Antiikinaikaisena vertauskuvana pitämämme olympiasoihtu olikin Adolf Hitlerin propagandakoneiston keksintö, jolla vuoden 1936 Berliinin kisoihin luotiin klassisen ajan tunnelmaa.

Amatööreiksi luulemamme muinaisten olympialaisten urheilijat olivatkin usein samalla tavalla etuoikeuksia nauttivia ammattilaisia kuin nykyajan huippu-urheilijat.

Lahjonta ja kaupallisuus rehottivat olympialaisissa jo tuhansia vuosia sitten, vaikka luulimme varhaisten mittelöiden olleen rauhantahdon ja reilun kilpailun ruumiillistuma.

Tällaisia ja monia muita totuuksia olympiamyyttien takaa paljastaa Valitut Palat elokuun numerossaan.

Valittujen Palojen mukaan nykyajan huippukaupalliset olympialaiset doping-skandaaleineen eivät ole harhautuneet niin kauas 3000 vuoden takaisesta esikuvastaan kuin on yleensä luultu. Tutkijoiden mukaan Ateenassa elokuussa järjestettävät kisat muistuttavat itse asiassa hämmästyttävän paljon muinaisia olympialaisia.

- Monet muinaisia olympialaisia koskevista yleisistä uskomuksista eivät pidä lainkaan paikkaansa tai ne on lanseerattu vasta aivan viime aikoina. Kauniit mielikuvat ovat suurelta osin yhden ainoan miehen hengentuotetta. Ranskalainen ariskokraatti, paroni Pierre de Coubertin loi pohjan nykyisille olympialaisille sen perusteella, miltä Kreikan muinaiset mittelöt hänen ruusunpunaisten linssiensä läpi näyttivät, kirjoittaa toimittaja William Ecenbarger Valituissa Paloissa.

Tärkeintä ei ole voitto, vaan osanotto ja reilu peli. Nämä paroni de Coubertinin lausumat ylevät sanat ovat jääneet elämään jälkipolville. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että antiikin kreikkalaisille voitto oli kuitenkin kaikki kaikessa ja menestys ainut asia, jolla oli merkitystä. Myös huijaaminen oli varteenotettava vaihtoehto, jos voitto oli puntarissa.

Naantalin unikeonpäivää käsittelevän, oppilastyönä Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta valmistuvan uuden tutkimuksen tarkoituksena on ollut kerätä kesäisen juhlan vähintäänkin 119 vuoden historia yksien kansien väliin. Tutkimusmateriaalin tarkoituksena on pääasiallisesti toimia käsikirjana tapahtuman järjestäjille. Aikaisemmin unikeonpäivän viettoa maassamme on käsitellyt Ilmar Talve vuonna 1986 ilmestyneessä teoksessaan Unikeonpäivä: kylpyläjuhlasta kaupunkitapahtumaksi. Uusi tutkimus on keskittynyt puolestaan Naantalin unikeonpäivän historian jäljittämiseen ja kokoamiseen.

Naantalin unikeonpäivän juuret juontavat kaupungin kylpyläajoilta asti. Kylpylävieraiden kasvava määrä, varsinkin 1890-luvulta ensimmäiseen maailmaan sotaan, vaati kylpylää kehittämään hoitojen lisäksi erilaisia huvitusmahdollisuuksia asiakkailleen. Viluluodon lähteellä sijainneessa kylpylärakennuksessa järjestettiin jo 1830-luvulta tanssiaisia, joihin usein osallistui kylpyläasukkaiden lisäksi turkulaisia, jotka matkustivat Naantalin satamaan höyrylaivalla. 1860-luvulla Nunnamäelle valmistui uusi kylpylärakennus, jonka yhteyteen myöhemmin nousi myös uusi kaivohuone. Kun Viluluodon vanha kaivohuone ja kylpylä ränsistyivät vähitellen ja jäivät syrjään, tuli vanhan kaupungin sataman rannassa sijainneesta uudesta kaivohuoneesta ja vanhan seurusteluravintolan tilalle nousseesta Merisalongista Naantalin huvi- ja seuraelämänkeskus.

Naantalin unikeonpäivää on vietetty ainakin 1880-luvulta lähtien. Vuodelta 1886 on peräisin ensimmäinen päivän viettoa kuvaava lehtiartikkeli, jossa kerrotaan päivää vietetyn kuten aikaisimpina vuosina on ollut tapana. Naantalin unikeonpäivän vietto 1880-luvulla oli nykyistä riehakkaampaa. Unikeonpäivänä aamu-unisia rangaistiin heittämällä heitä takiaisilla. Viimeisetkin kaupungissa torkahdelleet unikeot herätettiin puolestaan korvia raastavalla meluamisella matkalla Kuparivuorella sijainneelle Alppilan huvimajalle. Huimaavat desibeliluvut syntyivät kovaäänisesti laulamalla, huutamalla, erilaisia soittimia soittamalla ja talojen seiniä sekä ikkunoita kolistelemalla. Uskaltautuipa joskus joku herättelemään aamu-unisimpia jopa näiden kotoaan. 1880-luvun unikeonpäivän vietto huipentui illalla Merisalissa järjestettyyn juhlaan.

1920-luvulta säilyneen kuvauksen mukaan vielä silloinkin unikeonpäivän juhla oli pääasiallisesti kesä- ja kylpylävieraiden juhla, jota kaupungin omat asukkaat yleensä seurasivat vierestä. Kaupungin lapset ja nuoret osallistuivat kuitenkin päivän ohjelmaan ainakin myymällä takiaisia, joita oli pakattu paperipusseihin. Hinta pussilta oli yksi Suomen markka. Ainakin 1920-luvulla unikeonpäivän aamujuhlan vetäjinä toimivat usein Turun ruotsalaisen teatterin näyttelijät. Yksi 1920-luvulla aamujuhlan vetäjänä toiminut oli Åke Svensson, joka opetti unikeonpäivän aamuna Merisalissa muodissa ollutta charleston-tanssia. Tanssin jälkeen herra Svensson johdatti unikeonpäivän metelöivän kulkueen Alppilan huvimajalle pelottava jääkarhunaamio kasvoillaan.

Naantalin unikeonpäivää ei ole vietetty katkeamattomana 2000-luvulle. Ainakin maailmansodat vaikuttivat kesäisen juhlan vieton hiipumiseen. 1950-luvulla päivää aloitettiin viettämään uudelleen ja Naantalin unikeonpäivän uudempi perinne sai alkunsa. Tapahtuma elvytettiin vuonna 1958 pienimuotoisesti ravintoloitsija Lauri Virran aloitteesta. 1950-luvulta lähtien Naantalin unikeonpäivän viettoon syntyi uusia piirteitä, joista näkyvin on ennalta valitun unikeon mereen heitto. 1950-luvun puolella unikeko todennäköisesti pulahti mereen vaivihkaa itsekseen ja vasta 1960-luvun puolessa välissä mereen heitosta tuli juhlavampi seremonia, joka tunnetaan tänäkin päivänä. 1960-luvun loppupuolella mediaan lanseerattiin ajatus Naantalin valtakunnallisesta unikeonpäivästä sen pitkän historian perustelemana. Hiljaiseen kesäkaupunkiin houkuteltiin matkailijoita monivärimainoksin ja ilmaisia pullakahveja mainostamalla. 1970-luvun alkupuolella unikeonpäivästä tulikin monipäiväinen kokonaisuus, joille nimikilpailun kautta haettiin uutta nimeä. Tällöin syntyivät Unikeon kestit, jotka olivat pisimmillään viisipäiväiset. 1980-luvun puolivälissä unikeonpäivän juhlinta toi kaupunkiin rauhattomuutta ja järjestyshäiriöitä. 1980-luvun loppupuolta kohden ja aina 1990-luvulle asti unikeonpäivän ohjelmaa muokattiin rauhallisempaan suuntaan ja Naantalin perhematkailukohteen imagoon paremmin sopivaksi.

