Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyyn keskittyvä Kotitapaturmien ehkäisykampanja viettää toimintansa kymmenvuotisjuhlaa Valkoisessa Salissa 4. helmikuuta.

Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton toimitusjohtaja Esko Kivisaari pohti kymmenvuotisjuhlassa muun muassa sitä, onko väestön ikääntyessä kotitapaturmien lisääntyminen väistämätöntä. "Yhtä hyvin voisi ajatella, että autokannan moninkertaistuessa liikennetapaturmien pitäisi väistämättä moninkertaistua. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tai miksi kotitapaturmissa kuoleman riski on Suomessa noin kaksinkertainen esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna? Nämä esimerkit kertovat, että emme ole vanhenemisen armoilla, vaan asiaan voidaan vaikuttaa aktiivisin toimenpitein".

Kotitapaturmien ehkäisykampanjan taustalla on kotitapaturmien huolestuttavan suuri määrä. Noin miljoonasta vuosittain sattuvasta tapaturmasta 700 000 on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Joka päivä Suomessa sattuu yli 2 000 vammaan johtavaa kotitapaturmaa. Joka päivä niissä menehtyy kuusi ihmistä. Silti ainakin joka toinen tapaturma olisi ehkäistävissä.

Kotitapaturmissa menehtyy ja loukkaantuu edelleen moninkertainen määrä suomalaisia liikenne- ja työtapaturmiin verrattuna. Kuluvana vuonna organisoidaan Kansanterveyslaitoksen yhteyteen ensimmäinen toiminnallinen yksikkö, joka keskittyy päätoimisesti kotitapaturmien torjuntatyöhön.

Kotitapaturmien ehkäisykampanjan toimijoina ovat sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö, Stakes, Terveyden edistämisen keskus, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto yhteistyössä Punaisen Ristin ja Suomen Kuntaliiton kanssa.

TYÖELÄKKEITÄ ALETAAN MAKSAA YHDELTÄ LUUKULTA

Työeläkkeitä aletaan maksaa yhdeltä luukulta vuoden 2004 alusta lähtien. Muutos koskee niitä, jotka hakevat eläkettä tulevan vuodenvaihteen jälkeen, kerrotaan Eläketurvakeskuksesta. Ensi vuonna yhdellä luukulla asioi jo lähes 20 000 eläkkeensaajaa.

Nykyisin eläkkeet maksetaan monesta eri paikasta. Jos työtä on tehty yksityisellä, valtiolla ja kunnalla, kolme eri eläkelaitosta myös maksaa eläkkeen kuukausittain. Myös eläkkeitä koskevat tiedustelut ja asiointi on hoidettava jokaisen maksajan kanssa erikseen. Uudistuksen jälkeen eläkeasiat hoituvat yhden eläkelaitoksen kanssa.

Nyt eläkettä saavia tai tämän vuoden puolella sitä hakevia uudistus ei koske. He saavat jatkossakin eläkkeensä entiseen tapaan erikseen julkisen ja yksityisen puolen eläkelaitoksilta. Tällaisia eläkkeensaajia on noin 1,2 miljoonaa.

Yksityinen puoli jo pitkään yhdellä luukulla

Yksityisen puolen eläkejärjestelmän työeläkkeet on maksettu yhdeltä luukulta jo vuodesta 1962 lähtien.

Pääosa julkisen puolen eläkelaitoksista tulee mukaan yhden luukun järjestelmään ensi vuoden alussa. Mukana ovat silloin kuntien, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon sekä Kelan toimihenkilöiden eläkkeet.

Yhden luukun ulkopuolelle jäävät toistaiseksi muun muassa Suomen Pankki, Ahvenanmaa ja ortodoksinen kirkko. Ne maksavat itse eläkkeensä.

Kaikkia eläkkeitä haetaan jo nykyisin yhdellä ja samalla lomakkeella.

”Kritiikki on hyväksi, mutta sitä ei tule perustaa väärinymmärryksiin”

Työeläkkeet ovat Suomessa olleet viime aikoina julkisen kriittisen keskustelun kohteena. Suomalaista tapaa järjestää työeläketurvaa on leimattu tehottomaksi, kalliiksi ja jopa korruptoituneeksi. - Kuitenkin kansainvälisten vertailujen ja eläkeläisten toimeentulon perusteella voidaan todeta, että täkäläinen työeläkevakuutus on sekä etujensa että hoitonsa puolesta hyvällä mallilla, totesi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala avatessaan tämänvuotisia Työeläkepäiviä.

Rantala sanoi ymmärtävänsä, että työeläke herättää kriittistäkin keskustelua:
- Työeläkevakuutuksessa konkreettisinta on aikanaan maksettava eläke. Muilta osin useimpien tuntuma eläkevakuutukseen on melko etäinen ja abstrakti. Tämä on omiaan lisäämään epäilyksiä ja epävarmuuden tunnetta.

- Työeläkejärjestelmämme on kieltämättä aika monimutkainen ja monimuotoinen. Kun kyse on maksujen ja etuuksien määrästä sekä järjestelmän oikeudenmukaisuudesta, olisi ihme, ellei kriittisiä näkemyksiä esiintyisi, Rantala totesi.

Rantala ihmettelee, miksi jatkuvasti väitetään, että työeläkkeen parissa työskentelevät estäisivät kriittisen keskustelun. - On vain hyväksi, että keskustelua käydään ja osallistumme itsekin siihen aktiivisesti. Mielestäni kuitenkin olisi väärin olla oikomatta tiettyjä perusvirheitä, joita julkisessa keskustelussa aina tavan takaa esiintyy.

Esimerkiksi ero rahastoivan järjestelmän ja jakojärjestelmän välillä olisi Rantalan mielestä hyvä tuntea, ennen kuin osallistuu vaikkapa sijoitustoiminnan arvosteluun.
- Jotkut asiantuntijana esiintyvät tulevat antaneeksi sellaisen mielikuvan, että kaikki työntekijän puolesta maksetut vakuutusmaksut menevät rahastoon, joka voidaan kokonaan sijoittaa. Vielä pahempi väärinymmärrys on se, jos väitetään eläkkeen määräytyvän sijoitustuottojen perusteella, Rantala totesi.

Rantalan mukaan työeläkejärjestelmän on syytä katsoa myös peiliin.
- Olemmeko tehneet kaikkemme informaation selkeyden ja ymmärrettävyyden hyväksi? Pidämmekö monia meille tuttuja asioita itsestäänselvyyksinä, jotka muidenkin pitäisi tuntea yhtä hyvin? Ja ennen kaikkea: otammeko arvostelun vastaan liian raskaasti?