cafeMax

 

Verovapaat matkakustannusten korvaukset  vuonna 2004

Verohallitus on 10.12.2003 antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2004 (ns. kustannuspäätös).

Kustannuspäätöksessä ovat päivärahojen, kilometrikorvausten ja muiden matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät. Työnantaja voi maksaa palkansaajalle työmatkasta päätöksen mukaiset korvaukset verovapaasti.

Työnantajan tosiasiallisesti maksettavat korvaukset määräytyvät yleensä työ- ja virkaehtosopimusten mukaan. Verohallituksen päätöksen määrät ja perusteet voivat erota työehtosopimusten määristä ja perusteista. Jos korvaus ylittää Verohallituksen päätöksen mukaisen määrän tai, jos sitä maksetaan lievemmin perustein, korvaus on päätöksestä poikkeavalta osalta veronalaista palkkatuloa.

Uudessa kustannuspäätöksessä vahvistettujen korvausten määrät

Kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus

kokopäiväraha 29,00 euroa
osapäiväraha 13,00 euroa
ateriakorvaus 7,25 euroa

Kotimaan kokopäiväraha ja ateriakorvaus vuonna 2004 ovat 3,6 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2003. Osapäiväraha on samansuuruinen kuin vuonna 2003.

Kilometrikorvaus auton käytöstä

Korvaus oman auton käytöstä on 38 senttiä kilometriltä. Korvaus on 2,6 prosenttia alempi kuin vuodelle 2003 vahvistettu 39 senttiä kilometriltä. Korvaus käyttöetuautolla tehdystä työmatkasta on laskenut 10 sentistä 9 senttiin kilometriltä.

Korvauksista, joita maksetaan kilometrikorvauksen lisäksi, ovat nousseet korvaus asuntovaunun kuljettamisesta 10 senttiin, korvaus taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamisesta 20 senttiin ja korvaus metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tietyömaalla ajosta 8 senttiin kilometriltä. Muut kilometrikorvauksen lisäksi maksettavat korvaukset ovat samansuuruiset kuin vuonna 2003.

Ulkomaan päivärahat

Ulkomaan päivärahat on vahvistettu yhteensä 209 maalle tai alueelle. Merkittävä syy ulkomaan päivärahojen muutoksiin on ollut euron ulkoinen arvo ja sen muutokset eräisiin keskeisiin valuuttoihin, kuten Yhdysvaltain dollariin, EMUN ulkopuolisten EU-maiden sekä Aasian maiden valuuttoihin nähden. Valuuttakurssimuutokset ovat selvästi useammin laskeneet kuin nostaneet ulkomaan päivärahan määrää. Tämä on johtunut euron vahvistumisesta suhteessa mainittuihin valuuttoihin.

Muita korvauksia

Kilometrikorvaus, jos käyttää työajoissa

moottoripyörää                    26 snt/km
mopoa                               14 snt/km
moottorikelkkaa                    80 snt/km
moottorivenettä, enintään 50 hv   57 snt/km

Nämä korvaukset ovat samansuuruiset kuin vuonna 2003.
 

This Is Money

 

Työ & raha

ETUSIVULLE       

Suomen Kuvalehti selvitti suomalaisten käsityksiä ammattien arvostuksesta:

KYMMENEN ARVOSTETUIMMAN AMMATIN KÄRJESSÄ SEITSEMÄN LÄÄKÄRINIMIKETTÄ

Suomen Kuvalehti on teettänyt Ammattien arvostus -tutkimuksen, jonka perusteella suomalaiset arvostavat eniten kirurgin ammattia. Toisena listalla on erikoislääkäri, kolmantena lääkäri, neljäntenä ylilääkäri, kuudentena silmälääkäri, kahdeksantena neurologi ja jaetulla yhdeksännellä sijalla terveyskeskuslääkäri. Listalla on laitettu järjestykseen kaiken kaikkiaan 380 eri ammattia.

Suomen Kuvalehti on selvittänyt ammattien arvostusta neljä kertaa. Edelliset selvitykset on tehty vuosina 1996, 1991 ja 2001. Kirurgi on ollut arvostetuin ammatti myös vuosina 1996 ja 2001. Erikoislääkärin, neurologin ja terveyskeskuslääkärin ammattinimikkeet ovat tämän vuoden tutkimuksessa mukana listalla ensimmäistä kertaa ja ne sijoittuivat heti kymmenen joukkoon.

Vuoteen 2001 verrattuna lääkärin arvostus oli laskenut yhdellä ja silmälääkärin kolmella pykälällä. Lääkärinimikkeistä psykiatri on laskenut vuoden 2001 kuudennen sijaluvun sijaan 20:eksi. Kymmenen arvostetuimman ammatin listalla lääkärin ammattinimikkeiden lisäksi ovat: palomies sijalla viisi, lentokapteeni sijalla seitsemän sekä tuomari, sairaanhoitaja että kätilö jaetulla yhdeksännellä sijalla.

Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy. Kyselylomake lähetettiin tämän vuoden maaliskuussa 2 000 suomalaiselle, jotka muodostivat ikänsä, asuinpaikkansa ja sukupuolijakaumansa puolesta edustavan otoksen. Vastausprosentti oli noin 40.

