokemusta ja asianajajat ovat toiminnassaan velvollisia
noudattamaan sekä oman maansa että yleiseurooppalaisia
eettisiä ohjeita.
Suomen
Asianajajaliiton puheenjohtaja asianajaja Kari Lautjärvi
toteaa, että valtioneuvoston eduskunnalle ilmoittama
kannanotto siitä, että esitys vain asianajajan käyttämisestä
oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana olisi
ongelmallista, on vastoin muissa unionin jäsenvaltioissa
noudatettavaa käytäntöä. Lähes kaikissa jäsenvaltioissa
asianajajilla on, ainakin joissain tuomioistuimissa käsiteltävissä
asioissa, yksinoikeus toimia oikeudenkäyntiavustajana tai
-asiamiehenä. Kyseessä ei ole asianajajille heidän etunsa
vuoksi annettu etuoikeus vaan tarkoituksena on taata
oikeudenhoidon tehokkuus ja sujuminen sekä asianajajan
asiakkaan oikeusturvan toteutuminen parhaalla mahdollisella
tavalla, korostaa Lautjärvi.
Valtaosassa
rikosasioissa epäillyn tai syytetyn puolustamisesta
aiheutuvat asiamiespalkkiot maksetaan julkisen oikeusavun
johdosta yhteiskunnan varoin. Jo vuonna 1997 mietintönsä jättänyt
"Julkiset oikeusapupalvelut- toimikunta" katsoi,
että yhteiskunnan varoilla tarjottavien palveluiden tulisi
aina täyttää tietyt laatuvaatimukset. Nämä olisi
parhaiten saavutettavissa, jos palveluja pääsääntöisesti
tarjoaisivat asianajajat ja julkiset oikeusavustajat, jotka
kuuluvat valvontajärjestelmän piiriin.
Valtioneuvoston
asettama Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea jätti
mietintönsä joulukuussa 2003. Komitea katsoi
tuomioistuinten työn sujuvuuden ja oikeudenkäyntimenettelyjen
kehittämisen edellyttävän oikeudenkäyntiasiamiesten ja
-avustajien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. Yhtenä
keinona tähän komitea esitti asianajajamonopolin käyttöönottamista.
Komission esitys,
että vain asianajajat voivat toimia avustajina
rikosasioissa, joissa yleensä on kysymys yksilöön
kohdistuvista merkittävistä seuraamuksista, on nähtävä
yleiseurooppalaisena käsityksenä siitä, miten rikoksesta
epäillyn oikeusturva voidaan tehokkaimmin varmistaa. Kääntäen
voidaan myös kysyä, miten luotettavalta Suomessa
toteutettu oikeudenkäyntimenettely näyttää muissa jäsenmaissa,
jos rikoksesta pitkäaikaiseen vapaudenriistoon tuomitun
avustajana on toiminut lakimies, jonka toimintaa kukaan ei
valvo ja joka ei ole velvollinen toiminnassaan noudattamaan
yleisesti hyväksyttyjä ammattieettisiä tapanormeja.
Komission ehdotus
ja Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean esittämät
ajatukset ovat yhdensuuntaisia. Suomessakin olisi aika ymmärtää,
ettei asianajajille joissakin asioissa annettava yksinoikeus
antaa oikeudellista apua ole asianajajille annettu
etuoikeus. Sen sijaan se on keino taata yksilön oikeusturva
ja edistää oikeudenhoidon sujuvuutta ja tuomioistuinten
mahdollisuutta antaa oikeudenmukaisia tuomioita, tähdentää
Lautjärvi.
| HEINOLASSA
MESSUILLA JO 150 000 KÄVIJÄÄ |
Vielä viikko aikaa
tutustua messuihin
Heinolan messuihin
on tähän mennessä tutustunut jo yli 150 000
messuvierasta. Eilisiltaan mennessä kävijöitä oli
yhteensä ollut 148 386 ja tänään kukitettiin messujen
150 000. Hän on Harri Jokitalo Nivalasta. Hän tuli
messuille vaimonsa Nooran ja 10 kuukauden ikäisen poikansa
Jyrin kanssa. Jokitalot olivat hakemassa ideoita rakenteilla
olevan talonsa sisustamiseen. Messut ovat avoinna vielä
viikon. Viimeinen messupäivä on sunnuntai 15.8.
Maanantaina
asuntomessuihin tutustui myös Jyväskylän MM-rallin tuore
voittaja Marcus Grönholm vaimonsa Teresan kanssa. Samaan
aikaan messualueella vieraili sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre puolisonsa Juha Laisaaren kanssa.
Heinolan messuilla
on vieraillut jo lukuisia valtakunnan päättäjiä. Pääministeri
Matti Vanhanen perheineen, eduskunnan puhemies Paavo
Lipponen perheineen sekä eduskunnan asunto- ja ympäristöjaosto
ovat jo käyneet messuilla. Alkaneella viikolla messuilla
vierailee useampikin ministeri. Tiistaina vierailee ympäristöministeri
Jan-Erik Enestam ja keskiviikkona viestintä- ja
liikenneministeri Leena Luhtanen.
- Messut ovat
saaneet hyvää palautetta. Alue ja sen monipuolinen
messutarjonta on miellyttänyt messuvieraita. Voimme messujärjestäjinä
olla hyvin tyytyväisiä asioiden kulkuun, kommentoi
messujen sujumista Suomen Asuntomessujen kehitysjohtaja Oiva
Hildén.
Alueen rakentaminen
jatkuu messujen jälkeen
Tähtiniemen
rakentaminen jatkuu messujen jälkeenkin. Messualueen
kolmannen pihakadun Lanssin varressa sijaitsevat tontit ovat
parhaillaan haettavissa ja hakuaika päättyy tiistaina 3.
syyskuuta. Jos samasta tontista on jätetty useampia
varauksia, tontin saaja valitaan arpomalla. Arvonta
suoritetaan perjantaina 10. syyskuuta. Lanssin
omakotitalotonttien hinnat vaihtelevat 11 000 eurosta 32 000
euroon.
Messualueen
pohjoispuolelle Ruotsalaisen rantaan kaavoitetaan lisää
pientaloaluetta ja myös omarantaisia omakotitalotontteja.
Asuntomessujen projektipäällikkö uskoo tonttikaupan käyvän
Heinolassa kiivaana myös messujen jälkeen.
"Kilpailemme
tosissaan uusista asukkaista ja siksi tarjoamme heille
parhaita mahdollisia omakotitalotontteja messualueen läheisyydestä.
Tähtiniemen messualue on hyvä esimerkki siitä, kuinka
samalla alueella voidaan yhdistää omarantaiset tontit ja
kaikille avoimet ja hyvin hoidetut julkiset
ranta-alueet."
Asuntomessualue
sijaitsee Heinolassa Ruotsalaisen järven rannalla kahden
kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Messutarjonta on
hyvin monipuolinen. Näytteillä on 25 omakotitaloa, kaksi
rivitaloa ja kaksi kytkettyä paritaloa. Omakotitaloista
kahdeksan sijoittuu omarantaisille tonteille.
| Silmänpohjan
ikärappeuma yleistyy |
Silmänpohjan ikärappeuma
on maassamme suurin aikuisten näkövammaisuutta aiheuttava
sairaus. Sairaus tuhoaa verkkokalvon soluja ja voi johtaa
lukunäön merkittävään heikkenemiseen. Yleisyydestään
huolimatta silmänpohjan ikärappeuma on monelle varsin
tuntematon sairaus. Kuitenkin noin 40 prosenttia aikuisväestön
näkövammaisuudesta on silmänpohjan ikärappeuman
aiheuttamaa.
Merkittävä riskitekijä silmänpohjan ikärappeumalle
on ikä. Sairauden hoitomahdollisuudet huononevat hoidon
viivästyessä, jonka vuoksi oireiden varhainen
tunnistaminen on tärkeää. Paras tapa huolehtia silmiensä
kunnosta on tarkistuttaa silmänsä säännöllisesti silmälääkärissä.
Ääninauhoitteessa kerrotaan silmänpohjan
ikärappeumasta ja sen oireista. Lisäksi kerrotaan, miten
silmänpohjan ikärappeumaa voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä.
| Pysähtyvätkö
metsätyöt syksyllä? |
(PRESSI.COM
05.07.2004) Esitystä kestävän metsätalouden rahoituslain
lisärahoituksesta ei hyväksytty valtion ensimmäiseen lisätalousarvioon.
On olemassa vaara, että metsänhoitotyöt pysähtyvät
syksyllä kesken parhaimpien työkelien. Vaikka työllisyyden
parantaminen on hallitusohjelman keskeisimpiä kohtia, ei
yhteiskunnalle kustannustehokkaita työllistämismenetelmiä
maaseudulla haluta käyttää, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan
puheenjohtaja Olavi Peltola puheessaan metsäpäivässä
Tuupovaarassa 3.7.2004.
Metsäsektorin
saama suora julkinen tuki on toimialan kokoon ja
merkitykseen suhteutettuna vähäistä. Kansallisen metsäohjelman
mukainen julkisen tuen tavoiteosuus metsätalouden
kokonaisinvestoinneista on historiallisen alhainen, vain
reilu viidennes. Vastaavasti metsänomistajien
omarahoitusosuus on kohonnut ennätyksellisen korkealle
tasolle.
Tutkimusten mukaan
yhteiskunnan panostuksella on selvä positiivinen vaikutus
metsäomistajien omarahoitukseen ja omatoimiseen työhön
metsissä. Metsäomistajien itsensä tekemä työ on
edelleen avainasemassa kansalliseen metsäohjelmaan
linjattujen metsänhoitotöiden toteutumisessa.
