Suomalaisten vahvuuksia ovat seksikkyys, tehokkuus ja hyvä ruoka. Nämä arviot nousivat esiin, kun eurooppalaisia pyydettiin kertomaan mielipiteensä oman maanosansa kansoista.
Reader’s Digest (Suomessa Valitut Palat) järjesti keväällä 2004 Eurooppa-kyselyn kaikkiaan 19 maassa. Kyselyyn saatiin lähes 4 000 vastausta. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, keistä eurooppalaisista he pitävät eniten, ketkä ovat seksikkäimpiä ja mikä on maanosan suosikkikaupunki. Vastaaja ei saanut äänestää omaa maataan. Suomalaiset jäivät kaikilla osa-alueella terävimmän kärjen ulkopuolelle. Toisaalta emme myöskään sijoittuneet peränpitäjien joukkoon muulloin kuin tiedusteltaessa vähiten pidettyä kansakuntaa.
Suurten ja parhaiten tunnettujen maiden kohoaminen kyselyn kärkipaikoille oli odotettua. Suomi sinnitteli hyvin ja jopa yllätti muutamalla alalla. Peräti viisi prosenttia vastaajista nosti Suomen Euroopan parhaaksi ruokamaaksi. Taakse jäivät esimerkiksi ruoka- ja juomakulttuuristaan tunnetut Saksa, Tsekki, Unkari, Portugali ja Belgia. Suomalaiset ovat vastaajien mielestä myöskin Euroopan viidenneksi seksikkäin kansa. Lisäksi suomalainen tehokkuus on arvossaan, sillä vain viisi kansakuntaa sijoittui Reader’s Digestin kyselyssä meitä korkeammalle.
Suomalaisten suosikkeja ovat selkeästi italialaiset ja englantilaiset. Italia vei voiton ruokaa ja seksikkyyttä arvioitaessa. Englantilaisilla puolestaan on suomalaisten mielestä paras huumorintaju, heistä pidetään eniten ja Englanti on myös tehnyt eniten maailman hyväksi. Englanti jakoi Italian kanssa ykköspaikan, kun kysyttiin suosikkimaata asuinpaikaksi.
Suomalaiset pitävät vähiten venäläisistä, sanovat ranskalaisten olevan töykeimpiä ja matkustavat mieluiten Pariisiin.
Reader’s Digestin kysely tehtiin keväällä seuraavissa maissa: Suomi, Belgia, Englanti, Espanja, Hollanti, Italia, Itävalta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Venäjä.
Kyselyn tulokset julkaistaan Valittujen Palojen heinäkuun numerossa.

Invalidiliiton Tiedä miten hyppäät -kampanja alkaa. Sen tarkoituksena on kertoa varomattomasta sukeltamisesta tai uimahypyistä syntyneistä o

onnettomuuksista ja vammoista. Joka kesä muutama sukellus johtaa kuolemaan tai liikuntakyvyn menetykseen. Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa on viimeisten 20 vuoden aikana kuntoutettu noin 80 tällaisten onnettomuuksien uhria. Lähes kaikki vammautuneet ovat alle 30-vuotiaita nuoria miehiä. Lisäksi lieviä onnettomuuksia, kuten murtumia ja nyrjähdyksiä sattuu useita satoja.

Tunne vastuu kaveristasi!

Invalidiliitto korostaa tänä kesänä kampanjassaan yhteisen vastuun ottamista vaaratilanteissa. Valitettavan usein onnettomuuksissa on mukana alkoholi, jolloin harkintakyky sumenee. Toinen toisistaan huolehtimalla voidaan estää uhkarohkeat sukeltamiset ja uimahypyt.

Invalidiliitto esittelee kampanjaa kesän aikana mm. kesäkuussa Turussa Down by the Laituri -festivaaleilla ja elokuussa Elomessuilla Hämeenlinnassa. Yhteistyötä tehdään myös pelastuslaitosten, meripelastusseurojen ja koulujen kanssa.

Miten sitten nauttia kesästä ja välttää onnettomuudet?

Näin keskikesän juhlaa lähestyttäessä on syytä kiinnittää huomiota uimahyppytottumuksiinsa. Yllättävää on, että kaksi kolmasosaa näistä vakavista hyppyonnettomuuksista sattuu tutussa rannassa. Jokakeväinen oman laiturin vedenalaisen maailman tarkastus ja veden pinnan tason huomioiminen on paikallaan. Kevätsiivous pitäisi tehdä myös omassa rannassa ja samalla tulisi tarkistaa laiturin kunto.

Invalidiliitto haluaa myös muistuttaa yhteisestä vastuusta yleisten uimarantojen puhtaanapidossa. Valitettavan usein uimarantoja pidetään rojujen ja roskien kaatopaikkoina. Joka kesä pelastuslaitosten sukeltajat onkivat uimarannoilta polkupyöriä, rautatankoja ja lasipulloja. Onpa jopa taloyhtiön suuri roskakorikin löytynyt eräältä uintipaikalta.

Kampanjarahoitus julisteilla ja kirjeensulkijamerkeillä

Invalidiliiton omat puhelinmyyjät myyvät kampanjaan liittyviä julisteita ja kirjeensulkijamerkkejä. Tämän vuoden julisteiden ja kirjeensulkijamerkkien kuvitukset on tehnyt porvoolainen sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka. Kampanjaesite lähetetään kaikille tuotteiden tilaajille ja sitä voi tilata veloituksetta Invalidiliitosta.