2000-luvulla Naantalissa juhlitaan unikeonpäivää ajansaatossa vakiintuneen kaavan mukaan. Nykypäivän unikeonpäivän juhlintaan kuuluvat kiinteästi ainakin unikeonpäivän herätyskulkue, valtakunnan virallisen unikeon mereen heitto, unikeon kulkue, lasten pukukilpailu ja markkinatori kauppiaineen.

 

 

 

Vuoden 2004 Naantalin Unikeon kesteillä entistä monipuolisempaa ohjelmaa…

Naantalin Unikeon kestejä vietetään tänä vuonna kaiksi peräkkäistä päivää. Maanantaina 26.7. ohjelmassa muun muassa lasten karaokea ja piirustustapahtuma, Naantalin oma stand-by koomikko Eeva sekä vauvojen viestin tapahtumaan tuova niinikään stand-up -koomikko Äyvä. Naantalain tulevaisuus -pudotuspelissä ovat naantalilaiset kunnallispoliitikon tentissä ja illan mittaan saavat aikuiset myös vuoron karaokessa. Päivän päättää Esmuce -niminen naantalilaisista muusikoista koostuva viihdemusiikkia esittävä yhtye.

Unikeonpäivänä ohjelma alkaa jo puolikuudelta perinteisellä Unikeon hölkkällä, joka suuntaa ensimmäistä kertaa tänä vuonna reittinsä vanhaan kaupunkiin.
Herätyskulkue herättelee nukkuvia naantalilaisia kello kuudesta lähtien.

Suomen virallisen Unikeon veteen heittäminen tapahtuu vanhankaupungin rannassa Kiavohuoneen edustalla tasan klo 7.00. perinteisin menoin. Mukana ovat torvisoittokunta, Muumimaailman väkeä ja tietysti arvokas joukko aikaisempia Unikekoja.

Perheillä on päivän aikana on mahdollisuus osallistua sekä kaupunkisuunnistukseen että kalastuskilpailuun.
Ohjelmalavalla aloitetaan heti kello seitsemän jälkeen. Suosittu lasten pukujuhla marssittaa jälleen yleisön eteen toinen toistaan luovemmin roolihahmoihinsa pukeutuneita lapsia. Tänä vuonna tapahtumassa on mukana melkein oikea prinsessa eli tämän vuoden Suomen neito ja miss Turku Niina Tikanmäki. Hänet voi myöhemmin tavata tapahtumassa yöasussa, kun vuorossa on unimuotinäytös.

Naantalin lasten teatteriryhmä esittää pienoisnäytelmää Hädässä ystävä tunnetaan ja slaavilaisia rytmejä tapahtumaan tuo virolainen Böliina laulu- ja tanssiyhtye Haapsalusta. Kirsti ja Eero Leppänen tarjoilevat taas perinteistä suomalaista tanssimusiikkia. Puistoissa nähdään myös kaksi tasokasta rockyhtyettä eli Wet Awakenin ja Routa-aika.

Aikaisemmista Unikeon kesteistä tuttu pukkitaistelu on tänä vuonna tuotu keskelle tapahtumaa laiturille.

Illalla on mahdollista käydä seuraamassa yleisön pyynnöstä uusittavaa Naantalin teatterin näytelmää Pyhän Birgitan kellot tai nauttia Naantalin ravintoloiden tarjoamasta ohjelmasta.

Tapahtuman aikana on myös perinteiset Unikeon markkinat.

Ennen kuin ammutaan alas valtiovarainministeri Antti Kalliomäen esitys kolmen vuoden kokonaisratkaisusta, pitää perusteellisesti selvittää mahdollinen sopimusmalli ja sen vaikutukset. Suomen kaltaisen pienen kansantalouden kannalta olisi hyväksi, että voitaisiin lisätä kotimaisista kustannustekijöistä johtuvaa talouden ennustettavuutta. Tämä nostaisi kansantalouden ja yritysten kilpailukykyä. Tällaista ajattelua on ollut Ruotsin ja Tanskan suurilla ammattiliitoilla. Ennen sopimuskauden pituutta on nähtävä sopimuksen sisältö. Työnantajien ja yritysten on myös osoitettava sitoutumisensa sopimukseen, Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Ilkka Joenpalo arvioi Pirkanmaan piirin toimihenkilöiden kesätapahtumassa Parkanossa lauantaina 12.6.

- Kokonaisratkaisu on ainoastaan väline, ei tavoite itsessään, viedä eteenpäin työelämän isoja asioita. Tulopoliittiseen ratkaisuun ei kannata edes pyrkiä, jos siihen ei saada sovittua riittävän isoja asioita. Tällaisia elementtejä toimihenkilöiden osalta ovat muun muassa irtisanomisturvan parantaminen, reaalisen ostovoiman parantaminen ja viime kädessä mahdollisimman hyvän työllisyyden turvaaminen, Joenpalo muistuttaa.

Joenpalon mielestä palkansaajat ovat noudattaneet nykyistä kokonaisratkaisua tunnollisesti. Sen sijaan työnantajapuolella on selvästi ollut nähtävissä ongelmia, ettei yrityksiä ole saatu sitoutettua voimassa olevan kokonaisratkaisun henkeen ja työllistämistavoitteeseen. Jos uuteen kokonaisratkaisuun saadaan riittävän merkittäviä asioita, se on mahdollinen vain, jos työnantajapuoli ja yritykset saadaan siihen nykyistä paremmin sitoutettua.

- Olen seurannut huolestuneena viime päivien verokeskustelua. On selvä asia, että pohjoismaisten hyvinvointipalvelujen tuottamiseen liittyy korkeahko veroaste. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tärkein tekijä on unohdettu: hyvinvointipalvelujen tuottaminen on kiinni työllisyydestä ja vientiteollisuudesta. Jos työllisyysastetta ei pystytä nykyisestä nostamaan, se on uhka hyvinvointipalveluille ja sitä ei pystytä verotusta kiristämällä turvaamaan. Pitäisikin pohtia, millaisilla verotuksellisilla keinoilla voitaisiin teollisuuden kilpailukykyä ja kotimarkkinoiden ostovoimaa ja sen myötä työllisyyttä parantaa., Joenpalo sanoo.

Ympäristöystävällisten, turvallisten ja hyvän palvelun käyntisatamien ja uimarantojen merkki, Sinilippu, nousee salkoihin Suomessa jo 15. kerran kesäkuun 5. päivä. Suomessa Sinilipun saa tänä vuonna 20 satamaa ja kuusi uimarantaa. Lipun ovat 15 kertaa keskeytyksettä nostaneet Tammisaaren ja Kemin vierassatamat.

Sinilippukampanja saamassa uuden muodon

Kevään 2004 aikana kampanjaa ohjaava Sinilipputoimikunta teetti tutkimuksen satamille suunnatun Sinilipun tilanteesta, sen vaikutuksista vuosien saatossa ja siitä, millaisena Sinilippukampanja tänä päivänä nähdään. Tutkimuksessa ei ilmennyt mitään yllättävää, vaan se lähinnä vahvisti toimikunnan näkemystä siitä, että vaikka kampanjaan ollaankin satamissa tyytyväisiä, on aika hieman muotoilla kampanjaa uudelleen. Ensi vuonna tullaankin näkemään sisällöltään melko samankaltainen, mutta toimintatavoiltaan kevyempi satamien Sinilippu-ohjelma, jolla pyritään tavoittamaan myös veneilijät paremmin. Sinilippu-tutkimuksen tulokset on nähtävissä satamakampanjaa koordinoivan Pidä Saaristo Siistinä ry:n kotisivuilla osoitteessa www. pidasaaristosiistina.fi. Samassa osoitteessa on lista Sinilipulla palkituista satamista ja uimarannoista.