Laskevista
ennusteista huolimatta palkkatyön määrä metsissä on säilynyt
suhteellisen vakaana vuoden 1998 jälkeen. Tämä on
perustunut erityisesti lisääntyneisiin metsänhoito- ja
nuoren metsän kunnostustöihin sekä metsäenergian korjuumäärien
kasvuun. Työllistyminen on tapahtunut pitkälti niissä työlajeissa,
joihin on ollut käytettävissä tukea puuntuotannon kestävyyden
turvaamiseen. Yhteiskunnan panostuksesta metsien hoitoon näyttää
tulleen merkittävä osa maaseudun työllistämisrahoitusta.
Korkean yksityisen rahoitusosuuden vuoksi työllistäminen
on ollut yhteiskunnalle erittäin kustannustehokasta.
Kemera-varojen lisäys
toiseen lisätalousarvioon työllistää metsurit koko
syksyn ja pitää heidät poissa työttömyyskortistosta.
Yhteiskunta ja metsäsektori ovat kantaneet huolta metsätyövoiman
riittävyydestä tulevaisuudessa - säännölliset
lomautukset eivät houkuttele nuoria metsäalalle.
Paperimarkkinat
ovat osoittaneet vuoden alkupuoliskolla elpymisen merkkejä.
Useimpien paperilajien kysyntä oli Euroopassa selvästi
suurempaa kuin vuotta aiemmin ja erityisesti valkaistun
havusellun kysyntä- ja hintakehitys on ollut vahvaa. Myös
Suomessa metsäteollisuustuotanto on kääntynyt kasvuun.
Sellu- ja paperimarkkinoiden elpyminen ja toisaalta mäntysahatavaran
heikohko kysyntä ovat nyt luoneet edellytykset mäntykuitupuun
kysynnän ja hinnan vahvistumiselle.
Oikean hinnan
saamiseksi kaikkien metsänomistajien kannattaa kilpailuttaa
myyntiin tulevat leimikot. Metsänomistaja saa tarvitessaan
apua puunmyynnin suunnitteluun ja toteutukseen omasta metsänhoitoyhdistyksestään.
| KOTI- JA
VAPAA-AJAN TAPATURMISSA MENEHTYY YLI VIISINKERTAINEN MÄÄRÄ
LIIKENNEONNETTOMUUKSIIN VERRATTUNA |
Koti- ja vapaa-ajan
tapaturmat ovat Suomessa yhä laajemmin väestön
turvallisuutta koskettava uhka. Niissä kuolee vuosittain
yli 2 200 suomalaista, kun liikenteessä menehtyy alle 400.
Kotitapaturmissa loukkaantuu ja kuolee Suomessa enemmän
ihmisiä kuin muualla läntisessä Euroopassa. Valtiovalta
onkin nyt nostamassa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyön
tapaturmatorjuntaa hallinneiden liikenne- ja työturvallisuustyön
rinnalle.
Sisäasiainministeriön
käynnistämässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa koti-
ja vapaa-ajan tapaturmat ovat nousseet kuuden merkittävimmän
yhteiskuntaa koskettavan uhan joukkoon.
Kansanterveyslaitoksen yhteyteen perustetaan 1.8.2004 ensimmäinen
kotitapaturmien ehkäisytyöhön keskittyvä yksikkö.
Kotitapaturmaongelmaan liittyvää tilastoaineistoa ja
tutkimusta ryhdytään nyt aiempaa voimallisemmin kehittämään.
Tähän mennessä suunnitelmallista koti- ja vapaa-ajan
tapaturmien torjuntatyötä on tehnyt Kotitapaturmien ehkäisykampanja
eri toimijoiden yhteistyönä noin kymmenen vuoden ajan.
Kansalaiset
arvioivat kotitapaturmariskin todellisuutta pienemmäksi
Oikeuspoliittisen
tutkimuslaitoksen Suomalaisten turvallisuus 2003
-tutkimuksen ennakkotietojen mukaan kansalaisten
huolestuneisuus liikennetapaturmaan joutumisesta on suurempi
kuin vapaa-ajan tapaturmaan tai väkivallan ja rikoksen
uhriksi joutumisesta. Liikenne- ja työtapatapaturmia on
pidetty yhteiskunnassamme perinteisesti koti- ja vapaa-ajan
tapaturmia todennäköisempinä. Todellisuus Suomessa on jo
pitkään ollut päinvastainen.
Vakuutusyhtiöiden
Keskusliiton teettämässä Vakuutustutkimus 2004:ssä
kansalaiset kokivat tapaturman suurimmaksi uhaksi
hyvinvoinnille. Tapaturmalajeja ei tutkimuksessa eroteltu.
Turvallisuuskampanjoinnin sekä turvallisuuskasvatuksen hyödyllisyyteen
uskottiin vastaajien keskuudessa. Lähes kaikki vastanneet
pitivät turvallisuuskasvatuksen ulottamista päivähoitoon
ja kouluihin kannatettavana.
Noin miljoonasta
vuosittain sattuvasta tapaturmasta 700 000 on koti- ja
vapaa-ajan tapaturmia. Pelkästään kotitapaturmien
yhteiskunnallisten kokonaiskustannusten on arvioitu olevan
jopa neljä miljardia euroa vuodessa. Naisten kohdalla
kotitapaturmat sattuvat yleisimmin keittiö- ja siivoustöissä,
miehillä kodin huolto-, korjaus- ja rakennustöissä.
Suomalaisten korkeaa kotitapaturmakuolleisuutta selittävät
ikäihmisten liukastumiset ja kaatumiset sekä
alkoholiehtoiset kotitapaturmat, muun muassa palokuolemat,
myrkytykset ja hukkumiset.
Kotitapaturmien ehkäisykampanjan
toimijoina ovat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö,
Stakes, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja
terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Punainen Risti,
Terveyden edistämisen keskus sekä Suomen Vakuutusyhtiöiden
Keskusliitto. Kampanjan toimintamuotoina ovat muun muassa
viestintä, koulutus, seminaarit, materiaalituotanto sekä
vuosittain myönnettävä Turvallisuusteko-palkinto.
| VIIMEINEN IKÄLUOKKA
TYÖTTÖMYYS- ELÄKEPUTKEEN
TÄNÄ VUONNA |
Työttömyyseläke
poistuu 1950-luvulla syntyneiltä
Vuonna 1949
syntyneet on viimeinen ikäluokka, jolla on oikeus työttömyyseläkkeeseen
ensi vuodenvaihteessa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä.
Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiltä työttömyyseläke
poistuu, mutta he voivat saada työttömyyspäivärahaa
vanhuuseläkeikään saakka, kerrotaan Eläketurvakeskuksesta.
Eduskunta hyväksyi
työttömyyseläkettä koskevat muutokset viime vuoden
helmikuussa ja ne tulevat voimaan ensi vuoden alussa.
Muutokset eivät kuitenkaan koske tämän vuoden loppuun
mennessä alkavia työttömyyseläkkeitä.
Vuonna 1949
syntyneet täyttävät tänä vuonna 55 vuotta ja pääsevät
työttömyyseläkeputkeen 55 vuoden ja yhden kuukauden ikäisinä.
He voivat sen jälkeen saada työttömyyspäivärahaa
yhdenjaksoisesti siihen saakka, kun saavuttavat työttömyyseläkkeen
alaikärajan 60 vuotta. Eläkkeen saamisen ehtona on lisäksi,
että hakija on ollut työeläkettä kartuttavassa työssä
vähintään viiden vuoden ajan viimeksi kuluneen 15 vuoden
aikana. Työttömyyseläke muuttuu aikanaan vanhuuseläkkeeksi.
Joulukuussa 1949
syntyneet ovat viimeisiä työttömyyseläkettä saavia.
Heille putken pää aukeaa ensi vuoden tammikuussa. Sen jälkeen
työttömyyseläkkeeseen oikeutettuja uusia ikäluokkia ei
enää tule, sanoo yhteyspäällikkö Tapio Karsikas Eläketurvakeskuksesta.
Työttömyyseläke poistuu kokonaan eläkevalikoimasta
sitten, kun nuorimmat 1940-luvun puolella syntyneet täyttävät
63 vuotta vuonna 2012.
Vuonna 1950 tai sen
jälkeen syntyneet menettävät uudistuksessa mahdollisuuden
työttömyyseläkkeeseen. Heidän työttömyyden aikainen
toimeentulonsa turvataan sen sijaan jatkamalla päivärahaoikeutta.
Jos tämän ikäinen tulee työttömäksi aikaisintaan 57
vuoden ja yhden kuukauden iässä, hänellä on oikeus saada
työttömyyspäivärahaa 65-vuotiaaksi saakka. Päivärahan
saaminen lisäpäiviltä edellyttää, että työeläkettä
kartuttavaa työhistoriaa on vähintään viisi vuotta 20
viimeiseltä vuodelta. Oman harkintansa mukaan voi myös
valita vanhuuseläkkeen 62 vuotta täytettyään. Eläke on
siihen mennessä karttuneen suuruinen, eli siihen ei tehdä
niin sanottua varhennusvähennystä.
Työttömyyseläkkeen
voivat saada uudistuksenkin jälkeen tavanomaista lievemmin
ehdoin vuonna 1944 ja sitä ennen syntyneet, jotka saivat työttömyyspäivärahaa
tai olivat koulutustuella 1.1.2000. Samaan ajankohtaan enintään
10 kuukauden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa
olleet ja tuolloin 55-vuotta täyttäneet kuuluvat myös tähän
ryhmään. Näiltä henkilöiltä vaaditaan työttömyyseläkkeen
saamiseksi niin ikään ainoastaan viiden vuoden työhistoria
viimeiseltä 20 vuodelta ja 15 vuotta työntekoa koko elämänsä
aikana joko Suomessa, muussa EU-maassa tai Suomen kanssa
sosiaaliturvasopimuksen solmineessa maassa.