Riihimäellä koolla ollut Insinööriliiton edustajakokous pitää tärkeänä, että palkansaajajärjes-töt ryhtyvät heti tuloneuvottelujen jälkeen arvioimaan nykyisen järjestörakenteensa toimivuutta. Työnantajapuoli on uudistanut organisaationsa tehostaakseen edunvalvontaansa. Palkansaajien on vastattava tähän kehitykseen ja käynnistettävä keskustelut palkansaajapuolen yhteistyöstä eri tasoilla, jotta edunvalvonta voidaan jatkossa hoitaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Keskusjärjestöjen on siis tiivistettävä yhteistyötään. Eriävät näkemykset palkkapolitiikasta ja vero-tuksesta eivät saa kaataa yhteistyötä muissa asiakysymyksissä. Yhteistyön tiivistämistä on viime aikoina tarkasteltu valitettavasti lähes yksinomaan järjestöpoliittisista näkökulmista, jolloin jäsen-hankintaa on pidetty jäsenistön asioita tärkeämpänä.

Insinööriliiton edustajakokous katsoo, että järjestöjen yhteistyötä on kehitettävä ensisijaisesti ala-kohtaisessa sopimusyhteistyössä. Tätä koskevat keskustelut on käynnistettävä pikaisesti ja ylem-pien toimihenkilöiden YTN:n on osallistuttava aktiivisesti keskusteluun ja oltava muutenkin mukana yhteistyön syventämisessä.

Edustajakokouksen mielestä yhteistyökeskusteluja on käytävä myös insinöörijärjestöjen kesken. Tavoitteena on eri insinöörijärjestöjen voimien kokoaminen yhteiseen insinöörien kattojärjestöön.

Insinööriliiton edustajakokous vaatii myös, että tulopoliittisen ratkaisun mahdollisuudet selvitetään. Tulopoliittinen ratkaisu on perusteltu Suomen kansantalouden ja kansainvälisen kilpailukykymme kannalta. Se toisi myös pitkän aikavälin kehitykselle ennustettavuutta.

Tulopoliittiseen ratkaisuun on löydyttävä uudet eväät. Akavalaisten ryhmien etuja ei enää voida polkea tulevissa palkka- ja veroratkaisuissa. Eurooppalaisessa ostovoimatarkastelussa suomalais-ten insinöörien ja muiden korkeasti koulutettujen palkat sijoittuvat EU-maiden (jäsenmaat ennen laajentumista) alimmalle tasolle. Mikäli palkka- ja verotilanteeseen ei saada pikaista korjausta, li-sääntyy korkeasti koulutettujen ryhmien maastamuutto paremman ostovoiman maihin. Tästä kieli-vät myös akavalaisten liittojen tutkimukset. Suomen korkeaan osaamiseen perustuva menestymis-strategia on perustunut ja perustuu jatkossakin korkeaan koulutukseen ja korkeasti koulutettujen työskentelyyn Suomessa

Akavalaiseen Insinööriliittoon on järjestäytynyt 56.000 insinööriä ja insinööriopiskelijaa.

Tuore alkoholi- ja huumetutkimuksen vuosikirjan"Tommi 2004" sisältää uusinta tietoa alkoholi- ja huumetutkimuksesta. Erityisen huomion kohteena ovat kuluvana vuonna tapahtuneet muutokset maamme alkoholioloissa. Kirjan kahdeksan kirjoittajaa ovat alan tutkimuksen eturivin nimiä.

Kolmas Tommi 2004 -kirja julkistetaan torstaina 27.5. klo 11-12. Kansanterveyslaitoksella ( 5. kerroksen kokoushuone, Mannerheimintie 166, 00300 Helsinki)

 Noin 1-3 % raskaana olevista naisista on alkoholin suurkuluttajia. Miten hedelmällisessä iässä olevien naisten alkoholinkäytön kasvu vaikuttaa tulevaan sukupolveen? (Ilona Autti-Rämö)
 Alkoholikuolemat lisääntyvät rajusti. Alkoholiin liittyvien kuolemien määräksi arvioitiin vuonna 2000 n. 1,8 miljoonaa, mikä on 3,2 % kaikista kuolemista. Niistä 1,3 miljoonaa tapahtui kehitysmaissa, joissa myös muut haitat lisääntyivät nopeimmin (Jukka Sailas).

Lisäksi kirjassa on Esa Österbergin alkoholiolojen muutoksen seurantaa, Sami Pirkolan alkoholiriippuvuuden esiintyvyyttä, Jarmo Heinosen uskontoa ja alkoholia, Matti Ristolan Alkoholia, huumeita ja infektioita sekä Kari Poikolaisen alkoholin terveysvaikutuksia käsittelevät artikkelit. Kirja sisältää myös uusinta tilastotietoa alkoholista ja huumeista sekä bibliografian vuonna 2004 alkoholi- ja huumeaiheisesta kirjallisuudesta.

Tasavallan Presidentti on 19.5.2004 suonut lehdistöneuvoksen nimen ja arvon Metsäliitto-Yhtymän viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden johtajalle Pekka Kivelälle (56).

Pekka Kivelä on toiminut jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan ansiokkaasti metsäteollisuuden viestintä- ja yhteiskuntavastuiden hoitamisessa. Valmistuttuaan vuonna 1971 yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen Yliopistosta hän aloitti työelämän Mäntässä G.A. Serlachius Oy:n tiedottajana ja vuodesta 1975 alkaen tiedotuspäällikkönä. Median käytännön toiminnasta hän hankki kokemusta Kuorevesi-Mänttä-Vilppula-lehden päätoimittajana vuosina 1980-1983. Tuolloin Metsäliitto-Yhtymään kuuluvalla Oy Metsä-Botnia Ab:lla oli investointihanke uuden sellutehtaan rakentamiseksi Äänekoskelle. Hankkeen julkisuusasema oli erityisen haastava, johon tarvittiin osaavaa tiedotushenkilöä. Pekka Kivelä oli valmis ottamaan haasteen vastaan, ja näin hänellä alkoi monivaiheinen tiedotusalan työtehtävä Äänekosken sellutehdasprojektin merkeissä vuosina 1983 - 1985.

