cafeMax

 
 
Suomeen avataan kattava yritysten kauppapaikka

Tulevina vuosina kymmenien tuhansien yrittäjien eläköityminen aiheuttaa pulaa työnantajista ja yrittäjistä. Ongelmaa aletaan helpottaa kattavalla yritysten kauppapaikalla - Pk-yrityspörssillä. Keskeisten yhteiskunnallisten tahojen ja liike-elämän toimijoiden yhteistyönä avattava yrityspörssi aloittaa toimintansa 1.3. 2004.

Jatkossa nettiosoitteessa [ http://www.yrittajat.fi/yritysporssi ]www.yrittajat.fi/yritysporssi voidaan tarjota myytäväksi tai ostettavaksi yritys ja tarjota tai hakea rahoitusta. Markkinapaikan yhteydessä tarjotaan lisäksi tietoa ja palveluita yrityskaupan suunnittelua ja toteuttamista varten. Sivulta pääsee myös helposti tutustumaan eri tahojen tarjoamiin omistajanvaihdospalveluihin ja alan viimeisimpiin tutkimustietoihin.

Uuden yrityspörssin taustalla on kaikkiaan 23 keskeistä yhteistyötahoa, jotka edistävät pörssin kehittämistä ja tarjoavat sinne omia palvelujaan.

k

Yrittäjä teemme sinulle ilmaiset kauppasivut, kysy lisää ja soita   0400 - 229 229 / Vuorio, Sanomat.net.
k
LAJIKEVALINNALLA KANNATTAVUUTTA VILJELYYN

Viljelijän avuksi ilmestyy 3.3.2004 Peltokasvilajikkeet 2004 -opas, jossa on uusimmat tiedot maassamme viljeltävien peltokasvien lajikeominaisuuksista, sadon määrästä ja laadusta sekä keskeisistä viljelyteknisistä erityispiirteistä. Opas ilmestyy ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ja MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Tieto tuottamaan -sarjassa.

Virallisten lajikekokeiden tuloksia

Peltokasvilajikkeet 2004 -oppaassa esitellään Suomessa viljeltävien viljojen, palkoviljojen sekä öljy- ja nurmikasvien virallisten lajikekokeiden tuloksia pääosin vuosilta 1996-2003. Kirjan avulla voi vertailla eri viljelykasvien ja lajikkeiden soveltuvuutta tilan tarpeisiin ja optimoida näin sadon määrää ja laatua parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi.

Oppaassa käsitellään lisäksi viljakasvien taudinkestävyyttä, maamme lajikekoetoimintaa, uusien lajikkeiden kauppaan laskemista, kylvösiemenen laatuluokitusta, siemenen valintaa ja sen määrän laskentaa. Uutuutena kirjassa esitellään kevätruis.

Kirjoittajat ovat Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkijoita ja alan muita asiantuntijoita. Oppaan on koonnut johtaja Arjo Kangas MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalta.

Oppaan ulkoasu, hinta ja saatavuus

Oppaan koko on B5 ja laajuus 80 sivua, nelivärikuvitettu. Tieto tuottamaan nro 105. Oppaan myyntihinta on 19 euroa, sis. alv 8 %. Hintaan lisätään toimitus- ja postikulut. ISBN 951-808-118-2. Kirjastoluokka 67.3.

Oppaita voi ostaa kirjakaupoista ja ProAgria Maaseutukeskuksista sekä tilata kustantajalta ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta, puh. 020 747 2491 (tilausautomaatti 24 h/vrk) ja 020 747 2485 tai faksilla 020 747 2402 tai sähköpostilla myynti@proagria.fi. Lisätietoja ja tilaukset myös netistä osoitteesta: www.proagria.fi/julkaisut.

 

Yrittäjyydestä todellinen vaihtoehto irtisanomistilanteissa

Usea suomalainen yritys on viimeisen vuoden aikana joutunut turvautumaan lomautuksiin ja irtisanomisiin. Mitä suurempi määrä, sitä todennäköisemmin mukana on myös heitä, jotka voisivat työllistyä ja ehkä työllistää muitakin itsenäisinä yrittäjinä.