Työttömyyseläkkeellä
oli viime vuoden lopussa vähän alle 56 000 henkeä. Koko määrästä
noin 30 000 oli naisia ja 26 000 miehiä. Työttömyyseläkeläisten
määrä oli huipussaan vuonna 1987, jolloin heitä oli noin
69 000. Vuodesta 2001 työttömyyseläkeläisten määrä on
ollut hienoisessa laskussa.
| TU-kassan
jäsenet voivat hakea päivärahaa sähköisesti |
TEOLLISUUDEN
TOIMIHENKILÖIDEN TYÖTTÖMYYSKASSA
TU-kassa on ottanut
käyttöön internetissä toimivan sähköisen asiointijärjestelmän
(eTU-kassa). Kassan jäsen voi selata omia päivärahatietoja
internetissä tai lähettää ansiopäivärahan tai
koulutuspäivärahan jatkohakemuksen sähköisesti. Työttömyyskassalla
on ollut sähköinen asianhallinta- ja arkistointijärjestelmä
käytössä jo vuosia, joten luonnollisena jatkeena oli
laajentaa jäsenpalvelua siirtymällä sähköiseen
asiointiin myös päivärahan hakemisessa. Kassa maksaa
kaikki asiointijärjestelmän tarjoamiin palveluihin liittyvät
kustannukset, joten palvelun käyttö on jäsenelle täysin
maksutonta.
Sähköinen
asiointijärjestelmä nopeuttaa tiedonkulkua työttömän ja
kassan välillä. Työtön saa järjestelmästä tiedon
hakemuksensa perille tulosta heti, kun jatkohakemus on
saapunut kassaan. Samoin järjestelmästä näkyy hakemuksen
maksupäivä välittömästi sen jälkeen, kun hakemus on käsitelty
kassassa. Järjestelmästä voi katsoa omia päivärahatietoja,
selata omia työvoimapoliittisia lausuntoja sekä kassan
antamia päätöksiä. Lisäksi jäsen voi päivittää omia
yhteystietojaan kuten nimi- ja osoitetietoja.
Järjestelmään päivittyy
myös tiedot kaikista kassalle postitse lähetetyistä
hakemuksista, joten jäsen voi varmistaa järjestelmästä
hakemuksensa saapumispäivän soittamisen sijaan.
Järjestelmässä
olevia tietoja pääsee selaamaan käyttäjätunnuksella ja
salasanalla
Asiointijärjestelmään
pääsee käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Palveluun
voi kirjautua miltä tahansa koneelta, jossa on
internet-yhteys. Kun palveluun kirjaudutaan ensimmäistä
kertaa, käyttäjätunnus on oma henkilötunnus ja salasana
on oma asumisalueen postinumero. Ohjelma
"pakottaa" muuttamaan salasanan heti ensimmäisen
kirjautumisen yhteydessä. Sisään kirjaudutaan työttömyyskassan
internet-sivuilta.
Jatkohakemuksen lähettämistä
varten tarvitaan verkkopankkitunnisteet
Järjestelmässä
olevia tietoja pääsee selaamaan käyttäjätunnuksella ja
salasanalla. Sen sijaan jatkohakemuksen lähettäminen sähköisesti
vaatii verkkopankkitunnisteet eli samat henkilökohtaiset
tunnukset, jotka tarvitaan pankkiasioiden hoitamiseen
internetissä. Näillä tunnisteilla varmistetaan hakemuksen
lähettäjän henkilöllisyys ja ns. vahva salaus tiedonvälityksessä,
jotta sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimukset.
Tunnisteet yksilöivät sähköisen allekirjoituksen.
TU-kassa on tehnyt
sopimuksen Nordean, Sampo-pankin sekä Osuuspankin kanssa,
jotta jatkohakemuksen lähettäminen onnistuisi
pankkitunnuksen avulla. Jos jäsenellä ei ole jonkin em.
pankin pankkitunnisteita, ne kannattaa tilata joltain em.
pankilta.
Maksuilmoitus
voidaan lähettää matkapuhelimeen
Sähköinen
asiointi mahdollistaa maksuilmoituksen vastaanottamisen
matkapuhelimeen. Kun hakemus on käsitelty, tekstiviesti lähetetään
saman tien hakijan matkapuhelimeen. Hakija saa tiedon maksupäivästä
nopeammin tekstiviestinä kuin postitettavan
maksuilmoituksen välityksellä. Palvelu on käyttäjälle
maksuton.
Maksuilmoituksen
vastaanottaminen matkapuhelimeen on mahdollista vain, kun jäsen
on lähettänyt jatkohakemuksensa sähköisesti. Tällöin
hakija ei saa erillistä maksuilmoitusta e-kirjeenä, vaan
maksuilmoitus on nähtävissä asiointijärjestelmässä.
TU-kassa on
Toimihenkilöunionin järjestämisalaan kuuluvien
toimihenkilöiden työttömyyskassa.
| Tehyn puheenjohtaja
Jaana Laitinen-Pesola EU:n palveludirektiivistä: |
| SUOMEN
TERVEYS- PALVELUT PIDETTÄVÄ OMISSA KÄSISSÄ |
Tehyn
puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan mielestä EU:n
komission tammikuussa ehdottama palveludirektiivi on
nykymuodossaan iso uhka sosiaali- ja terveyspalveluille.
Laajentumiskeskustelussa
keskeiseksi on noussut työvoiman vapaa liikkuminen.
Suurempi haaste ja uhka saattaa kuitenkin olla palveluiden
hallitsematon liikkuminen. Vapaan kilpailun vaikutuksia
esimerkiksi terveyspalvelujen kokonaisuudelle ei ole selvästikään
mietitty, hän sanoi.
Laitinen-Pesola
puhui globalisaation vaikutuksista palkansaajatilaisuudessa
Tampereella tänään 6.5.
Laitinen-Pesola
vaati, että EU:n palveluita koskevaa direktiiviluonnosta on
ehdottomasti korjattava, jos se aiotaan ottaa käyttöön.
Palveludirektiivi koskee myös terveys- ja
sosiaalipalveluja, vaikka se kohta onkin muotoilultaan epäselvä.
Ellei puutteita onnistuta korjaamaan, sosiaali- ja
terveydenhuolto on jätettävä palveludirektiivin
soveltamisalan ulkopuolelle.
Palveludirektiivi
on rakennettu sille pohjalle, että yleinen
valvontavelvollisuus siirrettäisiin lähettäjämaan
viranomaisille ja kohdemaan valvontakeinoja rajattaisiin. Tätä
ei Suomessa voida Laitinen-Pesolan mielestä hyväksyä,
koska se johtaa väistämättä ongelmatilanteisiin.
-
Potilaiden ja asiakkaiden oikeusturva ja yritysten yhtenäiset
pelisäännöt edellyttävät, että sosiaali- ja
terveyspalvelujen osalta noudatetaan sen maan lainsäädäntöä,
jossa palvelutoiminta tapahtuu.
-
Suomalaiset arvostavat nimenomaan meidän tarpeisiimme
rakennettuja luotettavia terveys- ja sosiaalipalveluja.
Hoidon laadun ja palvelujen sisällön valvonta on pidettävä
omissa käsissämme. Valvonnan pitää koskea koko
palveluketjua. Se on välttämätöntä potilaan hoidon ja
potilasturvallisuuden kannalta, Jaana Laitinen-Pesola
perusteli.
| Suomen
Reumaliitto nimesi ensimmäiset Keltaisen Nauhan
ritarit |
Suomen Reumaliitto
nimesi 16 Keltaisen Nauhan ritaria ensimmäisellä Keltaisen
Nauhan ritariaamiaisella Ruusun päivänä 4.5.2004. Ritarit
ovat merkittävällä tavalla edistäneet suomalaisten tuki-
ja liikuntaelinterveyttä. Nimeäminen liittyy tänä vuonna
käynnistettyyn uuteen Keltaisen Nauhan päivä
-terveysvirityskampanjaan. Tilaisuus pidettiin Hotelli
Tornissa.
Ritareiksi
nimettiin Hotelli Tornin ritariaamiaisella professori Jorma
Rantanen, toimitusjohtaja Harriet Eckstein, Pfizer Oy,
kansainvälisen tules-vuosikymmenen kansallinen
koordinaattori Mats Grönblad, toimitusjohtaja Pirjo von
Hertzen, Incognito, kansainvälisen Tules-vuosikymmenen
suurlähettiläs, professori Heikki Isomäki, professori
Osmo Hänninen, Kuopion yliopisto, puheenjohtaja Marja-Leena
Kukkurainen, Tules-liiga, valt.tiet.tri Lasse Lehtinen,
kansliapäällikkö Markku Lehto, sosiaali- ja
terveysministeriö, kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen,
Joensuun kaupunki, puheenjohtaja, kansanedustaja Virpa
Puisto, eduskunnan Tules-ryhmä, toimitusjohtaja Kari Puro,
Ilmarinen Oy, pääjohtaja Pekka Puska, Kansanterveyslaitos,
Kansainvälisen Tules-vuosikymmenen suurlähettiläs,
projektipäällikkö Ismo Suksi, Veto-ohjelma,
toimitusjohtaja Matti Virtaala, Abloy OY, professori Hilkka
Riihimäki, Työterveyslaitos.
Kevään aikana
Keltaisen Nauhan ritareiksi nimetään vielä maaherra Pirjo
Ala-Kapee, Itä-Suomen lääninhallitus, puheenjohtaja Lauri
Ihalainen, SAK, toimitusjohtaja Arto Ojala, Palvelutyönantajat,
Suomen Tule ry:n puheenjohtaja, professori Pär Slätis, pääjohtaja
Harri Vainio, Työterveyslaitos sekä toimitusjohtaja Arne
Wessberg, Yleisradio.
