cafeMax

 

 

Tommy Tabermann: FATIMAN NELJÄS ENNUSTUS

Tommy Tabermann on huolissaan ihmisten vieraantumisesta.

Lähes satavuotisen myytin mukaan Neitsyt Maria ilmestyi Portugalissa Fatiman kaupungissa kolmelle lapselle, jotka olivat paimenessa. Hän ilmestyi lapsille useampaan kertaan ja kertoi heille kolme ennustusta. Lapsista kaksi kuoli nuorena, mutta kolmas, nainen, elää edelleen luostarissa liki satavuotiaana. Ennustuksista kolme on käynyt toteen, muun muassa paavin murhayritys. Kun ennustukset alkoivat toteutua, Fatiman kaupungista ja sen luostarista tuli pyhiinvaelluskohde, jonne katoliset sankoin joukoin vaeltavat nähdäkseen luostarissa asuvan vanhuksen ja palvoakseen Neitsyt Mariaa.

Tämä myytti on ollut Tommy Tabermannin lähtökohta, kun hän alkoi kirjoittaa romaaniaan FATIMAN NELJÄS ENNUSTUS. Teos on jatkoa romaanille Julian parveke sikäli, että siinä esiintyvät Ernesto ja Tania, jotka olivat päähenkilöitä myös Julian parvekkeessa. Siinäkin oli takana vanha myytti.

Tabermann ei olisi Tabermann, ellei hän käsittelisi sekä myyttejä että henkilöitään omalla persoonallisella tavallaan. Hänen kynänsä jälki kukkii romantiikkaa ja retoriikkaa, erotiikkaa ja empatiaa, ja kerronta vaihtelee aikatasosta ja henkilöhahmosta toiseen. Lukija seuraa jännittyneenä tarinan polveilevaa juonta ja saa kokea montakin yllätystä ja ihmettä. Mitä tekemistä Tanialla on pyhiinvaeltajien joukossa? Entä mitä tekemistä Erneston ja Tanian pojalla Jeesuksella on vanhan Lucian kanssa? Ja mikä onkaan se neljäs ennustus, jonka toteutumista moni odottaa peläten? Selviääkö se nytkään, jää lukijan nähtäväksi.

FATIMAN NELJÄS ENNUSTUS on harras ja hauras kertomus uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Mutta se on kertomus myös pelosta ja tietämisen nautinnollisesta tuskasta. Tuoko tieto lopulta enemmän tuskaa kuin nautintoa? Siihenkin kysymykseen Tommy Tabermann vastaa teoksessaan FATIMAN NELJÄS ENNUSTUS omalla tavallaan.

Tommy Tabermann, synt. 1947 Tammisaaressa, on runoilija ja kirjailija, joka on julkaissut kuusikymmentä teosta. Tommy Tabermann on kiistatta aikamme luetuin, siteeratuin ja ostetuin runoilija. Pelkästään tämän vuosituhannen puolella hänen runoteoksiaan on myyty lähes 50 000 kappaletta. Tommy Tabermannin esikoisrunokokoelma Ruusuja Roosa Luxemburgille ilmestyi vuonna 1970.
 

 

Nainen

ETUSIVULLE
 
YLEISIN ELÄKETURVANSA TÄYDENTÄJÄ ON SAK-TAUSTAINEN PIENITULOINEN NAINEN

Oman eläketurvan täydentäminen on uusien eläkevakuutuksen ottajien mielestä selvästi tärkein syy sitoutua tällaiseen pitkäaikaiseen sopimukseen. Tätä mieltä olivat elo-syyskuussa 2003 eläkevakuutussopimuksen tehneet ihmiset, joiden mielipiteitä ja taustaa Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto kysyi lokakuussa. Vastaukset vahvistivat aiemminkin saatua trendiä, jonka mukaan vakuutuksen ottajat ovat entistä nuorempia ja pienituloisempia. Ammattiyhdistystausta oli kuitenkin nyt painottunut SAK:n liittoihin, joihin kuului 44 % ay-jäsenyytensä ilmoittaneista, kun akavalaisia oli 30 % ja STTK-taustaisia 26 %.

Suurituloiset ovat uusien eläkevakuutuksen ottajien joukossa harvinaisuuksia. Vain 2 % nautti yli 5 000 euron palkkaa kuukaudessa, kun esimerkiksi alle 1 000 euroa ansaitsevia oli heihin verrattuna moninkertainen määrä. Seitsemän henkilöä kymmenestä ansaitsi alle 2 500 euroa kuukaudessa. Heistä naisia oli valtaosa eli 72 %.