Uusien yrittäjien esiin seulomista ja alkuun auttamista varten on nyt kehitetty Suomen Jobs and Society ry:n uusyrityskeskusverkoston toimesta uusi työkalu, Uusi yritys -toimintamalli.
Prosessi käynnistyy jo henkilöstöjärjestelyihin tähtäävien yt -neuvottelujen aikana työnantajayrityksen, työvoimatoimiston ja uusyrityskeskuksen yhteistyönä. Yrittäjyydestä kiinnostuneet pääsevät paikallisen uusyrityskeskuksen asiakkaina mukaan neuvontaprosessiin.
Kaikista irtisanotuista ei ole yrittäjiksi, mutta näin halukkaat pääsevät ainakin punnitsemaan mahdollisuuksiaan, sanoo Suomen Jobs and Society ry:n toimitusjohtaja Tuomo Haavisto.
Irtisanovan yrityksen kannalta toimintamallissa on kyse muustakin kuin yhteiskuntavastuusta ja työnantajamaineesta. On järkevää pitää kiinni kertyneestä ammattiosaamisesta ja kokemuksesta, vaikka työllistämisedellytykset ovatkin heikentyneet.
Uusi yritys -toimintamallin mukainen neuvonta käynnistyy Turussa Wärtsilän, Turun työvoimatoimiston ja uusyrityskeskus Generaattorin yhteistyönä.
Irtisanomisten ja henkilöstöjärjestelyjen seurausten lieventämiseksi tarvitaan uutta yrittäjyyttä Suomeen ja Turkuun. Mahdollisuutta perustaa oma yritys työttömyystilanteissa tulisi parantaa kehittämällä starttirahajärjestelmää ja poistamalla muita lainsäädännöllisiä esteitä.
Esim. nykyinen lainsäädäntö uusosuuskunnan muodossa tarjoaa yrittäjyyteen mahdollisuuden, mutta se edellyttää seitsemän jäsentä perustettavaan osuuskuntaan. Jokainen voi mielessään kuvitella, miten paljon enemmän yrittäjyydelle löytyisi mahdollisuuksia, jos oman yrityksen starttivaiheeseen päästäisiin jo kolmella jäsenellä seitsemän sijasta.
Uusi yritys- toimintamallissa tulemme selvittämään asiaa yhteistoiminnan alkaessa Wärtsilän henkilöstön kanssa, toteaa Generaattorin toimitusjohtaja Kimmo Mäkinen.

Uusyrityskeskusverkostossa on 30 itsenäistä uusyrityskeskusta. Niiden noin sadassa neuvontapisteessä voi selvittää yritysidean toteuttamiskelpoisuutta ja arvioida omia yrittäjävalmiuksiaan.

 

"Työelämän pullonkauloihin pitää voida puuttua"

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että yrittäjyyden politiikkaohjelman säädöstyöryhmä on ottanut esille työlainsäädäntöön liittyviä epäkohtia. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventauksen mielestä työryhmän ehdotukset ovat kuitenkin aivan liian varovaisia ja ympäripyöreitä. On valitettavaa, että työryhmä esittää vain asioiden lisäselvittelyä, vaikka on itsekin listannut työnsä aikana selviä epäkohtia työlainsäädännössä.

- Hyvä esimerkki ovat seuraamukset työsuhteen päättämisestä. Sanktiot ovat pienelle yritykselle sen kantokyky huomioonottaen moninkertaisesti ankarammat kuin suurelle yritykselle. Tämä vaikeuttaa oleellisesti uusien työpaikkojen syntymistä. Säännösten pitäisi myös käytännön tasolla olla kaikille toimijoille samankaltaiset. Näistä syistä ja koska työntekijän turvasta voidaan huolehtia nykyistä kevyemmälläkin sääntelyllä, muutokset ovat tarpeellisia.

Järventaus paheksuu ay-liikkeen tämänpäiväisiä ensireaktioita ja pitää niitä täydellisinä ylilyönteinä. Hänen mielestään järjestelmässä on mätää, jos sen muutostarpeista ei saa edes puhua.

- Viimeisinä vuosina juuri pienet yritykset ovat luoneet uusia työpaikkoja, kun taas suuret yritykset ovat jatkuvasti vähentäneet työntekijöitä. Eikö sentään SAK:ssakin pitäisi pohtia, kuinka työpaikkojen synnyttämistä voidaan helpottaa siellä missä niitä ylipäänsä on synnytettävissä. Vai onko työntekijäpuoli sittenkään oikeasti kiinnostunut työttömyyden hoidosta?