Suomen Reumaliitto
käynnisti tänä vuonna Keltaisen Nauhan päivä -hankkeen
yhteistyöyritysten, yhteisöjen ja työmarkkinajärjestöjen
kanssa työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kohderyhmiä
tavoitetaan työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöjohdon
kautta. Hanke on uudenlainen terveysvirityskampanja työpaikoilla.
Keltaisen Nauhan päivä järjestettiin tänä vuonna 17.3.
ensimmäistä kertaa. Tapahtuma toistuu vuosittain
vaihtelevin teemoin. Tavoitteena on nostaa esille tuki- ja
liikuntaelinsairauksien ehkäisy yksilön elämänlaatua ja
työkykyä ylläpitävänä voimana.
Suomen Reumaliiton
yhteistyökumppaneita ensimmäisenä vuonna ovat Työterveyslaitos,
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja lääketehdas
Pfizer. Yhteistyökumppaneiden toimitaloissa järjestettiin
kaikille työntekijöille mahdollisuus osallistua keltaisen
Nauhan päivän viettoon, niska-hartia jumppiin, luentoihin
ja tietoiskuihin. Ensimmäisen Keltaisen Nauhan päivän
viettoon osallistui kymmeniä työpaikkoja ja niissä yli 2
000 osanottajaa. Keltaisen Nauhan päivä on yksi Kansainvälisen
tules-vuosikymmenen teemakampanjoista.Ensi vuonna Keltaisen
Nauhan päivää vietetään 16.3.2005.
Ritareille
juhlapuheen pitänyt filosofian lisensiaatti Markku Graae
korosti leikin välttämättömyyttä työssä. "Leikki
on uuden oppimisen perusmenetelmä. Ilo, onni ja hauskuus
tulevat uuden oppimisesta. Onnistunut leikki on iloa
toimivan suhtautumistavan tai työotteen löytämistä.
Leikin avulla ihminen löytää itsestään uusia resursseja
ja uutta selviytymiskykyä".
| Insinööriliitto ja
Norman Ibas laajentavat yhteistyötään: |
| INSINÖÖRILIITTO
TARJOAA ENSIMMÄISENÄ JÄRJESTÖNÄ JÄSENKUNNALLEEN
UUTTA TIETOJEN PALAUTUSPALVELUA |
Akavalainen Insinööriliitto
ja pohjoismainen tietoturvayhtiö Norman Ibas Oy tarjoavat
yhteistyössä liiton yli 56 000 jäsenelle uutta Ibas Data
Care -tietojenpalautuspalvelua ja Norman Internet Control
-tietoturvaohjelmistoa. Näin Insinööriliitto osallistuu
omalta osaltaan jäsenistönsä kotitietokoneiden
tietoturvan edistämiseen.
- Tämän jäsenedun
kehittäminen lähti liikkeelle tietoturvaan kohdistuvasta
yleisestä huolesta, ja siitä, että insinööreille on
oltava tarjolla laadukkaita palveluita ja jäsenetuja. Jäsenetujen
on tuotava lisäarvoa insinöörien osaamiselle, sanoo Insinööriliiton
puheenjohtaja Matti Viljanen.
Ibas
laboratorioiden tiedon palautuksen asiantuntijat ja
palautuspalvelut ovat Ibas Data Care -palvelusopimuksen
tehneiden yhteisön jäsenten käytössä kun heidän
tietokoneensa kadottaa arvokkaita tietoja. Lisäksi Insinööriliitto
ja Norman Ibas Oy tarjoavat yhteistyössä jäsenille Norman
Internet Control - tietoturvaohjelmiston veloituksetta
kuuden kuukauden ajaksi. Ohjelmisto hyödyntää
Sandbox-teknologiaa, joka suojaa tietokonetta myös
tuntemattomilta viruksilta reaaliaikaisesti.
- Kotivakuutukset
ja laitetakuut eivät korvaa inhimillisen vahingon tai
laitevian seurauksena tietokoneelta kadonneita tiedostoja.
Solmimalla Ibas Data Care -palvelusopimuksen Insinööriliitto-yhteisön
jäsen parantaa merkittävästi tietokoneen kiintolevylle
tallentamiensa digikuvien ja harrasteisiin tai vaikkapa
keksintöihin liittyvien asiakirjojen tietoturvaa, korostaa
Norman Ibas Oy:n toimitusjohtaja Jyri Pohja.
Arvokkaat
suunnitelmat, digikuvat ja opinnäytetyöt palautetaan
Ibas Data Care -palvelumallissa tietokoneen omistaja saa
tiedon palautuksen asiantuntijapalvelut käyttöönsä, mikäli
hänen tietokoneensa kadottaa kiintolevyltä esimerkiksi
arvokkaat sähköpostiviestit, asiakirjat,
sukututkimustiedot, väitöskirjan, opinnäytetyöt, omia sävellyksiä
tai muuta luovaa taidetta tai digitaalisia
valokuvakokoelmia.
Norman Internet
Control -tietoturvapaketti sisältää virustorjunta- ja
palomuuriohjelmistot. Virustorjunta hyödyntää
perinteisten käsialanäytteisiin perustuvien menetelmien
lisäksi ainutlaatuista Norman Sandbox -teknologiaa, joka on
kehitetty havaitsemaan uudet, tuntemattomat virukset mukaan
lukien madot ja troijalaiset reaaliaikaisesti.
Norman Sandboxin
ansiosta virukset voidaan pysäyttää, vaikka
virustietokantoja ei olisikaan päivitetty. Esimerkkejä
Sandboxin reaaliaikaisesti pysäyttämistä haittaohjelmista
ovat Bagle.B, useimmat NetSky ja MyDoom -versiot jne.
Insinööriliittoon
järjestäytynyt suomalainen insinööri voi tilata
kotitietokoneeseensa Ibas Data Care -palvelusopimuksen ja
Norman Internet Control-tietoturvapaketin Insinööriliiton
jäsensivuilta www.insinooriliitto.fi/jasen.
| YKSITYISMETSÄ-
TALOUDEN KILPAILUKYKYÄ
PARANNETTAVA |
Puuntuotantoketjun
tuottavuuden ja tehokkuuden turvaamiseksi tulisi metsänhoitosuosituksia
uudistaessa huomioida metsätalouden kannattavuus ja metsäsektorin
toimintaympäristön muutostekijät. Myös metsänhoitotöiden
kustannustehokkuutta on kehitettävä, kehottaa MTK:n metsäjohtaja
Antti Sahi puhuessaan Järvi-Suomen metsänomistajien liiton
vuosikokouksessa 26.4.2004.
Puuntuotantoketjun
tuottavuuteen ja tehokkuuteen on kiinnitettävä aiempaa
enemmän huomiota yksityismetsätalouden kilpailukyvyn
turvaamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että metsänhoitosuosituksia
uudistettaessa huomioidaan metsätalouden kannattavuus ja
metsäsektorin toimintaympäristön pidemmän aikavälin
muutostekijät. Tärkeää on myös metsänhoitotöiden
kustannustehokkuuden parantaminen.
Metsätalouden
kilpailukykyyn on kiinnitettävä huomiota samalla tavalla
kuin metsäteollisuudenkin kilpailukykyyn. Suomalaisen metsäteollisuuden
kilpailukyvyn kehittämisessä onkin onnistuttu hyvin. Pelkästään
metsäteollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen johtaa
kuitenkin vääjäämättä pidemmällä aikavälillä
kotimaisen puuntuotannon tason laskuun.
Suomalaisen metsäsektorin
vahvuutena on ollut toimiva yksityismetsätalouden
organisaatiorakenne, jonka avulla on pystytty tavoittamaan pääosa
yksityisistä metsänomistajista. Tämän avulla metsien
hoidon ja käytön taso on saatu nostettua maailman
huipputasolle.
Metsänomistajat
investoivat tällä hetkellä metsiensä hoitoon enemmän
kuin koskaan. Myös yhteiskunta osallistuu metsänhoidon
investointeihin noin 60 miljoonalla eurolla vuodessa. Kestävän
metsätalouden rahoituslain mukaiset rahoitusehdot ovat
osoittautuneet toimiviksi käytännössä eikä niissä ole
suurtakaan korjaamisen tarvetta. Jatkossa tuleekin turvata
tasoltaan sellainen rahoitustuki, joka mahdollistaa töiden
tekemisen metsänomistajien todellista kiinnostusta
vastaavalla tasolla. Vuoden 2005 valtion budjettiin olisikin
tehtävä kokemuksen perusteella tiedossa oleva määrärahojen
korotus. Yhteiskunnan myöntämä tuki tulee myös ohjata
metsänomistajille metsässä tehtäviin töihin.
Metsänhoitotöiden
kustannustehokkuus ei ole kehittynyt puunkorjuutöiden
tehokkuutta ja tuottavuutta vastaavalla tavalla. Pääasiallisena
syynä on metsänhoitotöiden koneellistamisen hankaluus.
Koneet ovat kuitenkin tulossa myös metsänhoitoon. Metsänhoitotöiden
kustannustehokkuutta voidaan parantaa myös organisaatioiden
toimintatapoja kehittämällä.
Metsänhoitotöiden
kustannustehokkuuden kehittäminen on otettava entistä
tarkemman huomion kohteeksi. Avainasemassa ovat metsänhoitoyhdistykset,
joissa tarvitaan toiminnan kehittämistä ja
yhdenmukaistamista. Parhaiden ja tehokkaampien
toimintamallien levittäminen kaikkien yhdistysten käyttöön
on tärkeää. Erityisesti siksi, että yhä useampi metsänomistaja
käyttää metsänhoitoyhdistysten metsänhoitopalveluja.
|
|
 |
 |
 |
| Kotitapaturmien ehkäisykampanja |
| TURVALLISUUSTEKO- PALKINTO
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄLLE |
Kotitapaturmien ehkäisykampanja
on myöntänyt vuoden 2004 Turvallisuusteko-palkinnon Pöytyän
Kansanterveystyön Kuntayhtymälle. Auran, Karinaisten, Pöytyän ja
Yläneen kuntien yhteistyöryhmä sai palkinnon monipuolisesta ja
eri ikäryhmille suunnatusta kotitapaturmien ehkäisytoiminnan
toteuttamisesta. Palkinto on 5 000 euroa.