- Nyt arvostetaan moderneja ammatteja, joissa käsityötaito yhdistyy uusimpaan teknologiaan ja joissa tehdään kiistatta hyvää työtä. Sekä lääkäri, palomies että lentokapteeni ovat kaikki tavallaan vastuussa ihmishengistä, kirjoittaa Suomen Kuvalehti 30. maaliskuuta 2004 ilmestyneessä numerossaan.

 

 
Yli puolet työssä käyvistä aikoo jatkaa vähintään 63-vuotiaiksi

Eläkkeelle jäämisen arvioidaan myöhentyvän ikävälillä 60-62 yksityisalojen työntekijöitä koskevien tutkimustulosten perusteella. Toisaalta eläkkeelle jääminen aikaistuu 65 vuoden iästä 63 vuoden ikään, sillä vanhuuseläkkeen uusi alaikäraja houkuttelee monia. Tutkituista kolmasosa arvioi valitsevansa 63 vuoden eläkeiän. Runsas neljännes aikoo jatkaa työssä tätä pitempään. Työssä jatkaminen 65 vuoden iän jälkeen kiinnostaa vain pientä osaa.

Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:n tutkimukseen, joka kartoittaa suomalaisten aikomuksia jatkaa työntekoa uusien vanhuuseläkeikärajojen voimaantulon jälkeen. Joustava eläkeikä -tutkimus selvittää lähivuosina eläkkeelle jäävien eläkkeelle siirtymisaikeita, heidän arvioitaan eläkeuudistuksesta ja eläketiedon tarvetta.

Vuoden 2005 alusta vanhuuseläkeikärajat muuttuvat. Varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 60 vuoden iästä 62 vuoden ikään ja varsinaisen vanhuuseläkkeen laskee yleisestä 65 vuoden iästä 63 vuoden ikään. Ansaitun suuruisen eläkkeen saa kahta vuotta aikaisemmin kuin nykyisin.

Neljäsosa voisi jatkaa paremman eläkkeen kannustamana

Uudessa eläkejärjestelmässä työssä jatkaminen 63 ikävuoden jälkeen palkitaan 4,5 prosentin vuosittaisella eläkekarttumalla, minkä voidaan olettaa kannustavan työssä jatkamiseen. Eläkkeen karttuminen jatkuu 68 vuoden ikään asti.

Tutkituilta kysyttiin, lisääkö vuosittainen eläkekarttuma halukkuutta jatkaa työssä yli 63-vuotiaana. Tähän myöntävän vastauksen antoi joka neljäs yksityisalojen palkansaaja.

- Jos neljäsosa yksityisalojen palkansaajista jatkaa työssä pitempään saadakseen paremman eläkkeen, niin vaikutusta voidaan pitää merkittävänä, tutkimuksen koordinaattorina toiminut Eläketurvakeskuksen johtava tutkija Eila Tuominen toteaa.

- Näin ollen eläkettä kertyisi korotetulla prosentilla neljäsosalle työntekijöistä keskimäärin noin kahden vuoden ajan, sillä yleensä työssä aiotaan jatkaa 65 vuoden ikään saakka, Tuominen jatkaa.

Oma terveys ja työnantajan asenne vaikuttavat

Tutkituilta kysyttiin, millaisiksi nämä arvioivat mahdollisuutensa käyttää hyväksi uusia vanhuuseläkeikärajoja. Noin puolet yksityisalojen palkansaajista näki mahdollisuutensa melko tai erittäin hyvinä. Noin neljäsosa pitää mahdollisuuksiaan huonoina. Tärkeä rajoittava tekijä on heikko terveys.

- Työurien pidentämistavoitteen kannalta tulos antaa aihetta optimismiin. Jos terveydentila tai muut seikat eivät estä työntekoa ja henkilöillä on riittävä motivaatio jatkamiseen, nykyistä suurempi osa voisi jatkaa työntekoa, Tuominen toteaa.

Eläkkeelle jäämisessä ei ole kysymys yksistään henkilön valinnanmahdollisuuksista. Päätökseen jatkaa työntekoa vaikuttaa olennaisesti myös työnantajan kanta. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan työnantajan suhtautumista tilanteessa, jossa henkilö itse haluaisi jatkaa työssä 63 vuoden iän jälkeen. Kolmasosalle osoittautui vaikeaksi arvioida työnantajan suhtautumista.

Mielipiteensä ilmaisseista kolme neljästä arvioi, ettei työnantajalla olisi mitään jatkamista vastaan. Osa arveli työnantajan jopa kannustavan jatkamaan. Noin neljäsosan mielestä työnantajan asenne olisi kielteinen.

Toisin kuin nykyisin, uudessa järjestelmässä eläkettä kertyy myös vanhuuseläkkeen ohessa työssä käyville. Eläkettä karttuu tällöin puolitoista prosenttia vuodessa. Noin puolet yksityisalojen palkansaajista arvelee voivansa ainakin jossain määrin tehdä ansiotyötä vanhuuseläkkeelle jäätyään. Kiinnostusta on eniten hyvin koulutetuilla.