Järventaus muistuttaa, että olisi toivottavaa, että yhä useampi palkansaajakin lähtisi yrittäjäksi. Työnantajaksi ryhtymisen vaihtoehto ei vain näilläkään ehdoilla tunnu olevan palkkatyölle kilpailukykyinen vaihtoehto. Tätä SAK:nkin tulisi pohtia.

Järventaus kuitenkin kiittelee työryhmää hyvästä avauksesta.

- Tämä oli ensimmäinen kerta, kun valtiovallan toimin on tehty tämänkaltainen yritysten toimintaympäristön ongelmakohtien kartoitustyö. Ilman tällaista selvitystä moni korjausta kaipaava kohta lainsäädännössämme jää helposti entiselleen.

Yrittäjien mielestä olennaista on nyt se, että työryhmän ehdotusten pohjalta lähdetään viivytyksettä tekemään jatkotyötä ongelmakohtien poistamiseksi. Mittava työ on edessä esimerkiksi julkisen sektorin aiheuttamien kilpailuvääristymien korjaamisessa. Samoin lainsäädännön yritysvaikutusten kunnollisen arvioinnin aikaansaaminen, jota työryhmä vaatii, edellyttää hallitukselta ja sen ministeriöiltä aivan uudenlaista ja määrätietoista otetta tähän asiaan.

 

 LIIKUNTAETUJEN EURORAJAT POISTETTAVA VÄLITTÖMÄSTI

Veronmaksajien Vesa Korpela syyttää verohallintoa eduskunnan päätösten murentamisesta:

"Vastoin eduskunnan juuri tekemää nimenomaista päätöstä verohallinto yrittää ujuttaa työnantajan järjestämälle liikunnalle 200 euron vuosirajaa. Tämä heikentäisi selkeästi pk-yritysten työntekijöiden tuhansissa verotarkastuksissa hyväksyttyjä työsuhde-etuja", arvioi Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiain johtaja Vesa Korpela.

"Verohallinto yrittää rajoittaa työpaikkaliikuntaa tavalla, joka on röyhkeydessään ennenkuulumaton. Siinä ajetaan käytäntöä tasan päinvastaiseen suuntaan kuin eduskunta on juuri päättänyt."

Verolain mukaan työnantaja voi järjestää työntekijöilleen liikuntatoimintaa tarjoamalla esimerkiksi kuntosali- tai uimahallilippuja, eikä työntekijä joudu maksamaan tästä veroa. Etujen pitää olla mitoitukseltaan "tavanomaisia ja kohtuullisia". Tänä syksynä eduskunta päätti lisätä verottomien henkilöstöetujen listaan liikuntasetelit, jotta pienetkin työnantajat voisivat paremmin tukea työntekijöiden fyysisen kunnon ylläpitoa.

"Eduskunta päätti, että tavanomaisen ja kohtuullisen liikuntatoiminnan järjestämiselle ei voida asettaa euromääräisiä rajoja. Samalla linjalla oli lausunnossaan myös valtiovarainministeriö. Nyt kuitenkin verohallitus levittää omissa ohjeissaan käsitystä, että kohtuullisuuden raja olisi 200 euroa vuodessa, oli kyseessä sitten liikuntaseteleillä tai muuten järjestetty liikuntatoiminta."

"Näin verohallitus rajoittaisi jyrkästi työnantajien tukemaa liikuntatoimintaa, vaikka eduskunta vasta päätti laajentaa liikuntatoiminnan vaihtoehtoja."

Verohallituksen kaavailemien rajoitusten ulkopuolelle jäisivät vain sellaiset suuret ja vauraat työnantajat, joilla on omat liikuntasalit, eivätkä näin joudu käyttämään ulkopuolisia palveluja.

"Käytännössä tämä asettaisi jälleen kerran pienet ja keskisuuret työnantajat ja heidän työntekijänsä kohtuuttomaan asemaan. Linjan toteuttaminen vaikeuttaisi myös suuresti esimerkiksi yksityisten kuntosalien toimintaa."

"Pyrkimys vähentää työpaikkaliikuntaa verotuksen keinoin olisi pahimman luokan hölmöläisten peitonpaikkuuta. Kun ennaltaehkäisevää kunnon ja terveyden ylläpitoa rajataan, niin toisessa päässä joudutaan panostamaan entistä isommat summat kuntoutukseen ja eläkkeisiin, sairauspoissaoloihin ja terveysmenoihin."

"Verohallinnon on välittömästi peruutettava kaikki eduskunnan päätösten vastaiset ohjeistuksensa ja ilmoitettava selkeästi, että se hyväksyy ohjeekseen eduskunnan säätämän lain perusteluineen", Veronmaksajien lakiasiain johtaja Vesa Korpela vaatii.