Vuonna 1985 G.A. Serlachius Oy kutsui Pekka Kivelän yhtiön tiedotusjohtajaksi ja johtokunnan sihteeriksi. Pekka Kivelän ura palautui kuitenkin jälleen metsäliittolaiseen ympäristöön, kun hänet vuoden 1987 alussa nimitettiin Metsäliiton Teollisuus Oy:n ja G.A. Serlachius Oy:n keskinäisen fuusion seurauksena syntyneen Metsä-Serla Oy:n viestintäjohtajaksi. Vuonna 1995 hänet nimitettiin Metsäliitto-Yhtymän viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden johtajaksi, jossa tehtävässä hän on edelleen.

Pekka Kivelän päätoimittajakaudella paikallislehti Kuorevesi-Mänttä-Vilppula saavutti kahdesti maan parhaan paikallislehden arvon. Tämä osoittaa Pekka Kivelän journalistista osaamista sekä kykyä saada ympärillään oleva ryhmä toimimaan onnistumiseen johtavalla tavalla.

Nykyiseen tehtäväänsä Pekka Kivelällä liittyy Metsäliiton jäsen- ja asiakaslehden, Metsäliiton Viestin päätoimittajuus. Metsäliiton Viesti on noin 135 000 kappaleen levikillään merkittävän suuri metsäalan julkaisu.

Lehdistöneuvos Pekka Kivelän erityinen ominaisuus on edistää ja elävöittää metsäteollisuuden yritysten sekä yhteiskunnan ja siinä toimivan median keskinäistä vuorovaikutusta. Hänen toimintansa Äänekosken sellutehdasprojektin yhteydessä1980-luvulla on siitä oivallinen esimerkki. Pekka Kivelä oli eräs avainhenkilöistä saattamaan sovittelevalla tavalla yhteen ympäristöliikkeen kriittiset näkemykset ja toimenpiteet metsäyrityksen ja yleisen edun tarpeiden kanssa.

Lehdistöneuvos Pekka Kivelälle on aktiivisena henkilönä langennut lukuisia luottamustehtäviä. Näistä todettakoon Suomen Tiedottajien Liiton puheenjohtajuus enimmän mahdollisen neljän vuoden kauden vuosina 1989 - 1993, Metsäteollisuus ry:n viestintävaliokunnan jäsenyys vuodesta 1987 ja puheenjohtajuus vuodesta 2002 alkaen sekä Suomen Metsäsäätiön hallituksen jäsenyys vuodesta 1995 alkaen.

Pienten ja keskisuurten eläkkeiden verotuksen keventyminen näyttää pysähtyneen vuonna 2004. Suurempien eläkkeiden verotus kuitenkin edelleen kevenee hieman vuonna 2004. Verojen jälkeisen nettoeläkkeen ostovoiman kehitys on positiivinen kaikilla eläketulotasoilla.

Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Jenni Oksasen tutkimuksesta "Eläkkeet, verot ja ostovoima."

Oksasen tutkimuksessa tarkasteltiin eläkkeiden verotuksen muutoksia sekä eläkkeiden ostovoiman kehitystä vuosina 1991-2004. Verotuksen ja ostovoiman muutoksia havainnollistettiin eri tulotasoilla esimerkkilaskelmien avulla. Lisäksi verrattiin palkka- ja eläketulon verotuksen tasoa ja rakennetta.

Vuodesta 1995 lähtien eläkkeiden verotus on keventynyt kaikilla tulotasoilla. Kevennyksillä purettiin lamavuosien kiristyksiä. Eläkkeiden verotuksen taso alitti vuonna 2001 jälleen vuoden 1991 tason. Pienituloisilla eläkeläisillä verotus on keventynyt vähemmän kuin suurituloisilla eläkeläisillä, mutta pienituloisilla eläkeläisillä verotus myös vastaavasti kiristyi vähemmän laman myötä. Lisäksi hyvin pienillä eläketuloilla maksettavan veron osuus on sen verran pieni, ettei verotuksen muutoksilla voida merkittävästi vaikuttaa nettotulojen kehitykseen.

Vuonna 2004 keskituloinen 935 euroa kuussa ansaitseva eläkeläinen maksaa veroa 13,9 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Korkeimmillaan tämän eläkeläisen verotus oli vuonna 1994 19,6 prosentissa.

Vastaavasti 2139 euron kuukausituloista esimerkkieläkeläinen maksaa nyt veroa 30,0 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuonna. Korkeimmillaan tämän eläkeläisen veroprosentti oli 40,9.

Pelkän kansaneläkkeen tasolla ostovoiman kasvu jää tänä vuonna lähelle nollaa. Keskivertoeläkeläisellä ostovoima nousee 0,5 prosenttia ja vertailun hyvätuloisimmalla 1,4 prosenttia.

Vaikka sekä eläke- että palkkatuloa verotetaan ansiotulona, eläkkeestä ja palkasta perittävissä veroissa on eroavaisuuksia. Erot johtuvat eroista sosiaalivakuutusmaksuissa ja verovähennyksissä.

Eläkeläiset maksavat palkansaajia vähemmän veroja aina 13 000 euron vuositulotasolle asti. Tämän jälkeen erot palkan ja eläkkeen verotuksen välillä ovat pienempiä: eläkkeestä peritään vähän enemmän veroa 30 000 euron tulotasolle saakka, jonka jälkeen eläkkeensaajalta peritään taas hieman palkansaajaa vähemmän veroja.

Keskitetty tulopoliittinen sopimus edistää parhaiten Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian jäsenten palkkakehitystä, todetaan Talentian liittovaltuuston keskusjärjestö Akavalla antamissa linjauksissa syksyn tuponeuvotteluja silmällä pitäen. Talentian liittovaltuusto kokoontui 24.-25.4.2004 Porvoon Haikossa.