Vakituisessa työsuhteessa vastaajista oli lokakuussa 71 %, määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä 14 % ja työttömänä 6 %. Loput olivat yrittäjiä. Viidennes vastaajista kuului siis pätkätyömaailman piiriin, mikä on saanut heidät täydentämään vajaaksi jäävää lakisääteistä eläketurvaansa joko itse, silloin kun tuloja on, tai sitten puolison tuloista. Neljä viidestä työttömästä oli naisia. Työtehtävien mukaan luokiteltuna työntekijöiden osuus (37 %) oli suurin ja toimihenkilöiden (23 %) toiseksi suurin.

Miksi aloitin ?

Kyselyssä tutkittiin vastaajien motiiveja aloittaa eläkesäästäminen sekä valmiilla kysymysvaihtoehdoilla että yhdellä ns. vapaalla "tärkein syy" -kysymyksellä. Lopputulokset olivat jotakuinkin samat kummallakin menetelmällä.

Eläketurvan täydentäminen nousi ykkössyyksi vapaissakin vastauksissa. Eläkeiän alentaminenkin kulki mukana aloittamishaaveissa, samoin varautuminen ’epävarmaan tulevaisuuteen’. Sen sijaan verovähennystä piti tärkeimpänä motiivinaan vain joka kahdeskymmenes vastaaja. Vapaissa vastauksissa painottui selvästi vastaajan taustasta riippumatta eräänlainen vastuuntunne. Omat tulevaisuuden riskit tunnistettiin ja niihin haluttiin myös varautua.

"Vapaaehtoinen eläkevakuutus on osa kokonaiseläketurvaa" -väittämän hyväksyi 82 % erittäin tai melko hyvin omaksi näkökulmakseen. Ay-taustat eivät vastaajia erottaneet, mutta järjestäytymättömät palkansaajat ja yrittäjät kannattivat väittämää vain 60-prosenttisesti.

Korkean kannatuksen sai myös väittämä "Vähennän eläkevakuutusmaksut mieluummin ansiotulosta kuin pääomatulosta", jota 84 % vastaajista kannatti erittäin tai melko hyvin. Siinäkin kaikki ay-taustaiset olivat yksimielisiä, mutta järjestäytymättömät ja yrittäjät olivat samaa mieltä vain 60-prosenttisesti.

Ansiotuloverotusta pidettiin myös kaikissa tuloluokissa pääomatuloverotusta oikeudenmukaisempana verotusmuotona 63 - 75 -prosenttisesti. Eri tuloluokkien vastaajista 25 - 38 % piti kuitenkin pääomatuloverotusta oikeudenmukaisempana. Korkeimmat kannatusluvut pääomaverotukselle tulivat tulohaitarin yläpäästä. Kaikki vastaukset on siis annettu ennen kuin hallitus julkisti periaatelinjauksensa siirtää eläkevakuutus ansiotuloverotuksesta pääomatuloverotukseen vuoden 2005 alusta.

Vastaajista 78 % ei myöskään usko lakisääteisten eläkejärjestelmien etuuksien säilyvän nykyisellään. Erityisesti SAK:laiset työntekijät olivat tätä mieltä. Akavalaisten luottamus etujen säilymiseen oli selkeästi SAK:laisia parempi. Vastauksiin ehkä vaikutti myös alkusyksyn aikana käyty julkinen keskustelu vuonna 2005 voimaan tulevasta työeläkeuudistuksesta, jota vaikutusvaltaisetkin tahot ehdottivat muutettavaksi jo ennen uudistuksen voimaan tuloa.

Vastaajien mielestä yksilöllinen eläkevakuutus myös joustaa lakisääteistä paremmin elämäntilanteen mukaan. Eläkevakuutuksen ottajilla on vielä useita muita motiiveja aloittaa varautuminen. Ne vaihtelevat ryhmien mukaan. Esimerkiksi pätkätyövaaran kokee lähes 40 % vastaajista, vaikka suoranaisessa pätkätyönomaisessa tilanteessa oli lokakuussa vain viidennes vastaajista.

Kyselyn otos poimittiin viiden henkivakuutusyhtiön elo-syyskuussa 2003 eläkevakuutuksen ottaneista henkilöistä. Yritysten ottamat eläkevakuutukset eivät kuuluneet otokseen. Vastaukset saatiin 3.10. - 3.11.2003 eli ennen hallituksen julkistamaa eläkevakuutuksen periaatelinjausta. Vastaajia oli 512 kpl.