 

Yrittäjät

ETUSIVULLE

Myynnin kasvu ei realisoidu enää kaupassa työpaikoiksi -Kaupan alan yrittäjät: "Työvoiman tarvetta on edelleen"

Suomen Yrittäjien kaupan toimialaryhmä toivoo maan hallitukselta pikaisia toimia työn sivukulujen alentamiseksi. Hyvästä kotimarkkinoiden uskosta ja kysynnästä huolimatta kaupan ala ei ole tuoreiden tilastojen mukaan pystynyt palkkaamaan uusia ihmisiä. Yrittäjillä on edelleen halu parantaa kauppojensa palvelutasoa palkkaamalla henkilökuntaa.

- Pienet kauppaliikkeet saavat vain osan kysynnän kasvusta, mutta palveluita halutaan parantaa ja lisähenkilökunta olisi tervetullutta. Pienten kauppojen kannalta kohtuullisen pääomaverouudistuksen ja ansiotuloverojen laskun jälkeen hallituksen olisi nyt tehtävä selvä päätös pienipalkkaisten töiden tukemisesta, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Heikki Rinta-Rahko sanoo.

Rinta-Rahkon mukaan kaupan alalla selvällä työn sivukulujen alennuksilla saataisiin nyt uusia työpaikkoja. Eniten välillisten työvoimakustannusten rasite patoaa työpaikkojen syntyä pienipalkkaisten töiden kohdalla.

- Samalla pitäisi rohkeasti tarkastella työlainsäädännön pullonkauloja, jotta kynnys ottaa uusia työntekijöitä madaltuisi. Lisätyövoiman tarvetta on. Nyt tarvitaan vain pientä rohkaisua, hän sanoo.

Yrittäjät muistuttavat, että työllisten määrä oli laskenut selvästi tammikuussa viime vuoteen verrattuna. Uudet työpaikat ovat olleet pitkään kaupan ja palveluiden pk-yritysten varassa, mutta nyt kaupanalan työpaikat vähenivät. Kaupan työpaikkojen määrä oli laskenut vuodessa 343 000:sta kymmenellä tuhannella.

Kun kotimainen kulutus on kasvanut edelleen ja kaupan myynti on loivassa nousussa, tämän pitäisi näkyä myös alan työllisyydessä hyvänä kehityksenä. Suomen Yrittäjien kaupan toimialaryhmän arvioiden mukaan loiva kasvutahti jatkuu myös ensi vuonna.

Hallinnon hajasijoittamisen tuettava yrittäjyyden edellytyksiä

Suomen Yrittäjien aluekehitystyöryhmän puheenjohtaja Väinö Korhonen kehottaa päätöksentekijöitä aluekehityksen kokonaisvaltaiseen arviointiin. Valtion virkojen hajasijoittamisella ei taantuvien maakuntien ongelmia ratkaista, vaan todelliset ratkaisut aluekehityksessä tehdään yritystasolla. Hän katsoo hajasijoittamisen olevan oikeansuuntainen toimintalinja, mutta olennaista on ymmärtää pienten yritysten rooli aluekehityksen kannalta.

- Jos tasapainoista aluekehitystä halutaan tukea, pitää panostaa maaseudun ja maakuntien yrittäjyyteen. Pysyvät työpaikat ovat syntyneet ja syntyvät jatkossakin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Valtion hallinnon muutama tuhat työpaikkaa hajautettuna eri maakuntiin runsaan kymmenen vuoden aikana on nippelipeliä yritystoiminnan potentiaaliin verrattuna, Korhonen muistuttaa.

Korhosen mukaan pk-yrityksiin on syntynyt vuoden 1995 jälkeen yli 200.000 työpaikkaa. Edelleen kansainvälisestä taantumasta huolimatta pk-yritykset ovat palkanneet 10-15.000 uutta työntekijää vuosittain. Näistä suuri osa on tullut juuri pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Korhosen mielestä nyt pitäisi miettiä, miten aitoja työpaikkoja saadaan myös haja-asutusalueelle.

- Työllisyyttä tukevat veroratkaisut tukevat myös maakuntien kehitystä. Tekeillä oleva pääoma- ja yhteisöverouudistuksen on kannustettava pk-yrityksiä kasvuun. Tämän lisäksi tarvitaan voimakkaita työn sivukulujen alennuksia, jotta hyvänä pysynyt kysyntä kotimarkkinoilla realisoituisi työpaikoiksi.