Kunniamaininnat myönnettiin
Kempeleen Kirkonkylän koulun vanhempainryhmälle sekä Helsingin
Hakaniemen hallin suutari Hannu Heiskaselle.
Turvallisuusteko-palkinto
ja -kunniamaininnat luovutetaan valtakunnallisena Tapaturmapäivänä
13.8.2004. Pöytyän terveyskeskuksen edustajat vastaanottavat
Turvallisuusteko-palkinnon Auran asemanseudun koulun auditoriossa
klo 12 (Urpontie 2, Aura).
Turvallisuusteko-palkintoraadin
mielestä Pöytyän Kansanterveystyön Kuntayhtymä on tehnyt
ansiokkaasti laaja-alaista yhteistyötä kuntalaisten turvallisuuden
parantamiseksi. Työtä on tehty pitkäjänteisesti ja sillä on
ollut kuntien päättäjien vankka tuki takanaan. Kuntalaisia on
valistettu tapaturmavaaroista muun muassa pitämällä lapsille ja
vanhuksille oppitunteja, tekemällä tapaturmakartoituksia, järjestämällä
näyttelyitä ja neuvontatilaisuuksia sekä tiedottamalla
aktiivisesti paikallislehdessä.
Kunniamaininnan saanut
Kempeleen Kirkonkylän koulun vanhempainryhmä on toteuttanut jo
muutaman vuoden ajan pitkäjänteistä turvallisuuskasvatustyötä.
Tätä vapaaehtoisvoimin tehtyä työtä jatketaan paitsi Turvapäivien
järjestämisellä, myös muun muassa turvallisuuskerhotoiminnalla.
Toisen kunniamaininnan
saanut Hakaniemen hallin suutari Hannu Heiskanen on tehnyt
idearikasta ja aloitteellista työtä erityisesti kaatumisten ja
liukastumisten estämiseksi. Hän on koonnut useana Tapaturmapäivänä
neuvontapisteitä Hakaniemen torille ja on talven aikana
nastoittanut maksutta jalkineita.
Turvallisuusteko- palkintoehdotuksia
oli runsaasti
Tänä vuonna
Turvallisuusteko- palkintoehdotuksia tuli yhteensä 53 kappaletta.
Turvallisuusteko-kilpailun taustalla on koti- ja vapaa-ajan
tapaturmien huolestuttavan suuri määrä: joka päivä Suomessa
sattuu yli 2 000 vammaan johtavaa kotitapaturmaa. Joka päivä niissä
menehtyy kuusi ihmistä. Silti ainakin joka toinen tapaturma olisi
ehkäistävissä.
Kotitapaturmien ehkäisykampanja
myöntää vuosittain palkinnon merkittävälle koti- ja vapaa-ajan
tapaturmien ehkäisyä edistävälle idealle tai toteutukselle.
Palkinnon myöntämisessä otetaan erityisesti huomioon ne
toimenpiteet, joilla on edistetty tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyn
yhteistyötä kunnassa. Viime vuonna palkinnon sai Keravan kaupunki.
Palkinnon myöntävä
Kotitapaturmien ehkäisykampanja on toiminut jo yli kymmenen vuotta,
ja siihen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö,
Kansanterveyslaitos, Terveyden edistämisen keskus, Suomen
Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Vakuutusyhtiöiden
Keskusliitto, Suomen Kuntaliitto ja Punainen Risti.
| Kohonnutta kolesterolia
kannattaa hoitaa |
Vajaalla kahdella miljoonalla suomalaisella on
nykyiset suositukset ylittävä kolesteroliarvo. Yhdessä muiden
riskitekijöiden kanssa kohonnut kolesteroli lisää riskiä
sairastua sepelvaltimotautiin. Vain osa suomalaisista on tietoinen
omista kolesteroliarvoistaan ja moni tehokkaasta kolesterolitason
pienentämisestä hyötyvä on ilman riittävää hoitoa.
Mahdollisimman monen olisi
syytä olla perillä omista kolesteroliarvoistaan ja liittää
arvojen selvittäminen osaksi omaa perusterveystietouttaan.
Kolesteroliarvoja voidaan laskea terveellisillä elämäntavoilla
sekä tarvittaessa lääkityksen avulla.
Haastateltavana dosentti
Timo Strandberg HYKS:in sisätautien klinikalta.
Äänitiedotteessa
kerrotaan, millaisia terveysriskejä kohonneesta kolesterolista voi
aiheutua ja miten kolesterolia voidaan alentaa.
| Laajentamalla verinäyteseulontoja
voidaan löytää harvinaisia sairauksia |
| Vauvojen
seulonta- tutkimuksissa
vaikeita eettisiä kysymyksiä |
Vastasyntyneitä vauvoja
voidaan tutkia uusilla seulontamenetelmillä harvinaisten
aineenvaihduntatautien löytämiseksi. Tutkimalla kaikki
vastasyntyneet Suomessa voitaisiin vuosittain löytää 5−10
harvinaista tautia sairastavaa lasta. Heistä osalla voitaisiin estää
varhainen kuolema tai vaikea vammautuminen. Seulontojen aloituksesta
päätettäessä pitää kuitenkin huomioida myös monia eettisiä
kysymyksiä, esimerkiksi väärien positiivisten tulosten aiheuttama
huoli vastasyntyneiden vanhemmille. Stakesin Terveydenhuollon
menetelmien arviointiyksikön FinOHTAn asiantuntijaryhmän
toimittama raportti vastasyntyneiden harvinaisten
aineenvaihduntatautien seulonnoista julkaistaan 8.6.2004.
Tekninen kehitys antaa
mahdollisuuksia seuloa useita harvinaisia aineenvaihduntasairauksia
vastasyntyneiltä. Suomessa voidaan löytää vuodessa 5−10
harvinaista aineen-vaihduntatautia sairastavaa lasta, jos aloitetaan
uusi, 2−3 vuorokauden iässä otettava vastasyntyneiden
veriseulonta. Osalla lapsista voitaisiin oikean hoidon avulla estää
varhainen kuolema tai vaikea vammautuminen. Nykyisin tämä onnistuu
vain, jos taudin riski perheessä tiedetään etukäteen. Tällä
hetkellä Suomessa tutkitaan vas-tasyntyneitä vain kilpirauhasen
vajaatoiminnan löytämiseksi. Kun tauti havaitaan ja hoidetaan
varhain, voidaan estää lapsen kehitysvamma.
Yleensä kaikissa
seulontatutkimuksissa todetaan myös sellaisia poikkeavia löydöksiä,
jotka jatkotutkimuksissa osoittautuvat normaaleiksi. Tällainen
tulos voi aiheuttaa vastasyntyneen vanhemmille kohtuutonta pelkoa,
jos seulontaa ja sen tavoitteita ei ole neuvolassa riittävän hyvin
selitetty. Seulontatutkimukset eivät myöskään ole täysin
luotettavia, sillä kaikkia sairaita lapsia ei aina löydetä.
Vastasyntyneiden aineenvaihduntatautien seulonnan tavoitteena on löytää
ne vastasyntyneet, joilla on jokin seu-lonnan kohteena oleva
harvinainen aineenvaihduntatauti. Useat näistä taudeista voidaan
pitää oireettomana läpi elämän kestävän hyvän hoidon avulla.
Tieto taudista koskee myös muitakin kuin vastasyntynyttä ja hänen
perhettään, sillä on mahdollista, että osalla lapsen
sukulaisista on tautigeeni.
Harvinaisten tautien
seulonta tuo eteen vaikeita eettisiä pohdintoja. Seulonnan
aloittamisen perusteluksi ei riitä tieto sen
kustannusvaikuttavuudesta. Yksilön, perheiden, terveydenhuollon
ammattilaisten ja terveyspoliittisten päättäjien näkökulmat ja
arvotukset ovat erilaisia, ja ne tulee huomioida lopullista päätöstä
tehtäessä. On tärkeää, että harvinaisten tautien tunnistaminen
ja hoidon järjestäminen huomioidaan Suomen terveydenhuollossa
riippumatta siitä, mikä päätös vastasyntyneiden
seulontakokeiden aloittamisesta tehdään.
| Professori Marjatta
Leirisalo-Repo: |
| ReKo-hoitomalli
edelleenkin tehokkainta nivelreuman hoidossa |
Reumatologian professori
Marjatta Leirisalo-Repo nostaa suomalaisten reumatologien kehittämän
ReKo-hoitostrategian edelleenkin parhaaksi nivelreuman lääkehoidossa.
Se tehoaa hyvin, eikä tuota pahoja yllätyksiä hoidon aikana.
Professori Leirisalo Repo
esittää näkemyksensä reumalääkkeiden käytöstä juuri
ilmestyneessä Reuma-lehdessä.
Uuden polven biologisia
reumalääkkeitä onkin Leirisalo-Revon mukaan käytettävä
taitavasti ja vain erityisen tarkassa valvonnassa. Niitä käytetään
Suomessa tällä hetkellä vain vaikeaan reumasairauteen, johon niitä
vanhemmat ja koetellummat reumalääkkeet eivät tehoa. Suomessa
niiden määrääminen ja valvonta kuuluvat reumatologeille.
