ETUSIVULLE

Digia Inc (Digia), maailman johtava Series 60 ja Symbian™ OS -pohjaisten ohjelmistointegraatiopalvelujen tuottaja, ilmoitti tänään kehitysyhteistyön Panasonicin kanssa uuden X700-älypuhelimen osalta.

Panasonicin 3GSM World Congress 2004 -kongressissa Cannesissa, Ranskassa esittelemä uusi X700-älypuhelin hyödyntää Symbian käyttöjärjestelmää ja Series 60 -käyttöliittymäympäristöä.

Digia ja Panasonic kehittävät yhdessä X700-älypuhelinta hyödyntäen Digian sopimussuunnittelu-, ohjelmistoratkaisu-, koulutus- ja konsulttipalveluja, jotka varmistavat tuotteen onnistuneen markkinoilletuonnin ja käyttöönoton.

Kokonaisohjelmistoratkaisuja Series 60 -lisenssinhaltijoille toimittava Digia on erikoistunut älypuhelinohjelmistojärjestelmien kehitykseen kaikilla tasoilla - alempien tasojen käyttöjärjestelmistä, puhelintekniikan integroinnista ja puhelintoimintojen kehityksestä aina Symbian-sovellusten kehitykseen ja käyttöliittymien räätälöintiin. Digia on Symbian ja Series 60 -suunnittelun johtavia osaajia ja yhtiöllä on laaja kokemus älypuhelinohjelmien kehityksestä. Digialla on näin vaadittavaa Symbian OS ?pohjaisten matkapuhelinten menestyksekkään kehitystyön edellyttämää teknistä asiantuntemusta, kokemusta ja organisaatiotason pätevyyttä.

Jari Mielonen, Digian toimitusjohtaja kertoo: "Autamme Panasonicia uuden laitteen kehittämisessä tarjoamalla älypuhelimen kaikkiin kehitysvaiheisiin soveltuvat kokonaisratkaisut ja -palvelut. Iloitsemme uuden X700-älypuhelimen esittelystä ja arvostamme suuresti yhteistyötä Panasonicin kanssa". Digian teknologiat ja sovellukset helpottavat älypuhelimen integrointia, takaavat korkeamman laadun ja tuovat uusia lisäarvoa tuottavia älypuhelintoimintoja". "Olemme varmoja siitä, että yhteishankkeemme Panasonicin kanssa menestyy" myynti- ja markkinointijohtaja Inka Luotola jatkaa.

Aikaisemmin tällä viikolla Digia julkisti useita uusia ohjelmistoratkaisuja matkapuhelinvalmistajille, jotka käyttävät Digian kokonaisohjelmistotarjontaa Series 60 ja Symbian -käyttöliittymäympäristöissä. Nämä ratkaisut sisältävät työkaluja ja komponentteja älypuhelinintegraatiota varten, kuten Digia®TSY ja Digia®QualityKit, sekä laiteversioiden erilaistamiseen tarkoitettuja työkaluja, kuten Digia Differentiation Packagen.

Nuoria olisi saatava mukaan metsästyksen piiriin, korosti osastopäällikkö Asko Niemi MTK:n maaseudun kehittämisryhmästä puhuessaan tänään Pohjois-Suomen metsänomistajaliiton syyskokouksessa Kemissä. Hän esitteli MTK:n tuoretta riistastrategiaa, jossa on linjattu maanomistajien riistapolitiikan tavoitteita ja toimenpiteitä.

Maassamme harjoitetun riistapolitiikan ongelmat korostuvat hirvieläinten kannan säätelyssä. Vastuun kantajaa hirvipolitiikastamme ei tahdo löytyä. Viimeisen kolmen vuoden aikana aina vuosittain ennen jahtia ja jahdin jälkeen kuultu julkisuudessa seuraavia kommentteja:" Nyt on edessä ennätyssuuri hirvijahti" ja "Ennätysmäärä hirviä kaadettu". Kuitenkin hirvimäärä on pysynyt jokseenkin samalla tasolla, hirvien talvikanta on ollut useina vuosina reilusti yli sadan tuhannen eli koko maassa keskimäärin 3,5-4 hirveä kokonaismaa-alan tuhatta hehtaaria kohti. Hirvet selviävät talven yli kuitenkin lähinnä metsissä ja puiden avulla ja tämän vuoksi parempi olisi arvioida hirvikantoja metsäpinta-alaa kohti, jolloin ko. hirvikannaksi tulee 5-6 hirveä/1000 metsähehtaaria. Tällainen, ylisuuri hirvikanta vaarantaa järkevän metsätalouden harjoittamisen sekä aiheuttaa kohtuuttoman paljon mm. liikennevahinkoja.