Suomessa kuusi Sinilipun arvoista uimarantaa

Uimarantojen Sinilippukampanja jatkaa entiseen malliin Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana. Sinilippu-uimarannoilla erityistä huomiota kiinnitetään uimaveden laatuun, joka kaikilla Suomen Sinilippurannoilla on EU:n luokitusten mukaan erinomainen tai hyvä. Sinilippurannoilla kävijöiden nähtävissä ovat viimeisimmät veden laadun analyysitulokset.

Ensi kesänä teemana kaikissa Sinilippukohteissa on turvallisuus. Turvavälineiden on oltava riittävät ja helposti löydettävissä ja kaikista Sinilippukohteista löytyvät myös ensiaputarvikkeet. Erityisesti uimarantojen turvallisuutta tullaan tarkastelemaan Sinilipputoimikuntaan kuuluvan Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton toimesta.

Lisätietoja antaa kampanjasihteeri Aija Bäckström, 040 528 7145, aija@backstrom.com.

Liite: Lista vuoden 2004 Sinilippukohteista

SINILIPPUSATAMAT 2004 / BLÅ FLAGG HAMNAR ÅR 2004

1. 1. Loviisa, Laivasilta / Lovisa, Skeppsbron
2. 2. Tammisaaren vierassatama / Ekenäs gästhamn
3. 3. Hanko, Hangon Itäsatama / Hangö, Östra hamnen
4. 4. Hanko, Hangonkylän satama/Hangö, Hangöby hamn
5. 5. Parainen / Pargas, Kalkholmen
6. 6. Turun Pursiseura
7. 7. Kokkola / Karleby, Mustakari
8. 8. Kemi, Uleninranta
9. 9. Vilppula, Vilppulankoski
10. 10. Virrat, Virtain laivaranta
11. 11. Heinola, Laivaranta
12. 12. Padasjoki, Laivaranta
13. 13. Korpilahden satama
14. 14. Jyväskylä, Lutakko
15. 15. Laukaa, Sararanta
16. 16. Imatran satama
17. 17. Mikkelin vierassatama
18. 18. Mikkeli/St.Michel, Anttolan vierassatama
19. 19. Puumala, Puumalansalmi
20. 20. Sulkava, Veneilykeskus Kulkemus

SINILIPPU-UIMARANNAT 2004
BLÅ FLAGG BADSTRÄNDER ÅR 2004

1. 1. Helsinki, Laajasalo / Helsingfors, Degerö
2. 2. Helsinki, Mustikkamaa / Helsingfors, Blåbärslandet
3. 3. Heinola, Kylpylän uimaranta
4. 4. Kalajoki, Top Camping Hiekkasärkät
5. 5. Oulu, Nallikarin uimaranta
6. 6. Pyhäsalmi, Emolahti Camping

Toimihenkilöunioni puheenjohtaja Ilkka Joenpalo on tyytyväinen, että myös Metalliliitto suurimpana teollisuusliittona tunnustaa tarpeen ammattiyhdistysliikkeen rakenteiden uudelleentarkasteluun.

- Omassa aloitteessani viime syksynä lähdin ajatuksesta, että ammattiyhdistysliikkeen rakenteita tarkasteltaisiin puhtaalta pöydältä. Työelämän toimihenkilöistyminen näkyy jo sekä TU:n että muiden liittojen jäsenkunnassa, ja sen täytyy näkyä myös liittojen rakenteissa. Palkansaajajärjestöjen yhdistämiskeskustelua pitää avoimesti jatkaa ay-liikkeen kaikilla tasoilla, Joenpalo korostaa.

Toimihenkilöunioni ja Metalliliitto ovat monissa sopimustavoitteissa samoilla linjoilla. Tällaisia tavoitteita tulevalla sopimuskierroksella näyttävät olevan irtisanomisturva ja paikallisen sopimisen pelisäännöt. Näissä asioissa olisikin hyvä rakentaa yhteiset mallit tuleviin sopimusneuvotteluihin.

Sen sijaan TU ei tue Metallin senttiperusteista palkankorotusmallia. Meidän jäsentemme näkökulmasta sekalinja tuottaa paremman tuloksen. Toimihenkilöedunvalvonta eroaa myös monissa muissa kysymyksissä työntekijöiden edunvalvonnasta.

- Meidän päätavoitteemme on eheyttää erityisesti toimihenkilökenttää. STTK:ssa ollaan juuri rakentamassa uutta strategiaa ja tässä työssä TU on tiiviisti mukana. Keskeinen tavoitteemme on synnyttää tiivis yhteistyö myös TU:n ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön YTN:n välille. Se voisi johtaa jopa yhteiseen neuvottelujärjestöön. Metalliliitto ja muut SAK:laiset suuret liitot ovat kuitenkin meille erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita, Joenpalo linjaa.

- Toimihenkilöunionin visiona on olla haluttu yhteistyökumppani. Tietoliikenneliitto on jo päättänyt yhdistyä TU:iin. Olen tyytyväinen, että myös Metalliliitto on kiinnostunut yhteistyöstä kanssamme, Joenpalo myhäilee.

Toimihenkilöunionin alkava kaksiviikkoinen mainoskampanja kohdistuu ammattikorkeakouluista valmistuviin nuoriin. TV Nelosella ja 79 paikallisradiossa pyörivän kampanjan teemana on "Raha on parempi kuin rakkaus".

TU:n kampanjalla muistutetaan työelämään siirtyviä nuoria, että uudessa työsuhteessa ei pidä luottaa pelkkiin tunteisiin, vaan työsuhteen ehdot on hyvä vaatia kirjallisesti työsopimukseen. Työsopimusta ei kannata allekirjoittaa summamutikassa, vaan se kannattaa luetuttaa asiantuntijalla - työpaikan luottamusmiehellä. Jos työsuhteessa noudatetaan työehtosopimusta, se on hyvä olla mainittuna työsopimuksessa.

Toimihenkilöunionin opiskelijajärjestö Opiskelijaunioni on huolissaan myös kesätyöntekijöiden asemasta yrityksissä. Kesätyöntekijät ovat usein heikommassa asemassa yrityksessä kuin vakinainen väki. Suurelta osin ongelmat johtuvat sekä työnantajapuolen että kesätyöntekijöiden tietämättömyydestä, mutta myös selkeitä väärinkäytöksiä esiintyy.

Opiskelijaunioniin on kevään aikana, kesätyön kynnyksellä, tullut useita kysymyksiä lomakorvauksista, lomarahoista ja "pekkasvapaista". Lisäksi nuoret kyselevät paljon työtehtävien palkkauksesta. Erityisesti opiskelijat ovat hämmentyneitä, että palkka useimmissa kesätyötehtävissä määräytyy työehtosopimuksen eikä palkkasuositusten perusteella. Näissä asioissa paras neuvoja on yrityksen luottamusmies. Häneen tulisi aina ottaa yhteyttä ensimmäisenä kesätyöpaikan saatuaan.

- Näin keväisin näkee, että kouluissa ei valmenneta nuoria työmarkkinoille siirtymisestä ollenkaan tai hyvin puutteellisesti. Nuoret ovat heikon työelämätietoutensa vuoksi täysin työnantajien armoilla. Ammatin teoria on nuorilla kunnossa, mutta työsuhteen perustiedoissa nuoret reputtavat ja se voi koitua heille jopa taloudelliseksi tappioksi, Opiskelijaunionin asiamies Taru Reinikainen huomauttaa.