Talentian keskeinen ongelma on jäsenten palkkauksen jälkeenjääneisyys kaikilla järjestön sopimusaloilla (kunta, valtio, yksityinen sosiaalipalveluala, yksityinen terveyspalveluala ja kirkko). Talentian jäsenet ovat tulopoliittisissa sopimuksissa joutuneet solidaarisen palkkapolitiikan kärsijöiksi. Vähemmän koulutusta vaativissa tehtävissä olevien työntekijöiden palkkaus on noussut suhteellisesti enemmän kuin vaativaa ja vastuullista - ja korkeaa koulutusta edellyttävää - työtä tekevien sosiaalialan ammattilaisten palkkaus. Samalla muiden koulutettujen asiantuntija- ja esimiestehtävissä olevien palkkaus on karannut ulottumattomiin.

Talentian puheenjohtaja Eila Malmström

Talentia edellyttää, että tulosopimuksen palkkaratkaisun painopiste kohdistetaan keskituloisten, erityisesti koulutukseensa nähden alipalkattujen ryhmien palkkojen korjaamiseen. Palkankorotusten tason tulee selkeästi taata palkansaajien reaaliansioiden kasvu. Yleiskorotuksen tulee olla prosenttilinjainen. Sopimuskauden pituudeksi Talentia esittää enintään kahta vuotta. Mikäli tulopoliittista sopimusta ei saada aikaan, pitää liittokierroksella sopimuskauden olla selvästi lyhyempi.

Verotuksen suhteen Talentia esittää, että mahdolliset tuloveron ja muiden verojen alennukset on toteutettava niin, että julkisen sektorin palvelutaso ja -kyky voidaan turvata.

Tulopoliittisessa sopimuksessa tulee luottamusmiehille varata enemmän aikaa tehtäviensä hoitamiseen lisäämällä vapautusta työtehtävistä. Paikallisen sopimisen lisääntyminen vaatii luottamusmiehiltä paljon.

Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Varhaiskasvatuksen tulevaisuusfoorumi
23.4.2004 Helsinki

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi on huolissaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden lastentarhanopettajien joukkopaosta pois varhaiskasvatuksen parista. Lastentarhanopettajan tutkinto on kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, mutta käytännössä jo 2/3 valmistuu varhaiskasvatuksen maisteriksi.

- Koulutustason nousu opetus- ja kasvatusalalla on positiivista, mutta samalla se muistuttaa lastentarhanopettajan ja päiväkodinjohtajan palkan kehnoudesta. Palkka on ollut jo ennestään riittämätön koulutukseen nähden. Kun lastentarhanopettajien koulutus siirtyi vuonna 1995 yliopistoon ja uusia, yliopistotutkinnon suorittaneita lastentarhanopettajia alkoi valmistua, korostui palkkaentisestään. Erityisesti maisterit ovat valmistuttuaan joko hakeutuneet joukolla muille aloille tai jatko-opintoihin. Lisäopintojen myötä haetaan väylää mm. perusopetukseen sekä ammatilliseen koulutuksen opettajiksi.

- Kuntien olisi mahdollista pitää kiinni pätevistä varhaiskasvatuksen osaajista maksamalla työn vaativuutta vastaavaa eli selvästi minimin ylittävää palkkaa. Toistaiseksi vain harva kunta on toiminut näin. Useimmat kunnalliset lastentarhanopettajat saavat virka- ja työehtosopimuksen mukaista vähimmäisperuspalkkaa tehtäviensä sisällöstä riippumatta. Ongelmia on myös palvelussuhdeturvassa. Määräaikaisuuksilla keinotellaan, mikä näkyy kesäkaudella lastentarhanopettajien työttömyyspiikkinä, puheenjohtaja Erkki Kangasniemi toteaa.

Euroopan yhteisöjen komissio on valmistellut ehdotuksen rikoksesta epäillyn ja syytetyn vähimmäisoikeuksista. Ehdotuksen taustalla on EU:ssa toteutettava rikosoikeudellisten päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen. Yhteisillä eurooppalaisilla rikosprosessuaalisilla takeilla lisättäisiin myös EU:n jäsenvaltioiden luottamusta toistensa järjestelmiin. Komission ehdotus koskee vähimmäisoikeuksia, jotka rikoksesta epäillyllä henkilöllä olisi jokaisessa EU-maassa. Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että jäsenvaltioiden on taattava, että epäillylle tai syytetyille annettava oikeudellinen apu on tehokasta. Tämän varmistamiseksi komissio on päätynyt esittämään, että apua voi antaa vain kunkin maan asianajajajärjestön jäsen.

Valtioneuvosto on eduskunnalle lausunut kantanaan suhtautuvansa lähtökohtaisesti myönteisesti siihen, että unionin tasolla laaditaan edellä mainitut vähimmäissäännöt. Ongelmallisena valtioneuvosto on kuitenkin pitänyt ehdotusta siitä, että oikeudenkäyntiasiamiehenä tai avustajana voisi toimia vain asianajaja.

Kaikissa Euroopan sivistysvaltioissa asianajajat ovat erityisen ammatillisen valvonnan alaisena, asianajajaksi pääseminen edellyttää monivuotista tutkinnon jälkeen hankittua ammatillista kokemusta ja asianajajat ovat toiminnassaan velvollisia noudattamaan sekä oman maansa että yleiseurooppalaisia eettisiä ohjeita.

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja asianajaja Kari Lautjärvi toteaa, että valtioneuvoston eduskunnalle ilmoittama kannanotto siitä, että esitys vain asianajajan käyttämisestä oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana olisi ongelmallista, on vastoin muissa unionin jäsenvaltioissa noudatettavaa käytäntöä. Lähes kaikissa jäsenvaltioissa asianajajilla on, ainakin joissain tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa, yksinoikeus toimia oikeudenkäyntiavustajana tai -asiamiehenä. Kyseessä ei ole asianajajille heidän etunsa vuoksi annettu etuoikeus vaan tarkoituksena on taata oikeudenhoidon tehokkuus ja sujuminen sekä asianajajan asiakkaan oikeusturvan toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla, korostaa Lautjärvi.