- Maakunnissa koulutuksen ja yritysten yhteistyötä pitää syventää. Myös alue- ja paikallishallinnon pitää kääntää katseensa suurista teollisuusyrityksistä entistä enemmän pieniin palveluyrityksiin. Suuri ei ole työllistämiskysymyksessä kaunista. Suhteessa paras työllisyyshyöty saadaan pienten yritysten tarpeita kuuntelemalla, Korhonen sanoo.

 
Maailman Talous Elpyy

Maailmantalouden elpyminen on edennyt suotuisammin kuin vielä syyskuussa uskalsimme ennustaa. Yhdysvaltain ja Kiinan vanavedessä sekä Japani että Eurooppa ovat vahvistuneet. Vuodesta 2004 on tulossa
globaalin kasvun hyvä vuosi, joten taantumaa torjuvan rahapolitiikan aika alkaa olla ohi. Suomessa lähi vuosien kasvu jää sen verran vaimeaksi, että toiveet työmarkkinatilanteen rakenteellisesta
paranemisesta voidaan haudata ellei verokiilan kaventamisessa ja työmarkkinarakenteiden uudistamisessa edetä kokonaisvaltaisesti ja ripeästi.

Syyskuun alun jälkeen tapahtuneet ennusteilmapiirin suurimmat muutokset:
* Uuden informaation valtavirta kertoo talousnäkymien
vahvistumisesta lähes kaikkialla maailmassa.
* Yhdysvalloissa reaalitalouden tilan ja FEDin harjoittaman rahapolitiikan välille on revennyt hämmentävä ristiriita. Vaikka     noususuhdanteen huippukasvun vaihe ohitettiin, kun
kokonaistuotanto kasvoi yli 8 %:n vuosivauhtia heinä-syyskuussa,     rahapolitiikka torjuu edelleen taantumaa! Asetelma ei ole
kestävä.
* Euroalueen talouspolitiikan arkkitehtuuri natisee Saksan ja
Ranskan petettyä eurokumppaninsa. Vakaus- ja kasvusopimuksen rikkominen on muodostumassa rutiiniksi, jonka laskun maksavat koko alueen veronmaksajat korkeampina korkoina.
* Japanin myönteinen talouskehitys näyttää odotettua kestävämmältä.     Rakenneuudistukset saattavat kylläkin lykkääntyä hamaan
tulevaisuuteen.
* Nyt viranomaiset näyttävät tunnustavan, että USA:n
vaihtotasevajeen korjautuminen vaatii dollarin aliarvostusta.
Vaihtotaseen vaje yhdistyneenä kasvavaan budjettivajeeseen jättää amerikkalaiset korko-, osake- ja valuuttamarkkinat
haavoittuviksi.
* Usko Euroalueen elpymiseen on vahvistunut selvästi syksyn
edetessä.
* Irakin sodan jälkeen öljyn hinta on jatkanut heilahteluaan.
Terrori-iskut ovat vaikeuttaneet Irakin öljyn markkinoille tuloa
samaan aikaan, kun länsimaiden öljyvarastojen tasoa koskeva
spekulaatio heiluttaa markkinoita. Kiinan vauhdittaessa globaalin
raaka-ainekysynnän kasvua teollisuuden raaka-aineet ovat
kallistuneet nopeasti.
* Suomessa kasvu jää veronkevennyksistä huolimatta niin vaimeaksi, että toiveet työllisyysasteen tavoitellusta noususta voi haudata ellei työmarkkinarakenteita uudisteta kokonaisvaltaisesti. Lienee     niin, että meillä on kolmas hallitus peräkkäin, joka siirtää
massatyöttömyyden seuraajalleen.
Keskeiset ennusteluvut:
* Globaali elpyminen jatkuu. Se enteilee ohjauskorkojen     nousukäänteen lähestymistä.
* USA:ssa vuoden 2001 taantuma ohitettiin terrori-iskujen jälkeen. Double-dip-profetioita uhmaten BKT on kasvanut heinä-syyskuun 2001 jälkeen 7 prosenttia eli keskimäärin 3 ½ prosentin vuosivauhtia. Kuluvan vuoden kolmannen vuosineljänneksen yli 8     prosentin kasvuvauhti oli niin vahva, että 2003 BKT lisääntyy 3 % (syyskuussa vastaava ennuste oli 2.6 %). Jatkossa vauhti tasaantuu ja vuosikasvu 2004 on 3.7 (3.1) %.
* USA:ssa rahapolitiikan korkokäänne tapahtuu kevätlumilla.