Lisätietoja Jaana Aaltonen, viestintäpäällikkö, TU, 050 336 6286
Taru Reinikainen, opiskelija-asiamies, TU, 050 581 4371

Liitteenä käyttöönne kesätyöntekijän muistilista:

* Tee kirjallinen työsopimus! Kirjallisella työsopimuksella pystyt tarvittaessa jälkikäteen todistamaan, mitä on tullut sovittua. Älä koskaan allekirjoita mitään mitä et ymmärrä! Työsopimuksen saa ja kannattaa luetuttaa ennen allekirjoittamista läpi luottamusmiehellä.
* Sovi työnantajan kanssa toimenkuvastasi mahdollisimman tarkkaan ja kirjaa se työsopimukseen. Näin sovitte siitä, mitä tehtäviä sinun tulee tehdä työsuhteessasi ja mitä ei tarvitse tehdä. Näin et joudu koko kesää keittämään kahvia!
* Selvitä, mitä työehtosopimusta (TES) yrityksessä noudatetaan ja katso, että asia kirjataan myös sinun työsopimukseesi. Työehtosopimuksesta selviää palkanmuodostuksen perusteet ja palkan oikeellisuus.
* Muista tarkistaa palkkanauhastasi, jotta kaikki sinulle kuuluvat lisät on maksettu.
* Työsuhteen päätyttyä tarkista, että sinulle on maksettu lomakorvaukset. Lisäksi muista pitää huoli, että saat työtodistuksen.

Dementiapotilaiden hoidossa käytetään edelleen fyysistä ja lääkkeillä tapahtuvaa sitomista hoitokeinona. Sitomisella loukataan dementoituneen oikeuksia, aiheutetaan heille ahdistusta ja estetään toimintakykyä ylläpitävä liikkuminen. Suomen dementiahoitoyhdistys r.y. vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä yhdessä oikeusministeriön kanssa säätämään lain tai lainmuutoksen, jossa sitovasti ohjeistetaan dementoituneiden hoidossa käytettävät pakotteet. Laissa sitominen ensisijaisena hoitokeinona pitää kieltää. Sitomista vaativia poikkeustilanteita varten on oltava riittävät käytännön ohjeet.
Nykyisessä lainsäädännössä ei ole selkeästi ohjeistettu tilanteita, joissa muiden keinojen loputtua voidaan sitomista pitää hoidollisesti perusteltuna. Yksittäisissä tapauksissa joudutaan turvautumaan yleisen lainsäädännön tulkintaan, ja mahdollisuudet puuttua, valvoa ja valittaa sitomisesta ovat heikot. Suomen dementiahoitoyhdistyksen mielestä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten antamat ohjeet dementiapotilaiden sitomisesta ovat puutteelliset eivätkä ne anna riittävää käytännön ohjeistusta. Ohjeiden noudattamista ei myöskään seurata.

Hoitajat tarvitsevat ohjeita

Sitominen johtuu usein dementoituneiden hoitoon soveltumattomista tiloista, vajaista henkilöstöresursseista, vääristä asenteista ja ihmisen perusoikeuksia loukkaavasta toimintakulttuurista. Pakkokeinoihin turvautuessaan henkilökunta kokee usein riittämättömyyttä ja kaipaa selkeitä toimintaohjeita työnsä ja jaksamisensa tueksi. Dementianhoito koskee yhä useampaa suomalaista. Maassamme on noin 110 000 dementoivasta sairaudesta kärsivää ihmistä, joista vähintään keskivaikeasti dementoituneita on noin 80 000. Pitkäaikaisessa, runsaasti apua ja hoitoa vaativassa laitoshoidossa heistä on noin 40 %. Väestön ikääntyessä dementiapotilaiden määrä ja heidän hoitopaikkojensa tarve tulee lisääntymään usealla tuhannella joka vuosi. Dementiapotilaan omaiselle läheisen sairaus on myös raskas asia. Omaisten ahdistusta lisää entisestään tavata läheinen lääketokkurassa tai magneettivyöllä vuoteeseen sidottuna.
Suomen dementiahoitoyhdistys vaatii, että dementoituneiden hoitoon tarvittavien pakotteiden käyttöä ohjaava erityislaki on asetettava mahdollisimman pian. Yhdistyksen asiasta antama kannanotto on luettavissa yhdistyksen kotisivuilta osoitteessa www.dementiahoitoyhdistys.fi.
Suomen dementiahoitoyhdistys on vuonna 1990 perustettu valtakunnallinen dementiahoidon asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen jäseninä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Yhdistys pyrkii parantamaan kaikkien dementiapotilaiden asemaa. Dementoituneet joutuvat helposti eristetyiksi ja jäävät tasa-arvoisen kohtelun sekä hoito- ja palvelujärjestelmän ulkopuolelle.

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 10 vuotta YK:n kansainvälisestä väestö- ja kehityskonferenssista. Kansainvälinen yhteisö sitoutui Kairossa vuonna 1994 edistämään seksuaaliterveyspalvelujen saatavuutta kaikille maailman ihmisille vuoteen 2015 mennessä. Varsinaista seurantakokousta ei YK:n puitteissa tulla järjestämään, mutta toimintaohjelman toteutumista seurataan erilaisissa alueellisissa ja kansallisissa tapahtumissa. Miten sitoumukset ja tavoitteet ovat toteutuneet? Millaiset ovat seksuaaliterveyden haasteet tänään kehitysmaissa ja Suomen lähialueilla?

Suomessa Kairon kokouksen tavoitteiden toteutumista ja seksuaaliterveyden ja -oikeuksien tilaa arvioidaan keskiviikkona ja torstaina 12.-13.5.2004 Helsingissä järjestettävillä seminaari- ja koulutuspäivillä.

Vaikka parannusta näissä asioissa onkin tapahtunut, poliittinen sitoutuminen seksuaaliterveyden edistämiseksi ei ole kehittynyt toivotulla tasolla. Tämä näkyy erityisesti rahallisissa tavoitteista, joista ollaan pahasti jäljessä. Kairossa sovittiin, että perhesuunnitteluun tarkoitetut varat nelinkertaistetaan vuoteen 2000 mennessä. Vuosittain tarvittaisiin 17 miljardia dollaria, jotta nämä palvelut voitaisiin taata kaikille. Viime vuosina perhesuunnittelupalveluihin on maailmassa käytetty vain noin 4,5 miljardia dollaria.

- Kilpailu ja rahoituksen vähentyminen vaikeuttavat seksuaaliterveyden alalla tapahtuvaa edistystä. Sitä vastustavat tahot, erityisesti USA:ssa ja yhä enemmän myös Euroopassa pyrkivät kaivamaan maata sen kehityksen alta mitä Kairon kokouksen jälkeen on tapahtunut, toteaa Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton pääjohtaja Steven Sinding. Hän puhuu aiheesta lisää keskiviikkona sekä aamu- että iltapäivän tilaisuuksissa.

Viime vuoden lopussa tiedettiin noin 60 miljoonan ihmisen saaneen hiv-tartunnan ja 23 miljoonan heistä jo kuolleen aidsiin. Tällä hetkellä tartunnat lisääntyvät nopeimmin Itä-Euroopassa ja Venäjällä. Huolestuttavaa on myös se, aidsista on tullut nuorten tauti. - Latvia on eräs niistä maista, joissa hiv leviää nopeimmin. Puolet hiv-tartunnan saaneista on alle 25 -vuotiaita. Vaikka hiv leviää eniten suonensisäisiä huumeita käyttävien keskuudessa, niin vaara saada se myös heteroseksuaalisissa sukupuolisuhteissa on lisääntynyt, sanoo Inese Kikule joka toimii YK:n kehitysrahaston UNDP:n terveysprojektin koordinaattorina Latviassa. Kikule puhuu keskiviikon tilaisuuksissa Latvian ja Itä-Euroopan tilanteista lisää.