Valtaosassa rikosasioissa epäillyn tai syytetyn puolustamisesta aiheutuvat asiamiespalkkiot maksetaan julkisen oikeusavun johdosta yhteiskunnan varoin. Jo vuonna 1997 mietintönsä jättänyt "Julkiset oikeusapupalvelut- toimikunta" katsoi, että yhteiskunnan varoilla tarjottavien palveluiden tulisi aina täyttää tietyt laatuvaatimukset. Nämä olisi parhaiten saavutettavissa, jos palveluja pääsääntöisesti tarjoaisivat asianajajat ja julkiset oikeusavustajat, jotka kuuluvat valvontajärjestelmän piiriin.

Valtioneuvoston asettama Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea jätti mietintönsä joulukuussa 2003. Komitea katsoi tuomioistuinten työn sujuvuuden ja oikeudenkäyntimenettelyjen kehittämisen edellyttävän oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. Yhtenä keinona tähän komitea esitti asianajajamonopolin käyttöönottamista.

Komission esitys, että vain asianajajat voivat toimia avustajina rikosasioissa, joissa yleensä on kysymys yksilöön kohdistuvista merkittävistä seuraamuksista, on nähtävä yleiseurooppalaisena käsityksenä siitä, miten rikoksesta epäillyn oikeusturva voidaan tehokkaimmin varmistaa. Kääntäen voidaan myös kysyä, miten luotettavalta Suomessa toteutettu oikeudenkäyntimenettely näyttää muissa jäsenmaissa, jos rikoksesta pitkäaikaiseen vapaudenriistoon tuomitun avustajana on toiminut lakimies, jonka toimintaa kukaan ei valvo ja joka ei ole velvollinen toiminnassaan noudattamaan yleisesti hyväksyttyjä ammattieettisiä tapanormeja.

Komission ehdotus ja Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean esittämät ajatukset ovat yhdensuuntaisia. Suomessakin olisi aika ymmärtää, ettei asianajajille joissakin asioissa annettava yksinoikeus antaa oikeudellista apua ole asianajajille annettu etuoikeus. Sen sijaan se on keino taata yksilön oikeusturva ja edistää oikeudenhoidon sujuvuutta ja tuomioistuinten mahdollisuutta antaa oikeudenmukaisia tuomioita, tähdentää Lautjärvi.

Vielä viikko aikaa tutustua messuihin

Heinolan messuihin on tähän mennessä tutustunut jo yli 150 000 messuvierasta. Eilisiltaan mennessä kävijöitä oli yhteensä ollut 148 386 ja tänään kukitettiin messujen 150 000. Hän on Harri Jokitalo Nivalasta. Hän tuli messuille vaimonsa Nooran ja 10 kuukauden ikäisen poikansa Jyrin kanssa. Jokitalot olivat hakemassa ideoita rakenteilla olevan talonsa sisustamiseen. Messut ovat avoinna vielä viikon. Viimeinen messupäivä on sunnuntai 15.8.

Maanantaina asuntomessuihin tutustui myös Jyväskylän MM-rallin tuore voittaja Marcus Grönholm vaimonsa Teresan kanssa. Samaan aikaan messualueella vieraili sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre puolisonsa Juha Laisaaren kanssa.

Heinolan messuilla on vieraillut jo lukuisia valtakunnan päättäjiä. Pääministeri Matti Vanhanen perheineen, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen perheineen sekä eduskunnan asunto- ja ympäristöjaosto ovat jo käyneet messuilla. Alkaneella viikolla messuilla vierailee useampikin ministeri. Tiistaina vierailee ympäristöministeri Jan-Erik Enestam ja keskiviikkona viestintä- ja liikenneministeri Leena Luhtanen.

- Messut ovat saaneet hyvää palautetta. Alue ja sen monipuolinen messutarjonta on miellyttänyt messuvieraita. Voimme messujärjestäjinä olla hyvin tyytyväisiä asioiden kulkuun, kommentoi messujen sujumista Suomen Asuntomessujen kehitysjohtaja Oiva Hildén.

Alueen rakentaminen jatkuu messujen jälkeen

Tähtiniemen rakentaminen jatkuu messujen jälkeenkin. Messualueen kolmannen pihakadun Lanssin varressa sijaitsevat tontit ovat parhaillaan haettavissa ja hakuaika päättyy tiistaina 3. syyskuuta. Jos samasta tontista on jätetty useampia varauksia, tontin saaja valitaan arpomalla. Arvonta suoritetaan perjantaina 10. syyskuuta. Lanssin omakotitalotonttien hinnat vaihtelevat 11 000 eurosta 32 000 euroon.

Messualueen pohjoispuolelle Ruotsalaisen rantaan kaavoitetaan lisää pientaloaluetta ja myös omarantaisia omakotitalotontteja. Asuntomessujen projektipäällikkö uskoo tonttikaupan käyvän Heinolassa kiivaana myös messujen jälkeen.

"Kilpailemme tosissaan uusista asukkaista ja siksi tarjoamme heille parhaita mahdollisia omakotitalotontteja messualueen läheisyydestä. Tähtiniemen messualue on hyvä esimerkki siitä, kuinka samalla alueella voidaan yhdistää omarantaiset tontit ja kaikille avoimet ja hyvin hoidetut julkiset ranta-alueet."

Asuntomessualue sijaitsee Heinolassa Ruotsalaisen järven rannalla kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Messutarjonta on hyvin monipuolinen. Näytteillä on 25 omakotitaloa, kaksi rivitaloa ja kaksi kytkettyä paritaloa. Omakotitaloista kahdeksan sijoittuu omarantaisille tonteille.