Suomessa reumaan
sairastuneet potilaat saavat taudin alkuvaiheessa yleensä
ReKo-hoitomallin mukaisen kahden tai kolmen reumalääkkeen
yhdistelmähoidon, jossa keskeisin lääke on solunsalpaajista
metotreksaatti. Muut kombinaatiossa eniten käytettävät lääkkeet
ovat sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini ja kortisoni.
ReKo- kombinaatiostrategia
on osoittautunut tehokkaammaksi kuin yhden reumalääkkeen käyttöön
perustuva hoitostrategia. Uusia biologisia lääkkeitä ei ole
kansainvälisissä tutkimuksissa verrattu ReKo-strategiaan.
Reumatologit ovat
kansallisesti sopineet biologisten lääkkeiden käyttöönottotilanteesta.
Suomessa vuosittain sairastuvasta noin 2000 nivelreumapotilaasta 300
- 400 potilaalle on harkittava uusien biologisten lääkkeiden käyttöä,
sillä heidän tautiinsa ReKo-kombinaatiostrategia ei pure.
Biologiset reumalääkkeet
otettiin muutama vuosi sitten käyttöön vaikean tulehduksellisen
reumataudin lääkkeiksi. Aluksi olivat käytössä vain Remicade ja
Enbrel, jotka kuuluvat TNF-molekyylin vaikutusta estäviin
aineisiin, sekä Kineret, joka on interleukiini-1:n vastavaikuttaja.
Viime vuonna TNF-molekyylin vaikutusta estävien lääkkeiden
joukkoon nousi Humira. Se sai Suomessa peruskorvattavan lääkkeen
aseman tämän vuoden maaliskuun alussa.
Uudet biologiset lääkkeet
ovat tähän mennessä olleet lähinnä nivelreuman ja lastenreuman
lääkkeitä. Enbrelillä hoidetaan nykyisin myös selkärankareumaa
ja nivelpsoriaasia, Remicadella myös selkärankareumaa sekä
Crohnin tautia sairastavia.
Biologisia lääkkeitä on
yksittäistapauksissa käytetty joidenkin harvinaisten
reumasairauksien, kuten Wegenerin taudin ja Behcetin taudin
hoidoksi, jos tavanomainen lääkitys ei ole tehonnut tai sopinut.
Professori Leirisalo-Repo
sanoo, että uudet lääkkeet ovat biologisesti teholtaan erittäin
hyviä. Ongelmia voi tulla kuitenkin hoidon kuluessa. Mm. potilaiden
infektioherkkyys voi lisääntyä. Maailmanlaajuisesti
TNF-molekyykin vaikutusta estävillä lääkkeillä hoidetuilla
potilailla on ollut 4 - 6 kertaa suurempi riski sairastua
tuberkuloosiin kuin väestöllä keskimäärin. Suomessa näitä
biologisia reumalääkkeitä saaneista potilaista seitsemän on
sairastunut tuberkuloosiin.
- Koko haastattelu on
luettavissa osoitteesta www.reumaliitto.fi
( kohdasta Uutta ja kohdasta Reuma-lehti /Reuma-lehdessä
julkaistua).
- Reuma-lehti on Suomen
Reumaliitto ry:n julkaisema yleistajuinen tuki- ja
liikuntaelinsairauksista kirjoittava lehti. Se ilmestyy neljä
kertaa vuodessa tabloid-kokoisena sanomalehtenä (painos 61 000
kpl).
| Väitöstutkimus peräänkuuluttaa
suunnitelmallisuutta erityispäivähoidossa |
| Kunnallisen
erityispäivähoidon tehtävät ja tavoitteet epäselviä |
Erityispäivähoidon tehtävät
ja tavoitteet eivät ole kunnallisille toimijoille selviä. Erityispäivähoitoa
ei ole juuri lainkaan määritelty lainsäädännössä, joten
kunnat toteuttavat sitä omin perustein ja päätöksin. Tuen järjestäminen
lapsille vaihtelee kunnittain ja jopa saman kunnan sisällä voi
olla monenlaisia käsityksiä tuesta ja tuen tarpeista. Tulokset
sel-viävät KM Liisa Heinämäen väitöskirjasta "Erityisesti
päivähoidossa. Kunnallisten toimijoiden ja päättäjien näkemykset
erityispäivähoidon funktiosta palvelujärjestelmässä", joka
tarkastetaan Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa
7.5.2004 klo 12.15.
Stakesin projektipäällikön
Liisa Heinämäen mukaan erityispäivähoitoa koskevat ratkaisut
tehdään kunnissa yleensä suunnittelematta ja tapauskohtaisesti. Päättäjien
ja muiden toimijoiden näkemys erityispäivähoidon tehtävistä
ohjaa päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan erityisesti lääketieteellisen
määrittelyn saamista lapselle pidettiin tärkeänä. Heinämäen
mukaan luokittelu näyttäytyi usein jopa koko toiminnan
tavoitteena. Vanhempia rohkaistiin viemään lapsensa tutkimuksiin
diagnosoitavaksi, vaikka kuntouttavaa toimintaa ei ollutkaan
tarjolla. Lääketieteelliseltä taholta haluttiin lausuntoa myös
kasvatuksellisista tukitoimista, eikä päivähoidossa pyritty
kehittämään omaa kuntouttavaa toimintaa. Myös sosiaalisiin
ongelmiin ratkaisua haettiin medisiinisiltä asiantuntijoilta. Päivähoidon
rooliksi jäi usein toimia vain lääketieteellisen kuntoutuksen
tukitoimena.
Tutkimuksen mukaan päättäjät
pitivät tärkeänä lastentarhanopettajien korkeaa koulutusta,
mutta arjessa sitä ei useinkaan isoissa ryhmissä ennätetä hyödyntää.
Päivähoitojärjestelmään piiloutuva vastuun siirto ja
organisaatioiden välissä hiertävät hallinnolliset ongelmat
luovat moninaista hallinnollista problematiikkaa. Erityisesti
ongelmien taustalla oli erilainen sosiaalipolitiikkamalli julkisessa
ja käytännön toiminnassa. Päivähoitojärjestelmä toimii
virallisesti valtion turvaaman hyvinvoinnin tuottajana, mutta käytännössä
residuaalisen sosiaalipolitiikkamallin tarveperustaisuus on käytössä.
Erityisesti päivähoidossa
-tutkimus selvittää erityispäivähoitoa suomalaisen päivähoidon
ilmiönä kunnallisen palvelujärjestelmän ja päätöksenteon näkökulmasta.
Kohteena oli viisi keskikokoista kuntaa. Kunnissa haastateltiin päivähoidon
päättäjiä ja toimijoita. Lisäksi haastateltiin ns. lähitoimijoita
lähinnä terveydenhuollon eri tahoilta. Tutkimus paneutui
nimenomaan näkemyksiin, joita haastateltavilla oli erityispäivähoidon
tehtävistä ja päämääristä. Liisa Heinämäeltä on
valmistumassa lisäksi opas erityispäivähoidon järjestämisen
periaatteista ja toteutuksesta kunnissa. Stakes julkaisee oppaan
syksyllä.
Lähde: Liisa Heinämäki:
Erityisesti päivähoidossa. Kunnallisten toimijoiden ja päättäjien
näkemykset erityispäivähoidon funktiosta palvelujärjestelmässä.
Stakes, Tutkimuksia 136. Toimittajat voivat tilata kirjaa Stakesin
viestinnästä osoitteesta viestinta@stakes.fi.
Muut tilaukset osoitteesta www.stakes.fi/julkaisut
löytyvällä tilauslomakkeella.
| II puheenjohtaja Helena
Rissanen: |
| TT:n sopimustavoitteet
sotivat hyvinvointiyhteiskuntaa vastaan |
TU:n Pirkanmaan piirin
tilaisuus Aulangolla 24.4.2004
Teollisuuden ja Työnantajain
keskusjärjestö TT esitti tällä viikolla kevätseminaarissaan
muun muassa USA:n työelämän malleja lääkkeeksi
hyvinvointiyhteiskuntamme ongelmiin.
Toimihenkilöunionin näkemys
on, että suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on nostettu maailman
kärkeen tulopoliittisilla sopimuksilla. Niillä on myös turvattu
hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteet. Suomalainen työmarkkinamalli
rakentuu solidaarisesta palkkapolitiikasta, johon kuuluvat muun
muassa matalat palkkaerot ja työelämän tasa-arvon edistäminen.
Tulopoliittisilla sopimuksilla työnantajat ovat ostaneet
yrityksiinsä työrauhan, palkansaajien sitoutuneisuuden työhönsä
ja tuottavuuden voimakkaan nousun.
Yhdysvaltalainen työelämä
perustuu rahan valtaan ja pääoman omistajien hyvinvointiin.
Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvot sen sijaan lähtevät
ihmisten hyvinvoinnin, elinehtojen ja tasa-arvoisen kohtelun
turvaamisesta. TT:n vaatimusten toteuttaminen suomalaisessa työelämässä
ei onnistu ilman, että luovutaan hyvinvointiyhteiskuntamme
keskeisistä arvoista.
Jos Suomen työmarkkinat
amerikkalaistuvat, työnantajat joutuvat varautumaan työmarkkinoiden
rauhattomuuteen, palkansaajien työmotivaation heikentymiseen ja epävarmaan
tuottavuuden kehitykseen. Yritysten kilpailukyky vaarantuu.
Haluaako TT aidosti kehittää
hyvinvointiyhteiskuntaamme vai ainoastaan suuromistajien ja
rahavallan rajatonta vapautta? Toimihenkilöunioni jatkaa määrätietoisesti
työtään hyvinvointiyhteiskuntamme kehittämiseksi ja työelämän
oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.
| MARTTAJÄRJESTÖ
TUKEE ARJEN HALLINTAA |
Marttajärjestö tukee
kodin hyvinvointia ja perheiden arjen sujumista tarjoamalla
kansalaisille ammattitaitoista kotitalousneuvontaa. Erityisen
suosittuja ovat marttojen järjestämät ruuanlaittokurssit. Tänä
vuonna 105 vuotta täyttävä marttajärjestö muistuttaa, että
arjen askareiden ja kotitöiden sujuminen luo vahvan pohjan elämän
hallinnalle ja tukee ihmisen itsenäisyyttä ja itseluottamusta elämän
eri vaiheissa.