Kairon toimintaohjelmassa sitouduttiin myös lapsi- ja äitiyskuolleisuuden vähentämiseen. Tänä päivänä noin 600 000 naista kuolee kuitenkin yhä edelleen raskauteen ja synnytykseen liittyviin syihin, pääosa näistä kuolemista tapahtuu eteläisessä Afrikassa ja Aasiassa. Esimerkiksi Ruandassa 2300 naista kuolee sataa tuhatta synnytystä kohden, Afganistanissa luku on puolestaan jopa 8000. Äitiyskuolleisuuteen liittyvistä tekijöistä ja sen vähentämisestä puhuu professori Staffan Bergström Karolinska instituutista Ruotsista.

Tiilestä ja betonista paikallarakentaen voidaan tuottaa moni-ilmeisiä, arkkitehtuuriltaan perinteisiä taloja, jotka myös kiinnostavat asunnonostajia - niin yksittäisiä perheitä kuin sijoittajiakin. Tämä on käynyt toteen mm. Vantaan Kartanonkoskella.

Punainen, sininen ja luumun värinen talo. Kaarevia julkisivuja, mansardikattoja ja omia pieniä pihoja. Keskellä puisto ja naapureina vanha kartano sekä koski. Kartanonkoski herättää ihastusta ja monen mieleen nousee kysymys: miksi näin ihmisläheinen kaupunginosa on rakenteilla vasta nyt? - Ei Kartanonkoski edusta mitään uutta ajatusta - päin vastoin. Nyt palataan valitsevista muotivirtauksista vanhoihin totuuksiin ja klassiseen arkkitehtuuriin. Esimerkiksi jo Helsingin Herttoniemessä on ammennettu klassismin piirteitä, Kartanonkosken suunnittelussa mukana ollut arkkitehti SAFA Patrick Eriksson sanoo.
Paluu entiseen on Kartanonkoskella tarkoittanut myös paluuta perinteiseen rakennustapaan. Kivirakentaminen on aina ollut hyvän rakentamisen symboli. Paikallavalettu betoni ja tiili ovat maailmassa ylivoimaisesti eniten käytettyjä rakennusmateriaaleja. Paikallarakentaminen mahdollistaa omaleimaisen ilmeen ja korkean teknisen laadun - esimerkiksi hyvän ääneneristyksen. Kuusi materiaalivalmistajaa perusti vuonna 1994 Kestävä Kivitalo -ryhmän, jonka tavoitteena on edistää kiviainespohjaisten materiaalien, tiilen ja betonin, käyttöä rakentamisessa sekä kehittää paikallarakentamisen tekniikoita. Kestävä Kivitalo -ryhmä päätti nyt 10-vuotisjuhlansa kunniaksi perustaa nimeään kantavan palkinnon. Ensimmäiset palkinnot jaettiin toukokuun alussa ja ne ojennettiin Kartanonkosken suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleille henkilöille. - Palkinto on nimenomaan henkilökohtainen, sillä Kartanonkoskea nykyisessä muodossaan tuskin olisi syntynyt ilman mukana olleiden henkilöiden vahvaa ja ammattitaitoista panosta sekä heidän keskinäistä yhteistyötään, Kestävä Kivitalo -ryhmän projektipäällikkö Kauko Linna sanoo.

Ruotsalaisella idealla
ja suomalaisella sisulla

Kartanonkoski kuluu Vantaalla Pakkalan kaupunginosaan. Sen ensimmäinen osa-alue, Sandbacka, valmistui jo 90-luvulla. Kun Kartanonkosken toteuttamista alettiin suunnitella, silloiset maa-alueen omistajat Polar Kiinteistöt Oy ja Merita Kiinteistöt Oy ehdottivat Vantaan kaupungille pienimuotoisen kutsukilpailun järjestämisestä alueen kaavoittamiseksi.
- Mietimme, millä saadaan parempi noste koko alueelle. Maanomistajien intressinä oli Pakkalan imagon kohottaminen ja sitä kautta myös maa-alueen arvon nousu, kiinteistökehitysjohtaja Maarit Tuomainen sanoo. Tuomainen toimi tuolloin Polarin palveluksessa ja hänen panoksensa projektinjohtajana on Kartanonkosken toteutumisessa aivan oleellinen.
Niinpä kilpailu järjestettiin Vantaan kaupungin ja maanomistajien yhteistyönä.
- Alueen rakennusoikeus oli lyöty lukkoon, muuten kilpailua alettiin virittää aika vapaalta pohjalta, Vantaan kaupungin maankäyttöinsinööri Tuula Hurme kertoo. Tuula Hurme on ollut myös vahvasti mukana Kartanonkosken projektissa, yhtenä syynä oli hänen oma mielenkiintonsa vantaalaisittain aivan uudenlaisen kaupunginosan syntyyn.
Kilpailuun kutsuttiin neljä toimistoa, joista yksi oli ruotsalainen.
- Kun ehdotukset saapuivat, tämä ruotsalaisen Djurgårdstadens Arkitekter -toimiston suunnitelma löi ällikällä. Luonnoskuvistakin välittyi jo ihmisläheinen ja kiva asuinalue, jossa tulisi olemaan värikästä kaupunkirakentamista pienessä mittakaavassa. Se poikkesi aivan totaalisesti suomalaisten tekemistä ehdotuksista, Tuula Hurme toteaa.
- Ruotsalaisten ehdotus oli kuin hyppy tuntemattomaan. Kaavoittajat ja rakentajat osoittivat suurta rohkeutta lähtiessään kulkemaan nykyisiä kaupunkirakentamisen valtavirtoja vastaan, Tuula Hurme sanoo.
Ruotsalaisten ehdotuksessa näkyi myös sikäläisen ja suomalaisen suunnittelun ero.
- Ruotsalaiset satsaavat ympäristöön ja kokonaisuuteen viimeistä kukkapenkkiä myöten. Meillä rakennetaan usein vain upeita taloja pellolle. Suomessa kaavoitus on jämähtänyt tuotannolliselle tasolle ja varsinkin kunnallistekninen ylläpito korostuu. Suomessa piha-alueet suunnitellaan suurille kiinteistönhuollon välineille, kun ruotsalaisille riittävät pienemmät koneet ja kapeammat väylät, Patrick Eriksson sanoo.
- Kilpailun jälkeen hänet pyydettiinkin mukaan projektiin ikään kuin "suomentamaan" voittanut ehdotus ja toimimaan asiantuntijana maanomistajien apuna.
- Se oli parin vuoden punnerrus. Saimme alkuperäisen kilpailuehdotuksen pysymään mahdollisimman ennallaan ja sovitettua siihen esimerkiksi suomalaiset määräykset, Patrick Eriksson toteaa.
- Kaikkein kalleimmat toteutusmuodot kuten rakennusten joitakin kulmia ja hankalia sisäänvetoja poistettiin, mutta halusimme ehdottomasti kunnioittaa voittaneen ehdotuksen henkeä, Maarit Tuomainen sanoo.
Alueelle laadittiin tarkka rakentamisohje, todennäköisesti tarkempi kuin Vantaalla millään alueella koskaan aikaisemmin.
- Halusimme turvata, että suunnitelma ei vesity. Vantaan kaupunki oli voimakkaasti sitoutunut sekä kaavaratkaisuun että rakentamisen valvontaan. Mitään helpotuksia ei annettu, Maarit Tuomainen kiittelee.