Silmänpohjan ikärappeuma on maassamme suurin aikuisten näkövammaisuutta aiheuttava sairaus. Sairaus tuhoaa verkkokalvon soluja ja voi johtaa lukunäön merkittävään heikkenemiseen. Yleisyydestään huolimatta silmänpohjan ikärappeuma on monelle varsin tuntematon sairaus. Kuitenkin noin 40 prosenttia aikuisväestön näkövammaisuudesta on silmänpohjan ikärappeuman aiheuttamaa.

Merkittävä riskitekijä silmänpohjan ikärappeumalle on ikä. Sairauden hoitomahdollisuudet huononevat hoidon viivästyessä, jonka vuoksi oireiden varhainen tunnistaminen on tärkeää. Paras tapa huolehtia silmiensä kunnosta on tarkistuttaa silmänsä säännöllisesti silmälääkärissä.

Ääninauhoitteessa kerrotaan silmänpohjan ikärappeumasta ja sen oireista. Lisäksi kerrotaan, miten silmänpohjan ikärappeumaa voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä.

(PRESSI.COM 05.07.2004) Esitystä kestävän metsätalouden rahoituslain lisärahoituksesta ei hyväksytty valtion ensimmäiseen lisätalousarvioon. On olemassa vaara, että metsänhoitotyöt pysähtyvät syksyllä kesken parhaimpien työkelien. Vaikka työllisyyden parantaminen on hallitusohjelman keskeisimpiä kohtia, ei yhteiskunnalle kustannustehokkaita työllistämismenetelmiä maaseudulla haluta käyttää, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola puheessaan metsäpäivässä Tuupovaarassa 3.7.2004.

Metsäsektorin saama suora julkinen tuki on toimialan kokoon ja merkitykseen suhteutettuna vähäistä. Kansallisen metsäohjelman mukainen julkisen tuen tavoiteosuus metsätalouden kokonaisinvestoinneista on historiallisen alhainen, vain reilu viidennes. Vastaavasti metsänomistajien omarahoitusosuus on kohonnut ennätyksellisen korkealle tasolle.

Tutkimusten mukaan yhteiskunnan panostuksella on selvä positiivinen vaikutus metsäomistajien omarahoitukseen ja omatoimiseen työhön metsissä. Metsäomistajien itsensä tekemä työ on edelleen avainasemassa kansalliseen metsäohjelmaan linjattujen metsänhoitotöiden toteutumisessa.

Laskevista ennusteista huolimatta palkkatyön määrä metsissä on säilynyt suhteellisen vakaana vuoden 1998 jälkeen. Tämä on perustunut erityisesti lisääntyneisiin metsänhoito- ja nuoren metsän kunnostustöihin sekä metsäenergian korjuumäärien kasvuun. Työllistyminen on tapahtunut pitkälti niissä työlajeissa, joihin on ollut käytettävissä tukea puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen. Yhteiskunnan panostuksesta metsien hoitoon näyttää tulleen merkittävä osa maaseudun työllistämisrahoitusta. Korkean yksityisen rahoitusosuuden vuoksi työllistäminen on ollut yhteiskunnalle erittäin kustannustehokasta.

Kemera-varojen lisäys toiseen lisätalousarvioon työllistää metsurit koko syksyn ja pitää heidät poissa työttömyyskortistosta. Yhteiskunta ja metsäsektori ovat kantaneet huolta metsätyövoiman riittävyydestä tulevaisuudessa - säännölliset lomautukset eivät houkuttele nuoria metsäalalle.

Paperimarkkinat ovat osoittaneet vuoden alkupuoliskolla elpymisen merkkejä. Useimpien paperilajien kysyntä oli Euroopassa selvästi suurempaa kuin vuotta aiemmin ja erityisesti valkaistun havusellun kysyntä- ja hintakehitys on ollut vahvaa. Myös Suomessa metsäteollisuustuotanto on kääntynyt kasvuun. Sellu- ja paperimarkkinoiden elpyminen ja toisaalta mäntysahatavaran heikohko kysyntä ovat nyt luoneet edellytykset mäntykuitupuun kysynnän ja hinnan vahvistumiselle.

Oikean hinnan saamiseksi kaikkien metsänomistajien kannattaa kilpailuttaa myyntiin tulevat leimikot. Metsänomistaja saa tarvitessaan apua puunmyynnin suunnitteluun ja toteutukseen omasta metsänhoitoyhdistyksestään.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat Suomessa yhä laajemmin väestön turvallisuutta koskettava uhka. Niissä kuolee vuosittain yli 2 200 suomalaista, kun liikenteessä menehtyy alle 400. Kotitapaturmissa loukkaantuu ja kuolee Suomessa enemmän ihmisiä kuin muualla läntisessä Euroopassa. Valtiovalta onkin nyt nostamassa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyön tapaturmatorjuntaa hallinneiden liikenne- ja työturvallisuustyön rinnalle.

Sisäasiainministeriön käynnistämässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat nousseet kuuden merkittävimmän yhteiskuntaa koskettavan uhan joukkoon. Kansanterveyslaitoksen yhteyteen perustetaan 1.8.2004 ensimmäinen kotitapaturmien ehkäisytyöhön keskittyvä yksikkö. Kotitapaturmaongelmaan liittyvää tilastoaineistoa ja tutkimusta ryhdytään nyt aiempaa voimallisemmin kehittämään. Tähän mennessä suunnitelmallista koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyötä on tehnyt Kotitapaturmien ehkäisykampanja eri toimijoiden yhteistyönä noin kymmenen vuoden ajan.

Kansalaiset arvioivat kotitapaturmariskin todellisuutta pienemmäksi

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Suomalaisten turvallisuus 2003 -tutkimuksen ennakkotietojen mukaan kansalaisten huolestuneisuus liikennetapaturmaan joutumisesta on suurempi kuin vapaa-ajan tapaturmaan tai väkivallan ja rikoksen uhriksi joutumisesta. Liikenne- ja työtapatapaturmia on pidetty yhteiskunnassamme perinteisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmia todennäköisempinä. Todellisuus Suomessa on jo pitkään ollut päinvastainen.

Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton teettämässä Vakuutustutkimus 2004:ssä kansalaiset kokivat tapaturman suurimmaksi uhaksi hyvinvoinnille. Tapaturmalajeja ei tutkimuksessa eroteltu. Turvallisuuskampanjoinnin sekä turvallisuuskasvatuksen hyödyllisyyteen uskottiin vastaajien keskuudessa. Lähes kaikki vastanneet pitivät turvallisuuskasvatuksen ulottamista päivähoitoon ja kouluihin kannatettavana.

Noin miljoonasta vuosittain sattuvasta tapaturmasta 700 000 on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Pelkästään kotitapaturmien yhteiskunnallisten kokonaiskustannusten on arvioitu olevan jopa neljä miljardia euroa vuodessa. Naisten kohdalla kotitapaturmat sattuvat yleisimmin keittiö- ja siivoustöissä, miehillä kodin huolto-, korjaus- ja rakennustöissä. Suomalaisten korkeaa kotitapaturmakuolleisuutta selittävät ikäihmisten liukastumiset ja kaatumiset sekä alkoholiehtoiset kotitapaturmat, muun muassa palokuolemat, myrkytykset ja hukkumiset.

Kotitapaturmien ehkäisykampanjan toimijoina ovat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Stakes, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Punainen Risti, Terveyden edistämisen keskus sekä Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto. Kampanjan toimintamuotoina ovat muun muassa viestintä, koulutus, seminaarit, materiaalituotanto sekä vuosittain myönnettävä Turvallisuusteko-palkinto.

Työttömyyseläke poistuu 1950-luvulla syntyneiltä

Vuonna 1949 syntyneet on viimeinen ikäluokka, jolla on oikeus työttömyyseläkkeeseen ensi vuodenvaihteessa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiltä työttömyyseläke poistuu, mutta he voivat saada työttömyyspäivärahaa vanhuuseläkeikään saakka, kerrotaan Eläketurvakeskuksesta.

Eduskunta hyväksyi työttömyyseläkettä koskevat muutokset viime vuoden helmikuussa ja ne tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Muutokset eivät kuitenkaan koske tämän vuoden loppuun mennessä alkavia työttömyyseläkkeitä.

Vuonna 1949 syntyneet täyttävät tänä vuonna 55 vuotta ja pääsevät työttömyyseläkeputkeen 55 vuoden ja yhden kuukauden ikäisinä. He voivat sen jälkeen saada työttömyyspäivärahaa yhdenjaksoisesti siihen saakka, kun saavuttavat työttömyyseläkkeen alaikärajan 60 vuotta. Eläkkeen saamisen ehtona on lisäksi, että hakija on ollut työeläkettä kartuttavassa työssä vähintään viiden vuoden ajan viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana. Työttömyyseläke muuttuu aikanaan vanhuuseläkkeeksi.

Joulukuussa 1949 syntyneet ovat viimeisiä työttömyyseläkettä saavia. Heille putken pää aukeaa ensi vuoden tammikuussa. Sen jälkeen työttömyyseläkkeeseen oikeutettuja uusia ikäluokkia ei enää tule, sanoo yhteyspäällikkö Tapio Karsikas Eläketurvakeskuksesta. Työttömyyseläke poistuu kokonaan eläkevalikoimasta sitten, kun nuorimmat 1940-luvun puolella syntyneet täyttävät 63 vuotta vuonna 2012.

Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneet menettävät uudistuksessa mahdollisuuden työttömyyseläkkeeseen. Heidän työttömyyden aikainen toimeentulonsa turvataan sen sijaan jatkamalla päivärahaoikeutta. Jos tämän ikäinen tulee työttömäksi aikaisintaan 57 vuoden ja yhden kuukauden iässä, hänellä on oikeus saada työttömyyspäivärahaa 65-vuotiaaksi saakka. Päivärahan saaminen lisäpäiviltä edellyttää, että työeläkettä kartuttavaa työhistoriaa on vähintään viisi vuotta 20 viimeiseltä vuodelta. Oman harkintansa mukaan voi myös valita vanhuuseläkkeen 62 vuotta täytettyään. Eläke on siihen mennessä karttuneen suuruinen, eli siihen ei tehdä niin sanottua varhennusvähennystä.

Työttömyyseläkkeen voivat saada uudistuksenkin jälkeen tavanomaista lievemmin ehdoin vuonna 1944 ja sitä ennen syntyneet, jotka saivat työttömyyspäivärahaa tai olivat koulutustuella 1.1.2000. Samaan ajankohtaan enintään 10 kuukauden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa olleet ja tuolloin 55-vuotta täyttäneet kuuluvat myös tähän ryhmään. Näiltä henkilöiltä vaaditaan työttömyyseläkkeen saamiseksi niin ikään ainoastaan viiden vuoden työhistoria viimeiseltä 20 vuodelta ja 15 vuotta työntekoa koko elämänsä aikana joko Suomessa, muussa EU-maassa tai Suomen kanssa sosiaaliturvasopimuksen solmineessa maassa.

Työttömyyseläkkeellä oli viime vuoden lopussa vähän alle 56 000 henkeä. Koko määrästä noin 30 000 oli naisia ja 26 000 miehiä. Työttömyyseläkeläisten määrä oli huipussaan vuonna 1987, jolloin heitä oli noin 69 000. Vuodesta 2001 työttömyyseläkeläisten määrä on ollut hienoisessa laskussa.

TEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖTTÖMYYSKASSA

TU-kassa on ottanut käyttöön internetissä toimivan sähköisen asiointijärjestelmän (eTU-kassa). Kassan jäsen voi selata omia päivärahatietoja internetissä tai lähettää ansiopäivärahan tai koulutuspäivärahan jatkohakemuksen sähköisesti. Työttömyyskassalla on ollut sähköinen asianhallinta- ja arkistointijärjestelmä käytössä jo vuosia, joten luonnollisena jatkeena oli laajentaa jäsenpalvelua siirtymällä sähköiseen asiointiin myös päivärahan hakemisessa. Kassa maksaa kaikki asiointijärjestelmän tarjoamiin palveluihin liittyvät kustannukset, joten palvelun käyttö on jäsenelle täysin maksutonta.