Marttojen
ruuanlaittokursseista uusimpia ovat Kokataan yhdessä- ja Elinvoimaa
ikäihmisille -kurssit. Kokataan yhdessä -kursseille nuoret tulevat
tuttujen aikuisten kanssa. Eri-ikäisten vuorovaikutus ja
yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuvat yhdessä puuhatessa. Kursseilla
monet ruuan terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat,
esimerkiksi kasvisten merkitys, keittiöhygienia ja työvälineiden
oikea käyttö tulevat tutuiksi. Vanhusväestön hyvinvointia
tukevat Elinvoimaa ikäihmisille -kurssit, joilla valmistetaan
helppotekoisia, maukkaita ruokia. Molempia kursseja järjestetään
lähivuosina marttapiiriliitoissa eri puolilla maata.
Marttajärjestö järjesti
17.4. vuosikokouksensa yhteydessä 105-vuotisjuhlan. Kunniajäseniksi
kutsuttiin seitsemän ansioitunutta henkilöä, jotka ovat toimineet
pitkään järjestön luottamustehtävissä: Maija Nevalainen
Imatralta, Pirkko Ikonen Toivakasta, Raili Puhakka Sippolasta, Eeva
Erola Tampereelta, Salme Holma Tuusulasta, Birgitta Bröckl
Paraisilta ja Anja Sillanpää Mynämäeltä.
Juhlassa jaettiin kaksi
stipendiä kotitalousalan opiskelijoille. Stipendin saivat
kotitaloustieteen opiskelija Katja Ivaska pro gradu -tutkielmaan
Kotitaloustyö - perusteluja ja keinoja työn jakamiselle
parisuhteessa sekä kuluttajaekonomian opiskelija Sari Mäki pro
gradu -tutkielmaan Leipäjonon arki.
| Määrittelytyö valmistunut: |
| KUNTAPALVELUT TULOSSA SÄHKÖISELLE
HENKILÖKORTILLE |
Väestörekisterikeskus
ja FinnCity-kunnat Mikkeli, Oulu, Pori ja Vantaa ovat yhteistyössä
Ementor Finland Oy:n kanssa saaneet valmiiksi määrittelytyön,
jonka pohjalta sähköiselle henkilökortille voidaan
tulevaisuudessa liittää kunta- ja kaupunkikortti- sovelluksia. Tällaisia
palvelusovelluksia ovat esimerkiksi kirjasto-, matkustus-,
uimahalli- ja ateriapalvelut. Näitä ja muita kuntakohtaisesti käyttöön
otettavia sovelluksia varten on henkilökortin sirulta varattu
tilaa. Olemassa olevien palvelujen lisäksi henkilökortille voidaan
luoda myös uusia palveluja kuntien tai muiden sidosryhmien taholta.
Yhteistyönä toteutetun määrittelyprojektin
lopputulokset ovat kuntien omistuksessa ja hyödynnettävissä. Näiden
määrittelyjen pohjalta kunnat voivat toteuttaa kuntapalvelut
henkilökortille. Yhteistyön päämääränä on luoda
julkishallinnon yhteinen asiointikortti, jossa yhdistyvät henkilökortin
sähköisen asioinnin ominaisuudet, henkilöllisyystodistus ja
matkustusasiakirja sekä kuntasovellukset ja sosiaaliturva-
ominaisuudet.
Kuntapalvelujen alustana
henkilökortti on valtakunnallinen. Henkilökorttia voidaan näin
tulevaisuudessa hyödyntää kuntien palveluissa erillisten
kaupunki- tai kuntakorttien rinnalla. Kun kuntasovellukset on
toteutettu, kuntalaiset voivat halutessaan ladata kuntien tarjoamia
palveluja henkilökortilleen kuntien omissa palvelupisteissä.
| Suomalaisten luottamus
poliitikkoihin ja sijoitusneuvojiin heikkoa |
Valitut Palat tutki:
Suomalaisten luottamus lentäjiin ja palomiehiin on vahva, mutta
luottamus poliitikkoihin ja sijoitusneuvojiin on erittäin heikkoa.
Asia käy ilmi Valittuja Paloja julkaisevan Reader´s Digestin
toteuttamasta Euroopan laajuisesta kyselytutkimuksesta European Most
Trusted Brands 2004.
Lentäjät ja palomiehet
olivat ammattien luottamusvertailun kärjessä myös edellisessä
kyselyssä.
Lentäjiin kertoi
luottavansa suuressa määrin 66 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Palomiehiin luotti suuressa määrin 65 prosenttia vastaajista,
sairaanhoitajiin 52 prosenttia vastaajista, apteekkareihin 48
prosenttia vastaajista ja lääkäreihin 36 prosenttia.
Taksinkuljettajiin ja opettajiin luotti suuressa määrin 25
prosenttia vastaajista.
Automyyjiin, mainonnan
suunnittelijoihin ja sijoitusneuvojiin kertoi luottavansa suuressa määrin
vain kaksi prosenttia vastaajista. Poliitikoilla vastaava
luottamusluku oli nolla (0) prosenttia.
Luottamus eri ammatteihin
oli samansuuntaista myös muissa tutkituissa Euroopan maissa.
Neljättä kertaa 14
Euroopan maassa (Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Itävalta,
Puola, Portugali, Saksa, Suomi, Sveitsi, Ranska, Tšekki, Unkari,Venäjä)
tehtyyn European Most Trusted Brands -tutkimukseen vastasi noin 30
000 henkilöä. Suomessa kyselyyn vastasi lähes 2 000 Valitut Palat
-lehden tilaajaa. Reader’s Digestilla on Euroopassa peräti 4.8
miljoonaa tilaajaa, mikä mahdollistaa edustavan otoksen
valitsemisen iän ja sukupuolen mukaan kussakin maassa.
Tutkimusajankohta oli syys-/lokakuu 2003.
| Jaakko Silpola, Turveteollisuusliiton uusi
toimitusjohtaja päästökaupasta: |
| Kilpailukykyinen turve
varmistaa puun käytön kasvua |
Turveteollisuusliiton
toimitusjohtajaksi ja Kansainvälisen Turveyhdistyksen
(International Peat Society) pääsihteeriksi on nimitetty agronomi,
MMM Jaakko Silpola (39). Silpola aloittaa työnsä 1.8.2004 liiton
nykyisen toimitusjohtajan Raimo Sopon siirtyessä eläkkeelle.
Silpola siirtyy Turveteollisuusliittoon Vapo Oy:n palveluksesta.
Silpolan mukaan on tärkeää
huolehtia turpeen kilpailukyvystä päästökaupan käynnistyessä
vuoden 2005 alussa. "Järkevästi toteutettuna turpeen
kilpailukyky säilyy, ja puupolttoaineiden käyttö voi kasvaa
merkittävästi ja samalla avautuu mahdollisuus uusiin
voimalaitosinvestointeihin. Päätös on eduskunnan käsissä,
Brysselistä paikallisten polttoaineiden kohteluun ei haluta
puuttua."
Turpeella tuotetun kaukolämmön
piirissä on lähes miljoona suomalaista, sillä kaukolämmöstä
turpeella tuotetaan noin viidennes. Sähköstäkin lähes kahdeksan
prosenttia tuotetaan turpeella. Energiaturpeen tuotanto ja käyttö
työllistävät noin 7 000 henkilöä. Suomen suoalasta on
turveteollisuuden käytössä vajaa prosentti.
Turveteollisuusliiton tehtävänä
on turpeen tuotannon ja käytön edistäminen. Turpeen nykyinen
tuotantokapasiteetti on noin 30 miljoonaa kuutiometriä vuodessa,
mistä määrästä yli 90 prosenttia käytetään energialähteenä.
Toinen merkittävä toimiala on kasvuturveteollisuus. Lisäksi
turvetta käytetään huomattavia määriä ympäristönhoitoon,
viherrakentamiseen ja terveydenhoitoon.
Suomi on maailman johtava
turpeen hyödyntäjä, mutta samalla esimerkillinen soiden
suojelijamaa, sillä koko suoalastamme noin 12 prosenttia on
suojelun piirissä. Suomi on myös aktiivinen toimija Kansainvälisessä
Turveyhdistyksessä, johon kuuluu 1 300 jäsentä 36 maasta.
Yhdistyksen jäsenistö koostuu tutkijoista sekä teollisuuden ja
hallinnon edustajista. Yhdistyksen tehtävänä on lisätä
tietojamme soista ja niiden merkityksestä luonnontaloudessa sekä
edistää soiden järkevää ja kestävää käyttöä
maailmanlaajuisesti. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylä.
Kuluttajien luottamus talouteensa
vahvaa
Kuluttajien usko oman ja
Suomen talouden kohentumiseen on vahvistunut, kertoo Tilastokeskuksen
luottamusindikaattori.
Oman taloutensa kohentumiseen
luotti maaliskuussa 31 prosenttia kuluttajista ja vain yhdeksän
prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan seuraavan vuoden aikana.
Näin valoisat näkymät kuluttajilla
oli viimeksi neljä vuotta sitten helmikuussa 2000.
Suomen talouden paranemiseen seuraavan vuoden aikana uskoi puolestaan
33 prosenttia kuluttajista. Vuotta aiemmin prosenttiluku oli 21.