Kestäviä taloja
aidoista materiaaleista

Polar ja Merita myivät maa-alueen Skanskalle ja NCC:lle vuonna xxxx, jonka jälkeen Kartanonkosken konkreettinen toteuttaminen alkoi.
- Kaikki osapuolet tiesivät, mihin olivat sitoutuneet ja yhteisistä suunnitelmista pidettiin kiinni, Maarit Tuomainen sanoo.
- Kartanonkoskella on kiinnitetty oikeisiin asioihin huomiota. Talot edustavat klassista arkkitehtuuria, johon liittyvät oleellisesti perinteiset materiaalit. Uskoimme, että kivipohjaisia materiaaleja - kiveä ja betonia - käyttäen ja paikallarakentaen saamme parhaan lopputuloksen. Olenkin valmiisiin taloihin hyvin tyytyväinen, Maarit Tuomainen sanoo.
Monella urakoitsijalla on paikallarakentamisen ammattitaito päässyt elementtirakentamisen myötä pahasti ruostumaan. Kartanonkosken toinen perustajaurakoitsija Skanska on toiminut Suomessa nyt kymmenen vuotta ja koko ajan rakentanut sekä paikallatehden että elementeistä.
- Ontelolaatan käyttöönoton jälkeen paikallarakentaminen oli jo jäämässä varsinkin pääkaupunkiseudulla elementtirakentamisen jalkoihin. Paikallarakentaminen voi nykyisin olla jollekin aikamoinen haaste, jos tekniikka on hukassa. Skanskalla ei tätä ongelmaa ole, vaan Kartanonkoskellakin joukkueemme kaikki osapuolet osasivat hommansa, aluejohtaja Leo Jokisalo Skanska Talonrakennus Oy:stä sanoo.
Siitä todisteena ovat moni-ilmeiset kerrostalot, joiden runko on valettu betonista paikalla ja julkisivut on muurattu tai rapattu. Asuntojen kysyntä on yllättänyt niin, että koko alue valmistuu rakennustensa osalta etuajassa. Viimeistään parin vuoden kuluessa Kartanonkoskella on valmiina noin 1700 asuntoa, mikä tarkoittaa uutta kotia noin 4 000 asukkaalle.
- Kartanonkosken puutarhakaupungin ilme syntyy vasta ympäristöjen valmistuttua ja puiden sekä pensaiden kasvettua. Kymmenen vuoden päästä Kartanonkoski on jo hyvin vihreä asuinalue, Tuula Hurme toteaa.

Kerrostalon
hiljaisuudessa

Kartanonkoski on osoittanut, että perinteisellä rakennustavalla on nyt myönteinen lataus sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön piirissä. Paikallarakentaminen mahdollistaa omaleimaisen, kauniin ilmeen ja korkean teknisen laadun. Kantavat rungot, kosteiden tilojen rakenteet ja julkisivut ovat esimerkkejä betonin ja tiilen järkevästä ja onnistuneesta käytöstä.
Huoneistokeskuksen viime syksynä tekemän tutkimuksen mukaan asunnonostajat arvostavat yhä enemmän hyvää ääneneristystä. Paikallarakennettu kivitalo täyttää luontevasti ilman lisäkustannuksia nykyiset ääneneristysmääräysten vaatimukset. Hyvä ääneneristys perustuu rakenteiden massiivisuuteen, saumattomuuteen ja helppoon toteutukseen. Talotekniikka voidaan sijoittaa rakenteisiin, jolloin äänivuotoja aiheuttavia läpivientejä ei tarvitse tehdä. - Jos rakennuksessa on erilaisia rakoja, ääneneristys ei toteudu. Paikallavalutekniikassa ei rakennuksen runkoon synny saumoja, minkä vuoksi paikallarakennetun talon ääneneristys on parempi kuin esimerkiksi ontelolaattoja käyttäen rakennetussa, toimitusjohtaja Heikki Helimäki Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:stä sanoo.
Helimäen mukaan rakennuksen akustiikkaa voidaan parantaa vaikuttamalla rakenteiden ääneneristävyyteen sekä ilmanvaihdon ja muiden teknisten järjestelmien melun tasoon. - Ihmiset kokevat esimerkiksi askeläänet rakenteiden värähtelynä. Rakenteen massa on ainoa tekijä, jolla saadaan matalat äänet eristettyä. Kivirakenteessa kävely ei aiheuta värähtelyä, joten sen askelääneneristys koetaan hyväksi, Helimäki selittää
Helimäki muistuttaa, että jos ääneneristyksessä parannetaan vain yhtä asiaa, muut häiritsevät entistä enemmän. Siksi myös kokonaisuuden tulisi olla hallussa. Se on nykyisellä tietämyksellä ja tekniikalla mahdollista.

 

Kuvateksti (kuvaan, jossa henkilöitä Kartanonkoskella)

Kestävä Kivitalo -yritysryhmä on perustanut kymmenen vuotta kestäneen toimintansa innoittamana nimeään kantavan palkinnon, jonka tarkoituksena on edistää hyvää ja kestävää kivirakentamista sekä parantaa suomalaisen rakentamisen imagoa.
Ensimmäiset Kestävä Kivitalo -palkinnot myönnettiin Vantaan Kartanonkosken suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleille henkilöille. Palkinnon saivat Leo Jokisalo Skanska Talonrakennus Oy:stä (vas), kiinteistökehitysjohtaja Maarit Tuomainen Sato Oy:stä, maankäyttöinsinööri Tuula Hurme Vantaan kaupungilta, työpäällikkö Hannu Lamminaho Skanska Talonrakennus Oy:stä sekä arkkitehti SAFA Patrick Eriksson Eriksson Arkkitehdit Oy:stä. Lisäksi palkinnon sai kuvasta puuttuva työpäällikkö Jari Iso-Anttila Skanska Talonrakennus Oy:stä.

Kotivinkki-lehti järjesti huhtikuussa kaikille Suomen päiväkodeille kilpailun, jossa lapset saivat kertoa unelmiensa leikkimökistä. Kampanjan huipentumana K-rauta luovuttaa kymmenen leikkimökkiä päiväkodeille eri puolella Suomea.

Kaikki Suomen yli 3 000 päiväkotia saivat kampanjaan osallistumiskirjeen. Hakemuksia tuli 387, ja ne sisälsivät toinen toistaan taidokkaampia lasten piirustuksia ja kertomuksia. Valinnassa painotettiin paitsi päiväkodin aitoa leikkimökkitarvetta myös erityisesti lasten aktiivista osallistumista.

Valintaraatiin kuului edustajia muun muassa Lastentarhanopettajaliitto LTOL ry:stä, Pelastakaa Lapset ry:stä sekä Kotivinkki-lehdestä. Kymmenen onnekasta päiväkotia valittiin kovan seulonnan tuloksena. K-rauta luovuttaa leikkimökit rakennustarvikkeineen päiväkodeille.