Sähköinen asiointijärjestelmä nopeuttaa tiedonkulkua työttömän ja kassan välillä. Työtön saa järjestelmästä tiedon hakemuksensa perille tulosta heti, kun jatkohakemus on saapunut kassaan. Samoin järjestelmästä näkyy hakemuksen maksupäivä välittömästi sen jälkeen, kun hakemus on käsitelty kassassa. Järjestelmästä voi katsoa omia päivärahatietoja, selata omia työvoimapoliittisia lausuntoja sekä kassan antamia päätöksiä. Lisäksi jäsen voi päivittää omia yhteystietojaan kuten nimi- ja osoitetietoja.

Järjestelmään päivittyy myös tiedot kaikista kassalle postitse lähetetyistä hakemuksista, joten jäsen voi varmistaa järjestelmästä hakemuksensa saapumispäivän soittamisen sijaan.

Järjestelmässä olevia tietoja pääsee selaamaan käyttäjätunnuksella ja salasanalla

Asiointijärjestelmään pääsee käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Palveluun voi kirjautua miltä tahansa koneelta, jossa on internet-yhteys. Kun palveluun kirjaudutaan ensimmäistä kertaa, käyttäjätunnus on oma henkilötunnus ja salasana on oma asumisalueen postinumero. Ohjelma "pakottaa" muuttamaan salasanan heti ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä. Sisään kirjaudutaan työttömyyskassan internet-sivuilta.

Jatkohakemuksen lähettämistä varten tarvitaan verkkopankkitunnisteet

Järjestelmässä olevia tietoja pääsee selaamaan käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Sen sijaan jatkohakemuksen lähettäminen sähköisesti vaatii verkkopankkitunnisteet eli samat henkilökohtaiset tunnukset, jotka tarvitaan pankkiasioiden hoitamiseen internetissä. Näillä tunnisteilla varmistetaan hakemuksen lähettäjän henkilöllisyys ja ns. vahva salaus tiedonvälityksessä, jotta sähköinen asiointi täyttää tietoturvavaatimukset. Tunnisteet yksilöivät sähköisen allekirjoituksen.

TU-kassa on tehnyt sopimuksen Nordean, Sampo-pankin sekä Osuuspankin kanssa, jotta jatkohakemuksen lähettäminen onnistuisi pankkitunnuksen avulla. Jos jäsenellä ei ole jonkin em. pankin pankkitunnisteita, ne kannattaa tilata joltain em. pankilta.

Maksuilmoitus voidaan lähettää matkapuhelimeen

Sähköinen asiointi mahdollistaa maksuilmoituksen vastaanottamisen matkapuhelimeen. Kun hakemus on käsitelty, tekstiviesti lähetetään saman tien hakijan matkapuhelimeen. Hakija saa tiedon maksupäivästä nopeammin tekstiviestinä kuin postitettavan maksuilmoituksen välityksellä. Palvelu on käyttäjälle maksuton.

Maksuilmoituksen vastaanottaminen matkapuhelimeen on mahdollista vain, kun jäsen on lähettänyt jatkohakemuksensa sähköisesti. Tällöin hakija ei saa erillistä maksuilmoitusta e-kirjeenä, vaan maksuilmoitus on nähtävissä asiointijärjestelmässä.

TU-kassa on Toimihenkilöunionin järjestämisalaan kuuluvien toimihenkilöiden työttömyyskassa.

Tehyn puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan mielestä EU:n komission tammikuussa ehdottama palveludirektiivi on nykymuodossaan iso uhka sosiaali- ja terveyspalveluille.

 Laajentumiskeskustelussa keskeiseksi on noussut työvoiman vapaa liikkuminen. Suurempi haaste ja uhka saattaa kuitenkin olla palveluiden hallitsematon liikkuminen. Vapaan kilpailun vaikutuksia esimerkiksi terveyspalvelujen kokonaisuudelle ei ole selvästikään mietitty, hän sanoi.

Laitinen-Pesola puhui globalisaation vaikutuksista palkansaajatilaisuudessa Tampereella tänään 6.5.

Laitinen-Pesola vaati, että EU:n palveluita koskevaa direktiiviluonnosta on ehdottomasti korjattava, jos se aiotaan ottaa käyttöön. Palveludirektiivi koskee myös terveys- ja sosiaalipalveluja, vaikka se kohta onkin muotoilultaan epäselvä. Ellei puutteita onnistuta korjaamaan, sosiaali- ja terveydenhuolto on jätettävä palveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Palveludirektiivi on rakennettu sille pohjalle, että yleinen valvontavelvollisuus siirrettäisiin lähettäjämaan viranomaisille ja kohdemaan valvontakeinoja rajattaisiin. Tätä ei Suomessa voida Laitinen-Pesolan mielestä hyväksyä, koska se johtaa väistämättä ongelmatilanteisiin.

- Potilaiden ja asiakkaiden oikeusturva ja yritysten yhtenäiset pelisäännöt edellyttävät, että sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta noudatetaan sen maan lainsäädäntöä, jossa palvelutoiminta tapahtuu.

- Suomalaiset arvostavat nimenomaan meidän tarpeisiimme rakennettuja luotettavia terveys- ja sosiaalipalveluja. Hoidon laadun ja palvelujen sisällön valvonta on pidettävä omissa käsissämme. Valvonnan pitää koskea koko palveluketjua. Se on välttämätöntä potilaan hoidon ja potilasturvallisuuden kannalta, Jaana Laitinen-Pesola perusteli.