* Pitemmässä juoksussa on todennäköistä, että dollari heikkenee. Euro vahvistuu edelleen, mutta tuskin suoraviivaisesti. Öljyn     tynnyrihinta vaihtelee pääsääntöisesti 26-29 dollarin haarukassa ja on keskimäärin 28  dollaria lähikuukausien aikana.                       * Euroalueella kotimaista kasvua rasittavat rakenneongelmat, joiden     suhteen huonoin on tilanne Saksassa. Silti lähiajan kasvunäkymät ovat kirkastuneet. Vaikka eurotalous elpyy trendikasvulleen jo vuoden vaihteen tietämissä, kasvu jää 0.5 prosenttiin 2003. Vuonna 2004 päästään 2.0 (1.8) prosenttiin, joka vastaa alueen 10 vuoden keskikasvua.                         * Kun eurotalous on saavuttanut trendikasvunsa, EKP alkaa     valmistautua ohjauskoron nostoon. Perusennusteessamme ensiaskel nähdään keväällä. Korkokäänne viivästyy, jos Saksan uudistusohjelma kariutuu ja/tai suurten maiden budjettipetos Vakaus- ja kasvusopimusta kohtaan kriisiyttää EUn odotusilmaston.    Annamme tälle skenaariolle 20 prosentin todennäköisyyden.                             * Suomessa viime vuoden loppu ja kuluvan vuoden alku olivat niin heikot, että BKTn vuosikasvu 2003 jää kesällä alkaneesta piristymisestä huolimatta 1.2 (1.1) prosenttiin. Vuonna 2004 päästään 2.6 (2.4) prosenttiin, joka ylittää edelleen selvästi eurokeskiarvon. "Nokiasektorin" tuotantolukujen jojo-liikkeet tekevät tämänkin ennusteen kuitenkin hyvin epävarmaksi.                                        * Vuosien 2001-2004 kasvuluvut ovat kansantaloutemme pitkän     aikavälin keskikasvua matalampia ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993. Vaikka talouskasvu on pysynyt vaatimattomana, työttömyysaste ei ole juuri noussut. Yritykset pitivät kiinni työntekijöistään, vaikka tehtyjen työtuntien määrä supistui, mutta viime kuukausina tätä puskuria on siivottu pois. Osa uusista työttömistä on vetäytynyt työvoimasta, mutta
irtisanomisten vastapainona on syntynyt myös uusia työpaikkoja.
Lähikuukausina  työmarkkinatilanne saattaa vielä heiketä eikä ensi vuoden talouskasvu riitä painamaan työttömyyttä selvään laskuun.
Työttömyysaste 2003 on 9.1 (9.2) % ja pysyy 2004 samana eli on 9.1 (9.3) %. Virta ulos työvoimasta jatkuu ja peittää
työllisyyden heikkenemisen, mutta hallituksen työllisyystavoite loittonee edelleen.

* Massatyöttömyys on edelleen kansakunnan ykkösongelma. Sen
ratkaiseminen vaatii a) talouskasvua b) työmarkkinoiden
rakenteellisia muutoksia.

Työn tekemiseen ja työn teettämiseen
kohdistuvan verokiilan kaventaminen on keskeinen osa työttömyyteen kohdistuvaa rakennepolitiikkaa. Sitä tulee jatkaa ja sen vaikutuksia vahvistaa laajalla työmarkkinoiden     rakennemuutosohjelmalla, jossa toimenpiteet tukevat toistensa    vaikutuksia. Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän loppuraportti on paras ehdokas tämän prosessin "tiekartaksi". Pallo on poliitikoilla. Niin se on ollut kohta jo kymmenen vuotta.

Keskeiset epävarmuudet ja uhkat Globaalin kasvun lähiajan riskit ovat pienentyneet. Tämä koskee paitsi maailmantaloutta kokonaisuutena myös sen keskeisiä maita eli USA:ta, Japania ja Saksaa. Erityisesti on syytä korostaa, että USA:ssa deflaation mahdollisuus -- jos se missään vaiheessa on edes ollut realistinen -- on muuttunut entistäkin epätodennäköisemmäksi. Samalla on haihtunut huoli siitä, että Saksan taantuma pitkittyisi.