Voittaneet päiväkodit ja leikkimökit luovuttavat K-raudat sekä luovutuksen ajankohdat ovat:
- Veturipolun päiväkoti Vantaalla, luovutus K-rauta 75:ssä 9.8. kello 10
- Päiväkoti Ruskeasuo Helsingissä, luovutus K-rauta Oulunkylässä 11.8. kello 13
- Lukkarilan päiväkoti Nurmijärvellä, luovutus K-rauta Espoon keskuksessa 10.8. kello 10
- Tasanteen päiväkoti Tampereella, luovutus K-rauta Otra-Nekalassa 10.8. kello 10
- Vaahteramäen päiväkoti Turussa, luovutus K-rauta Itäharjussa 10.8. kello 13
- Merilokin päiväkoti Kouvolassa, luovutus K-rauta Kouvolassa 12.8. kello 10
- Vuorokoti Rinkeli Raumalla, luovutus K-rauta Papinhaassa 6.8. kello 10
- Päiväkoti Kerttula Rantasalmella, luovutus K-rauta Saimaantuulessa Savonlinnassa 10.8. kello 10
- Miilun päiväkoti Joensuussa, luovutus K-rauta Naumasessa 11.8. kello 10
- Päiväkoti Hoijakka Kajaanissa, luovutus K-rauta Kajaanissa 12.8. kello 10

- K-rauta haluaa omalta osaltaan edesauttaa lapsiperheiden arkea, ja lähdimme empimättä mukaan kampanjaan, kun meille tarjottiin tilaisuutta siihen, markkinointipäällikkö Jukka Aaltio sanoo.

Kotivinkki tuo hyvää mieltä -kampanjan yhteistyökumppanit olivat Brio, Finlayson, K-rauta, Pelastakaa Lapset ry. ja Tikkurila.

Vuoden 2004 Valtakunnan Virallisen Unikeon- titteli myönnettiin tiistai-aamuna tasan klo 7.00 Naantalin Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Tiina Tunturille. Titteli on tunnustus hänen merkittävästä panoksestaan niin 25-juhlavuottaan viettävien Naantalin Musiikkijuhlien menestykselle että Naantalin kaupungin koko kulttuurielämälle.

Kuusi aikaisempien vuosien Unikekoa kantoi sikeästi peitteiden alla nukkuvan Unikeon paraatityttöjen kunniakujaa pitkin rantalaiturille, josta uninen sankari molskautettiin hurraa huutojen saattelemana veteen. Rannan satapäinen yleisö pidätteli henkeään sillä Unikeon henkilöllisyys ei selvinnyt ennen kuin sankari saatiin takaisin laiturille. Suosionosoitukset olivatkin sitä riemukkaammat kun tapahtumaa todistamaan kokoontuneet naantalilaiset, matkailijat ja lähikuntien aamuvirkut asukkaat tunnistivat rannalle kapuavan Unikeon.
Laiturilla vuoden 2004 Unikeko sai käteensä suuren Unikeko-kyltin saatesanoineen ja onnitteluineen vuoden 2003 Unikeolta Finnlink Oy:n toimitusjohtaja Christer Backmannilta.
Myös Muumimaailman väki oli tullut kotisaareltaan mantereelle juhlimaan tuoretta sankaria. Märän herätyksen jälkeen vastavalittu Unikeko piipahti pikaisesti saunassa sekä puki ylleen raidallisen virka-asunsa ja siirtyi ansaitulle silliaamiaiselle kutsuvieraiden ja ystävien seurassa ravintola Merisaliin.
Yleisö siirtyi jatkamaan jo maanantaina aloitettua Unikeon juhlaa Kaivopuiston ohjelmalavalle ja markkinatorille.

Toiminnanjohtaja Tiina Tunturi

Tiina Tunturi on syntynyt ja käynyt koulunsa Turussa, opiskellut Helsingissä ja valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. Hän toimi useita vuosia musiikin lehtorina Turun suomalaisessa yhteiskoulussa ennen siirtymistään Naantalin Musiikkijuhlien toiminnanjohtajaksi kuusi vuotta sitten. Tiina Tunturi on viihtynyt erinomaisesti työssään kulttuurin näköalapaikalla. Hän kiittää erityisesti hyviä toimintaedellytyksiä Naantalissa ja yhteistyötä kaupungin ja muiden naantalilaisten toimijoiden kanssa kansainvälisen musiikkitapahtuman rakentamisessa.
Tiina Tunturin perheeseen kuuluu aviomies Timo, joka työskentelee Fortumin Naantalin jalostamon viestintäpäällikkönä sekä opiskelijapoika Tuomo. Perhe asuu Raisiossa lähellä Naantalin rajaa. Tiina Tunturi harrastaa monipuolisesti musiikkia ja muuta kulttuuria mm. käymällä konserteissa ja teatterissa ja laulamalla FourTunes-kvartetissa.
Hän on myös intohimoinen lukija, ja kirja kulkeekin yleensä aina mukana matkassa. Perheen tärkein yhteinen harrastus on purjehdus, ja aina kun aikaa on, lähdetään merelle. Tiina Tunturin mielestä Naantali tarjoaa ainutlaatuisen viehättävän ympäristön ja tunnelman kesäiselle musiikkijuhlalle, mutta kaupunki on kaunis kaikkina vuodenaikoina.

Naantalin Musiikkijuhlat

Naantalin Musiikkijuhlat perustettiin sellistiprofessori Arto Noraksen aloitteesta 1980, ja festivaali viettää siis tänä vuonna 25-vuotisjuhliaan. Naantalin Musiikkijuhlat vakiinnutti heti alusta lähtien asemansa yhtenä Suomen merkittävimmistä musiikkitapahtumista, ja se tunnetaan laajalti myös kansainvälisesti. Naantalin Musiikkijuhlilla on vuosien varrella esiintynyt suurin osa Suomen huipputaiteilijoista ja huomattava joukko kansainvälisiä tähtiä Isaac Sternistä Barbara Hendricksiin. Naantalin komea Luostarikirkko tarjoaa ainutlaatuiset puitteet korkeatasoisille konserteille, ja taiteilijat ja konserttivieraat voivat samalla nauttia Naantalin erityisen kauniista kesäisestä ympäristöstä ja monipuolisista palveluista. Naantalin Musiikkijuhlat on kasvattanut viime vuosina voimakkaasti kävijämääräänsä: viimeisen viiden vuoden aikana jopa 120%.

Paluu entiseen työn organisointiin ei ole hyvä ratkaisu Turun toimeentulotukiasiakkaiden pitkiin odotusaikoihin. Parasta olisi lisätä työntekijöitä etuuskäsittelypisteeseen ylimenokaudeksi ja huolehtia etuuskäsittelijöiden koulutuksesta ja perehdytyksestä, toteaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Eila Malmström.

Turussa sosiaalitoimiston palvelujen uusi organisaatio erotti norminmukaisen toimeentulotuen käsittelyn etuuskäsittelijöille. Aiemmin sosiaalityöntekijät käsittelivät toimeentulotukiasiat. Uudistuksen tavoitteena oli tehdä lisää tilaa sosiaalityölle ja yksinkertaistaa toimeentulotukihakemusten käsittelyä. Vastaavanlaisia etuuskäsittelyjärjestelyjä on toteutettu monissa kunnissa ilman ongelmia.

Malmström epäilee, että Turun organisaatiouudistuksessa ei tarpeeksi otettu huomioon uuden työtavan vaatimaa koulutusta ja sitä odotettavissa ollutta tosiasiaa, että alkuvaiheessa käsittely hidastuu uutuudenkankeuttaan. Sosiaalityöntekijät olivat tottuneet työhön ja ilmeisesti myös turtuneet jo tekemään työtä kovassa paineessa.

Nykyisessä tilanteessa kärsivät paitsi asiakkaat ja etuuskäsittelijät, myös sosiaalityöntekijät, jotka joutuvat "tulipalonsammuttajiksi" vähän väliä, kun etuuskäsittelijöitä tulee hätäapupyyntöjä milloin hammaskulujen milloin silmälasikulujen käsittelyyn, pahoittelee Eila Malmström.