Hirvisaalis kymmenesosa naudanlihan tuotannosta
Maanomistajien maakunnallisista kannanotoista voidaan päätellä, että hirvien talvikanta tulisi laskea keskimäärin noin puoleen nykyisestä. Tällöin hirven metsästys olisi jo pääosin aitoa metsästystä eikä "teurastusta, tuhoeläinten hävittämistä tai työtä vuorotta". Maanomistajat voisivat kasvattaa haluamiaan puulajeja niille sopivilla parhailla kasvupaikoilla, mikä nyt estyy hirvien takia ja liikennevahingot vähenisivät oleellisesti. Metsästyksen tulisi olla haluttu, hyväksytty harrastus, mutta nyt siitä on tullut jo merkittävä lihan tuotantotapa ja hirvestä on tehty myös "vahinkoeläin". Hirvisaalis on kymmenesosa koko maan naudanlihan tuotannosta ja viisinkertainen poron lihan tuotantoon verrattuna.

MTK:n valtuuskunta hyväksyi 3.12.2003 riistastrategian. Strategia lähtee vahvasti metsästysoikeuden ja maanomistuksen kytkennästä, joka on ollut keskeisenä periaatteena Suomen riistataloudessa jo 1400- luvun puolivälistä lähtien. Lisäksi MTK:n strategiassa todetaan Pohjois-Suomen kuntalaisten metsästysoikeus. MTK:n riistastrategian valmisteli työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola ja jäseninä oli maataloustuottajain liittojen sekä metsänomistajaliittojen luottamus- ja toimihenkilöitä, mm. Pohjois-Suomen metsänomistajaliiton toiminnanjohtaja Jukka Aula. Työryhmä pyysi alkusyksystä lausunnon tuottajaliitoilta, metsänomistajien liitoilta sekä yhteismetsien yhteenliittymiltä.

Nykyisessä metsästyslaissa maanomistajan asema todetaan sinänsä selvästi: "Oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle..." Monet maanomistajat, myöskin osa metsästävistä maanomistajista, mutta erityisesti ne, jotka eivät itse metsästä, ovat kokeneet metsästysasioissa jääneensä täysin ulkopuolisiksi, joille lankeaa vain riistaeläinten ruokkimisen kustannukset. Lisäksi mm. tänä vuonna on tehty pyyntilupapäätöksistä valituksia, joiden käsittelyn yhteydessä on käynyt ilmi, että maansa metsästäjille vuokranneella maanomistajalla ei ole edes valitusoikeutta niistä pyyntilupapäätöksistä, jotka koskevat hänen maalla tapahtuvaa metsästämistä! Myös pyyntilupamenettely on säädetty niin vaikeaksi, että maanomistajilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia lain mukaisesti määrätä alueellaan talvehtivan riistaeläinkannan määrästä.

Riistastrategiassa korostetaan maanomistajan omaa vaikuttamismahdollisuutta, tuodaan esille niitä ongelmia ja kehittämistarpeita, jotka liittyvät maanomistajien edustajien osallistumiseen riista-alan järjestöjen toimintaan sekä tehdään parannusehdotuksia pyyntilupajärjestelyihin ja riistaeläinten, mm. hirvieläinten ja suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelyihin. Esimerkiksi nykyisten korvausperusteiden mukaan hirvieläinten metsille aiheuttamista vahingoista korvataan maanomistajille eräiden arvioiden mukaan vain noin kymmenesosa. Lisäksi strategiassa tarkastellaan mm. riistaa ja metsästystä maaseutuyrittäjien eräänä mahdollisuutena. Strategiassa annetaan arvoa ja tunnustusta suomalaiselle metsästyskulttuurille ja metsästysseurojen toiminnalle ja kannetaan huolta nuorten mukaan saamisesta metsästyksen pariin. ( Mtk )