Pitemmän aikavälin riskit ja ongelmat ovat kuitenkin ennallaan. USA:n velkaongelmien korjautuminen tulee olemaan vaikea prosessi. Siihen liittyy monia karikkoja, joista voi koitua häiriöitä niin
valuuttamarkkinoille kuin myös korko- ja osakemarkkinoille.
Luottamuksen vaarantuminen olisi myrkkyä varsinkin hauraan tasapainon maille.

Japanin rakenneongelmat ovat pysyvä uhka talouden hallitulle kehitykselle. Ne pitävät yllä täysimittaisen kriisin riskiä, jonka toteutuminen heiluttaisi monia instituutioita eri puolilla maailmaa. Japanilaisilla säästöillähän on suurimittaisesti rahoitettu muun maailman investointeja. Kiinassa tärkein epävarmuus kohdistuu yhteiskuntarauhan säilymiseen.

Saksassa uudistumisprosessi on vasta ehdotusasteella eikä mitään merkittävää etenemistä ole vielä tapahtunut. Pitemmän aikavälin
eurooppalaisessa uhkaskenaariossa Saksa jähmettyy Euroopan Japaniksi.
Uusia iskuja olisivat a) liittokansleri Schröderin uudistusohjelma
torpedoituminen ja/tai b) Vakaus- ja kasvusopimukseen kohdistuvan
saksalais-ranskalaisen petoksen aiheuttama kriisi eurooppalaisessa
talousilmastossa. Annamme tälle uhkaskenaariolle 20 prosentin
todennäköisyyden.

Myös Suomessa lyhyen ajan kasvuriskit ovat kaventuneet. Lähivuosien
kasvuedellytyksiä nakertaa, että "nokiasektorin" globaalista
myynnistä alati pienempi osa tuotetaan Suomessa. Siksi vientimme voi kasvaa markkinoita hitaammin. Pitkän tähtäimen riskinä on talouden rakenteiden uusi luutuminen -- Saksan ja Japanin tapaan. Sellaisesta
olotilastahan meillä on kokemuksia lamaa edeltäviltä vuosikymmeniltä. ( ssp )
 
Suomen Yrittäjät avasi Yrittäjä -portaaliin synet.plus-jäsenpalvelun

Yrittäjäportaalissa  http://www.yrittajat.fi www.yrittajat.fi on avattu uusi, ainoastaan Suomen Yrittäjien jäsenille tarkoitettu sivusto synet.plus.

Synet.plus -verkkopalvelu on monipuolinen tieto- ja oppimisalusta yrittäjille ja jäsenyritysten henkilöstölle. Kaikille avoimeen Yrittäjäportaaliin verrattuna siinä tarjolla oleva tieto on syvällisempää, jolloin erilaiset yritysjohtamiseen liittyvät case-kuvaukset ovat tyypillisiä esitystapoja.

Synet.plussan sisällöntuotanto perustuu yhteistyöhön pk-yritystoimintaa ymmärtävien asiantuntijoiden kanssa. Tiedontuottajia ovat esimerkiksi professori Jarmo Leppiniemi yritysverotuksen alueella, KTM Timo Rope markkinoinnissa, KTT Toivo Koski taloushallinnossa, seniorikonsultti Timo Räsänen myynnin osaamisessa, varatuomari Ilpo Moisala työoikeudessa, varatuomari Jaana Juutilainen sopimusoikeudessa, Asianajotoimisto Timo Heikkilän kirjoittajat Laki ja laiffi-osuudessa, liikkeenjohdon konsultti Kari Tuominen yritystoiminnan kehittämisessä ja työpsykologi Tapani Haavisto yrittäjän omien voimavarojen sparrauksessa.

- Avoimessa Yrittäjäportaalissa olevia sisältöjä, mm. suosittu palkkataulukko, siirtyy ensi vuoden alussa ainoastaan synet.plussaan, samoin siellä julkaistaan vastaisuudessa YrittäjäInfo-jäsentiedote sekä Suomen Yrittäjien jäsenpalveluista ja jäsenetutuotteista yksityiskohtaisempaa tietoa, portaalin päätoimittaja Jouko Lantto toteaa.

- Päivittäiset Kauppalehden OnLine uutiset ja niihin liittyvät oheispalvelut pitävät synet.plus -asiakkaat ajan tasalla kotimaan ja ulkomaiden yritystapahtumista.