Malmströmin mielestä puolitiehen resurssoinnissa jätetty toimintamalli on saatettava toimintaan palkkaamalla lisää työntekijöitä. Kaupungin talousvaikeuksiin vetoaminen ei riitä, kun lain mukaiset kansalaisen oikeudet ovat kyseessä.

Organisaatiouudistuksen pontimena oli sosiaalityön kriisiytyminen Turussa. Päteviä sosiaalityöntekijöitä oli vaikea saada pysymään kunnan palveluksessa, kun työt olivat niin ruuhkautuneita ja eikä ollut tilaa sosiaalityön ydinosaamiselle, psykososiaaliselle muutostyölle ja ehkäisevälle työlle.

- Organisaatiouudistus avasi valoisammat näkymät. Kun lisäksi vielä Turku nosti sosiaalityöntekijöiden palkkoja, on luotu oikeanlaisia edellytyksiä sosiaalityön kehittämiselle. Siksi nyt julkisuudessa esitetty vaatimus toimeentulotuen siirtämisestä takaisin sosiaalityöntekijöille on suorastaan painajaismainen, Malmström toteaa.

Vain 6 prosenttia suomalaisista hyödynsi kotitalousvähennyksen täysimääräisesti vuoden 2003 verotuksessa.

Suomen Jobs and Society ry:n tilaamassa kyselyssä selvitettiin missä määrin suomalaiset ovat hyödyntäneet kotitalousvähennystä verotuksessaan korjaus-/siivous-/ muun palvelun ostamisen yhteydessä.

Vain 6 prosenttia oli hyödyntänyt vähennysmahdollisuuden täysimääräisesti ja 10 prosenttia oli hyödyntänyt kotitalousvähennystä osittain. Loput 84 prosenttia vastanneista eivät ole lainkaan hyödyntänyt kotitalousvähennystä vuoden 2003 verotuksessaan.

Vähäisestä käytöstä huolimatta peräti 77 prosenttia suomalaisista usko vähennysoikeuden laajentamisen ja määrän nostamisen lisäävän palveluyritysten määrää. Jos vähennysoikeutta laajennettaisiin ja nostettaisiin esim. 3000 euroon, niin 44 prosenttia vastaajista uskoo palvelujen käytön lisääntyvän.

Selvä enemmistö suomalaisista, 66 prosenttia, uskoo kotitalousvähennyksen laajentamisen ja määrän lisäämisen myös vaikuttavan harmaan eli verottoman työn teettämisen vähentymiseen.

"Ilmeisesti kotitalousvähennyksen suppea käyttöalue rajoittaa vähennyksen käyttöä ja täten myös vähennyksen positiivisia vaikutuksia palveluyritysten määrään ja työllisyyteen.

Jos palveluyrittäjyyttä halutaan merkittävästi lisätä, niin kotitalousvähennyksen käyttö- mahdollisuuksia on syytä laajentaa siivous- ja korjauspalveluista myös muihin käyttötarkoituksiin", totesi toimitusjohtaja Tuomo Haavisto Suomen Jobs and Society ry, esitellessään kyselyn tuloksia uusyrityskeskusten ja ProAgria maaseutukeskusten yhteisseminaarissa Vantaalla.

Suomen Jobs and Society ry:n tilamaan kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy 6-7 päivä toukokuuta ja siihen vastasi 1013 suomalaista iältään 15-79 vuotta.

(PRESSI.COM 22.04.2004) Vuonna 2003 Keksintösäätiö on rahoittanut tai säätiön kautta on markkinoille tullut mm. seuraavia uusia keksinnöllisiä tuotteita:

• GPS-pohjainen urheiluelektroniikan laite suoritusten analysointiin
• Tarkkuusannostelija
• Menetelmä digitaalisena viestinä jaettavan rahanarvoisen hyödykkeen aitouden todentamiseksi
• Menetelmä ja merkintäväri puun merkitsemiseksi
• Kaksirunkoinen sähkökitara
• Menetelmä tuulivoimalan asentamiseksi merelle

GPS-pohjainen 

urheiluelektroniikan 

laite suoritusten 

analysointiin
Ilkka Limma
Kiviharjuntie 11
90220  OULU
Puhelin (08) 537 2631

Ilkka Limma ja FRWD Technologies Oy ovat kehittänyt hihaan tai käsivarteen kiinnitettävän laiteen, joka tallentaa sekunnin välein muistiinsa urheilijan sijainnin, nopeuden ja sydämen sykkeen sekä kuljetun matkan ja ilman lämpötilan. Tiedot näkyvät reaaliaikaisina. Analysointiohjelmiston avulla voidaan verrata toisiinsa peräkkäisiä suorituskertoja.

Tarkkuusannostelija
Pentti Airaksinen
CPS Color Group
c/o Pentti Airaksinen
Lumilinnantie 4
90630 OULU
Puhelin (08) 531 0301

Pentti Airaksisen väripastan annostukseen kehittämä laite koostuu yhdysrakenteisesta mäntäpumpusta, siihen sovitetusta venttiilistä, säiliöstä ja suutinputkesta. Laite annostelee tarkasti pienenkin määrän väripastaa. Tarkalla annostelulaitteella voidaan hyödyntää voimakkaampia väripastoja, kehittää entistä vaaleampia värisävyjä ja annostella väriä pienempiin purkkeihin. Menetelmä digitaalisena viestinä jaettavan rahanarvoisen hyödykkeen 
aitouden todentamiseksi
Ari Pakarinen
Plusdial Oy
Tekniikantie 12
02150 Espoo
Puhelin (09) 2517 3073 Ari Pakarisen menetelmä varmistaa esimerkiksi matkapuhelimella ostetun matkalipun aitouden. Menetelmää soveltaa Helsingin kaupungin liikennelaitos, jonka kertalippuja voi ostaa matkapuhelimeen tekstiviestinä. Plusdial Oy on matkapuhelimessa toimivien hyötypalveluiden suunnitteluun ja tuotantoon erikoistunut palvelutalo.

Menetelmä ja

merkintäväri 

puun merkitsemiseksi
Jari Matti Koivistoinen
Jarmat Oy
Energiakuja 2
74120 IISALMI
Puhelin (017) 818 265

Kaadetut puut merkitään eri väreillä sen mukaan, mihin laatuluokkaan vasta kaadettu puu kuuluu. Perinteisissä menetelmissä ongelmana on ollut värisuuttimien tukkeutuminen. Jarmat Oy:n menetelmässä väriä käsitellään siten, että se ei enää tuki suuttimia. Jarmat Oy:n merkintäväri sisältää glykolia ja vettä sellaisessa suhteessa, että glykoli ei haihdu, vaan jää seokseen ja säilyttää värin juoksevana. Kaksirunkoinen sähkökitara
Juha Vartiainen
Sotkaniemi 75
70870 HILTULANLAHTI
Puhelin 0400 - 795 970 

Juha Vartiainen on kehittänyt uuden tavan sähkökitaran rakentamiseen. Kaksiosaisen kitaran rungon osat on yhdistetty toisiinsa siten, että osat voivat värähdellä itsenäisesti. Kaksiosaisen kitaran soinnissa on akustisempi ja ilmavampi perussävy. 

Menetelmä 

tuulivoimalan 

asentamiseksi merelle
Yrjö Rinta-Jouppi
Asko Fagerström
Kankaanpään Konepaja Oy
Vanhakoivistontie 12
28360 PORI
Puhelin (02) 641 5511

Keksinnön mukaisessa menetelmässä tuulivoimala kuljetetaan kuljetusaluksen avulla asennuspaikkaan merelle ja voimalan jalusta lasketaan meren pohjaan. Lasku tapahtuu lisäämällä painolastivettä painolastisäiliöön.