Tiedon tarve on suuri

Eläkkeitä ja uudistusta koskeva tiedon tarve on ilmeinen. Valtaosa yksityisalojen ikääntyneistä työntekijöistä kaipaa joko henkilökohtaista neuvontaa tai lisätietoa oman eläkkeen tasoon liittyvissä asioissa. Nuoret ikäluokat tarvitsevat lisätietoa yleisemmin kuin vanhat.

Tuloksia arvioitaessa on Tuomisen mielestä otettava huomioon, että tietoa uudistuksesta on toistaiseksi ollut kovin vähän. Kun tulevan eläkkeen määrää ei tunneta hyvin, lopullisen kannan ottaminen taloudellisiin kannustimiin ja työssä jatkamiseen on vaikeaa. Tiedottaminen uudesta järjestelmästä ja valintojen vaikutuksesta eläkkeeseen on tärkeää.

Kysely tehtiin viime vuoden loppupuolella, ja sen kohderyhmänä olivat vuosina 1940-1945 syntyneet, jotka saavat vuosina 2005-2007 mahdollisuuden valita joustavasti eläkeikänsä. Nyt julkaistu raportti käsittelee yksityisalojen palkansaajia. Tutkimuksen otos oli noin 3 000 henkilöä, joista kyselyyn vastasi peräti 83 prosenttia.

Tuominen huomauttaa, että kovin kauaskantoisia johtopäätöksiä ei pelkästään raportin tulosten perusteella voida tehdä:

- Tuloksilla on merkitystä arvioitaessa ensimmäisten valintatilanteeseen tulevien ikäluokkien käyttäytymistä. Eläkkeelle siirtyminen ei kuitenkaan ole yksistään työntekijöiden tekemien valintojen seuraus. Siihen vaikuttavat monet sekä yksilöön että työelämään ja laajemmin yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Työssä jatkaminen riippuu viime kädessä talouden elpymisestä ja yritysten kyvystä ylläpitää ja lisätä työllisyyttä.

 
Aktiivinen työskentelytapa vähentää päätetyön kuormitusta

Työskentely tietokoneen ääressä vuoroin istuen, puoli-istuvassa asennossa ja seisten kuormittaa vähemmän liikuntaelimistöä kuin jatkuva työskentely istuen. Myös työn tehokkuus oli parempi. Tulos selviää Kuopion aluetyöterveyslaitoksen ergonomiayksikön tekemästä tutkimuksesta, jossa verrattiin sähköisesti korkeussäädettävän pöydän ergonomiaa perinteiseen istumatyöskentelyyn.

Tutkimuksessa verrattiin Martelan korkeussäädettävän Promo-pöydän ergonomiaa ja käytettävyyttä perinteiseen pöytään useiden mittarien avulla. Niitä olivat lihasten sähköinen aktiivisuus, ranteiden nivelkulma, sydämen syke ja verenpaine, katseluetäisyys, rasitustuntemukset sekä keskittymiskyky ja vireystila. Tutkimus osoitti, että vaihtelevat työasennot vähensivät lihasten jännittyneisyyttä, ranteiden hankalia asentoja ja kehon rasitustuntemuksia. Verenkierto vilkastui, keskittymiskyky sekä vireystila paranivat ja työn tehokkuus lisääntyi Promo - pöydän ääressä.

Tutkimukseen osallistui koehenkilöinä 12 toimistotyötä tekevää tervettä naista, jotka olivat työssään tottuneet käyttämään istuma-seisomapöytää ja perinteistä istumakorkeudella olevaa näyttöpäätepöytää. Tutkimus toteutettiin hanketta varten rakennetuissa työpisteissä, joissa toisessa oli Promo - pöytä ja toisessa perinteinen, joskin ergonomialtaan suositusten mukainen näyttöpäätepöytä. Molemmissa työpisteissä työskenneltiin yhtäjaksoisesti samanpituinen jakso ja pidettiin samanpituinen tauko. Työtehtävinä oli vakioidut kirjoitus- ja hiirityötehtävät, joita vuoroteltiin. Koehenkilöt arvottiin ennen mittauksia kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä aloitti ensin Promo- ja toinen perinteisen pöydän ääressä.

- Tulosten perusteella voidaan todeta, että työskentely vuoroin istuen, puoli-istuvassa asennossa ja seisten on työntekijän kannalta parempi kuin jatkuva istuminen. Erityisesti hartiaseudun ja yläraajojen kuormitus näyttöpäätetyössä oli vähäisempi ja työn tehokkuus parempi vaihdeltaessa työasentoja, kiteyttää tutkimuksesta vastannut erikoistutkija Nina Nevala-Puranen Kuopion alue-työterveyslaitoksen ergonomiayksiköstä.

Myös Martelan viime vuonna esittelemän laajan Aura-malliston sähkösäätöiset pöydät mahdollistavat monipuolisen työasentojen vaihtelun ja aktiivisen työskentelytavan. Aura-sarjan sähkösäätöisissä jaloissa on portaaton 65-132,5 cm:n säätöalue.