Vastaavasti Suomen talouden
heikentymiseen uskoi aiempaa harvempi.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen
kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin maaliskuun
alkupuolella yli 1 600 Suomessa asuvaa henkilöä.
| Spede hauskin suomalainen |
Spede eli edesmennyt Pertti
Pasanen on Valittujen Palojen lukijoiden mielestä kaikkien aikojen
hauskin suomalainen. Hän sai yksin noin 40 prosenttia äänistä.
Toiseksi eniten ääniä lukijaäänestyksessä sai Vesa-Matti Loiri
ja kolmanneksi eniten Pirkka-Pekka Petelius.
Kaikkien aikojen
hauskimmaksi suomalaiseksi tv-ohjelmaksi lukijaäänestyksessä
nousi Pulttibois. Kakkoseksi äänestettiin Kummeli ja kolmoseksi
Spede Show.
Valitut Palat julkistaa
lukijaäänestyksen tulokset huhtikuun numerossaan, joka on
runsaasti huumoria sisältävä teemanumero. Lehti avaa lisäksi
uuden näkökulman Spedeen jutussa, jossa hänen elämäkertansa
kirjoittaja Tommi Aitio kertoo "Näköradiomiehen"
nuoruusvuosista Savossa.
Valittujen Palojen
huumorinumero ilmestyy sopivasti aprillipäiväksi.
"Lukijoiden rakastamat
vitsikkäät vakiopalstat, kuten Nauru pidentää ikää ja
Sotilashuumoria, ovat jo pitkään olleet Valittujen Palojen
suosittua perusaineistoa. Nyt päätimme kevään kunniaksi omistaa
hauskoille asioille tavallistakin enemmän palstatilaa. Onhan
huumorin myönteinen vaikutus terveyteen jo tieteellisestikin
todistettu", sanoo Valittujen Palojen päätoimittajana
helmikuussa aloittanut Ilkka Virtanen.
"Teemanumerossakin
olemme vaalineet lehden sisällön monipuolisuutta, joten huumorin
vastapainoksi siitä löytyy myös vakavampaa luettavaa,
ajattelemisen aihetta ja jännitystä."
Työn
tuottavuutta hoiva- ja hoitopalveluissa pakko parantaa
Työn tuottavuutta terveydenhuolto-
ja sosiaalipalveluissa on pakko parantaa, jotta näihin palveluihin
riittäisi työvoimaa suurten ikäluokkien jättäessä työelämän.
Uuden henkilökunnan tarvetta vähentäisi selvästi myös näiden
palvelujen kulutuksen myöhentyminen samalla vauhdilla, jolla
varttuneiden elinaika pitenee.
Tällaisiin tuloksiin on päätynyt
Pekka Parkkinen raportissaan Hoiva- ja hoitopalvelumenot
tulevaisuudessa.
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin käytettiin vuonna 2002 yli 14
miljardia euroa. Näistä palveluista kuntasektori tuotti kolme
neljäsosaa ja yksityiset neljäsosan. Tutkimuksessa on tarkasteltu
terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelumenojen kehityskuvaa
vaihtoehtolaskelmien avulla, koska kukaan ei tunne tulevaisuutta edes
luottamusvälien vertaa.
Hoivavaihtoehdossa NYKY on oletettu, että suomalainen kuluttaa
näitä palveluja eri iässä tulevaisuudessa täsmälleen saman
verran kuin nykyisin, jolloin esimerkiksi satavuotias vanhus
käyttää hoiva- ja hoitopalveluja keskimäärin 30 kertaa niin
paljon kuin peruskoululainen. Hoivavaihtoehdossa MYÖHENNYS on
oletettu, että varttuneiden hoivan tarve myöhentyy saman verran,
jolla heidän elinajanodotteensa pitenee.
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin tarvitaan neljän
vuosikymmenen kuluttua jopa 460 000 työllistä eli 130 000 henkeä
nykyistä enemmän, ellei hoiva- ja hoitopalvelujen kysyntä lainkaan
myöhene eikä hoivatyön tuottavuus lainkaan parane. Mikäli näissä
palveluissa työn tuottavuus kohoaisi edes perinteisellä vauhdilla
puoli prosenttia vuodessa, olisi henkilökunta suurimmillaan jo kolmen
vuosikymmenen kuluttua, jolloin työllistä työvoimaa olisi näissä
palveluissa 50 000 henkeä nykyistä enemmän. Jos tämän lisäksi
näiden palvelujen tarve myöhentyisi elinajan pitenemisen verran, ei
henkilökuntaa tarvittaisi nykyistä enempää hoiva- ja
hoitotyöhön.
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen reaalihinnat ovat
neljännesvuosisadassa kohonneet huomattavasti, sillä näissä
palveluissa työn tuottavuus on parantunut olennaisesti vähemmän,
mutta palkat nousseet suunnilleen saman verran kuin muilla aloilla.
Siksi tässä tutkimuksessa työvoimakustannusten, jotka muodostavat
pääosan näiden palvelujen kokonaiskustannuksista, on oletettu
tulevaisuudessa kohoavan työllistä kohti samaa vauhtia kuin
kansantaloudessa keskimäärin, mutta tuottavuuden kasvun jäävän
hoivatyössä hitaaksi.
Työvoimakustannusten osuus terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen
kokonaiskustannuksista on vuodesta 1995 lähtien kuitenkin alentunut
kolmella prosenttiyksiköllä 63 prosenttiin. Panostuotostutkimukset
viittaavat siihen suuntaan, että näissä palveluissa olisi
onnistuttu korvaamaan työtä lääkkeillä. Jos näin jatkuisi myös
tulevaisuudessa, hidastuisi hoiva- ja hoitopalvelumenojen kasvu, koska
kallistuvaa työtä säästyisi näissä palveluissa. Terveydenhuolto-
ja sosiaalipalveluissa käytettyjen muiden panosten kuin työn hinnan
on oletettu muuttuvan tulevaisuudessa yleiseen hintatasoon verrattuna
samalla nopeudella kuin menneisyydessä. Siten hoiva- ja
hoitopalveluihin hankittujen elintarvikkeiden ja muiden tavaroiden
reaalihinnat alenisivat mutta useimpien palvelujen reaalihinnat
nousisivat.
On helppoa hahmotella kauhuvaihtoehto hoiva- ja hoitopalvelujen
maksajille. Jos näissä palveluissa palkat nousisivat huomattavasti
enemmän kuin muilla aloilla ja työn tuottavuus kääntyisi jatkuvaan
laskuun, lisääntyisivät julkiset ja yksityiset hoiva- ja
hoitopalvelumenot erittäin nopeasti. Näin julkiseen talouteen
syntyvä "hoivapalvelumenopommi" olisi pakko purkaa viime
laman aikana toteutetulla tavalla supistamalla julkisia
hoivapalvelumenoja.
Kansantalouden kannalta on olennaista, mikä osuus kansakunnan
käytettävissä olevista reaalituloista kuluu hoiva- ja
hoitopalvelujen rahoittamiseen. Terveydenhuolto- ja
sosiaalipalvelumenojen osuus markkinahintaisesta
bruttokansantuotteesta oli vuonna 1975 alle 7 prosenttia.
Pohjoismaista hyvinvointivaltiota rakennettaessa myös näiden
palvelujen tarjontaa lisättiin suuresti. Siksi tämä osuus nousi 10
prosenttiin vuonna 1990. Kun laman aikana kansantuote romahti, kävi
hoiva- ja hoitopalvelumenojen bruttokansantuoteosuus korkeimmillaan
11,7 prosentissa.
Lamaa seuranneen nopean talouskasvun ja hoiva- ja hoitopalvelumenojen
säästöjen vuoksi niiden suhde kansantuotteeseen palautui takaisin
lamaa edeltäneelle tasolle. Vuonna 2002 julkisiin ja yksityisiin
terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin käytettiin yhteensä 10,1
prosenttia markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta.
Jos työn tuottavuutta hoiva- ja hoitopalveluissa ei onnistuta
lainkaan parantaa, nousee näiden menojen suhde
bruttokansantuotteeseen vaihtoehdossa NYKY 11,5 prosenttiin 2030-luvun
puolessa välissä, mutta kääntyy sen jälkeen selvään laskuun.
Mikäli tässä vaihtoehdossa hoivatyön tuottavuus paranisi
tulevaisuudessa menneisyyden tavoin runsaalla puolella prosentilla
vuodessa, olisi silloin hoiva- ja hoitopalvelumenojen
bruttokansantuoteosuus suurimmillaan vain hieman nykyistä korkeampi.
Näin siis käy silloin, kun työn tuottavuus ja työn reaalihinta
koko kansantaloudessa kohoaisi kaksi prosenttia vuodessa ja
ikäryhmittäiset työllisyysasteet palautuisivat Suomessa
keskimäärin yhtä korkeiksi mitä ne olivat ennen lamaa. Jos
kansantalous kasvaisi vielä nopeammin ja varttuneen väen hoiva- ja
hoitopalvelujen kysyntä myöhentyisi samaa vauhtia, jolla heidän
elinajanodotteensa pitenee, riittäisi silloin näihin palveluihin
nykyistä pienempi osa kansakunnan reaalituloista
Hoiva- ja hoitopalvelujen rahoitus olisi todella hankalaa, mikäli
talouskasvu jäisi Suomessa heikoksi, alle prosenttiin vuodessa eikä
hoiva- ja hoitopalvelujen kysyntä lainkaan myöhentyisi elinajan
huomattavasti pidentyessä eikä työn tuottavuutta hoivapalveluissa
osattaisi parantaa puoleen vuosisataan. Tässä tapauksessa julkisten
ja yksityisten hoiva- ja hoitopalvelumenojen suhde
bruttokansantuotteeseen kohoaisi nykyisestä 10,1 prosentista 13½
prosenttiin kolmessa vuosikymmenessä eikä alenisi tämän
jälkeenkään.
|