Pelastustehtävä voi tyssätä väärin pysäköityyn autoon

Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että pelastustiet ovat koko ajan ajokelpoisia. Pelastustie pitää myös merkitä kunnolla. Tämän vuoden alusta pelastustien merkitsemisestä on määrätty asetuksella.

Sakeiden lumipyryjen jälkeen palokuntia saattaa odottaa ikävä yllätys etenkin kerrostalojen pihoilla. Väärään paikkaan keottu lumikasa voi käydä kohtalokkaaksi, jos se estää paloautojen pääsyn paikalle.

Myös taloyhtiöiden pihoille koristeeksi nostetut kivet ja muut raskaat esineet voivat tukkia pelastustien. Nostolava- ja tikasautot on saatava oikealle kohdalle talon viereen.

- Ja sammutus viivästyy, jos letkuja joudutaan vetämään pitempi matka. Eikä ambulanssiakaan mielellään jätetä kauas onnettomuuspaikasta, palomestari Tommi Leppioja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta muistuttaa.

Auto siirretään tarvittaessa rivakasti

Lumikasat ovat harmina vain muutaman kuukauden vuodesta, mutta väärin pysäköidyt autot ovat uhka koko vuoden.

- Väärin parkkeerattu auto lähtee ronskeinkin ottein, jos se on syytä siirtää pois paloautojen tieltä, johtava palotarkastaja Jussi Taponen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta takaa.

Palokunnat joutuvat siirtelemään autoja harvoin. Uhkaavimpia tilanteita syntyy ahtailla kerrostalopihoilla sekä silloin, kun useita autoja on pysäköity väärin.

Auton omistajan mahdollisuus saada pelastuslaitokselta korvauksia ajokilleen pakkosiirrossa aiheutuneista vahingoista ovat pienet. Näin arvioi osastopäällikkö Juha Suominen Keskinäinen vakuutusyhtiö Lähivakuutuksesta puntaroidessaan korvauskysymystä.

- Palokunta on totta kai vahvoilla korvauskiistassa, jos luvattomaan paikkaan pysäköity auto on siirretty pelastustehtävän jaloista.

Suominen muistuttaa, että joskus oikein pysäköityjäkin autoja saatetaan siirtää paloautojen tieltä. Silloin autonomistajalla on tietysti oikeus saada korvauksia vaurioista.

- Sallittuja ja kiellettyjä pysäköintipaikkoja ei ole merkitty selvästi kaikilla pihoilla. Esimerkiksi tällaisissa tapauksissa korvauksista voidaan neuvotella.

Asuntomarkkinoilla odotettavissa vireä kaupankäyntivuosi

Asuntomarkkinat pysyvät vakaina, sillä epävarmuutta aiheuttavia muuttujia ei ole näkyvissä. Asuntojen hintojen arvioidaan jatkavan hienoista nousuaan ja korkojen odotetaan pysyvän matalina kevään ajan, mutta syksyllä korkojen arvioidaan hieman nousevan. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kehittyvät suotuisasti ja tukevat osaltaan asuntomarkkinoiden pysymistä vilkkaina. Pitkään jatkunut matalasuhdanne koettelee vielä talvella työllisyyttä, mutta vähitellen kohentuva talous parantaa työllisyystilannetta. Suomen talous piristyi jo vuoden 2003 jälkipuoliskolla, ja kehitys jatkuu samansuuntaisesti, vaikkakin vahva euro jarruttaa euromaiden talouskasvua. Luottamus omaan talouteen on suomalaisten keskuudessa edelleen säilynyt hyvänä, mikä yhdessä hyvän reaalitulokehityksen kanssa pitää yllä kotitalouksien halua tehdä suuria hankintoja. Alhaiset korot houkuttelevat vuokralla asuvia oman asunnon ostamiseen. Kuukausikustannus säilyy usein samana tai jopa laskee.

Asuntojen nimellishinnat nousseet vuosittain keskimäärin 5 - 6 %.
Viidessä vuodessa asuntojen nimellishinnat ovat Suomessa nousseet yhteensä n. 25 - 30 %, eli vuosittain keskimäärin 5 - 6 %. Hintakehitys on ollut varsin maltillista. Samaan aikaan palkansaajien ansiotaso on noussut 2,8 - 4,5 % vuodessa, ja asumiskustannukset kotitalouksien menoista pysyneet samalla tasolla eli 28,1 - 28,7 %:ssa (Tilastokeskus). Asuntojen nimellishintojen nousu ei siis juurikaan ole vaikuttanut kuluttajien asumiskustannuksiin.

Vanhojen kerrostalokaksioiden keskimääräiset myyntihinnat Suomessa vuoden 2003 lopussa olivat 1 800 euroa/m². Vastaavat hinnat Helsingissä olivat n. 2 700 euroa/m², Espoossa n. 2 400 euroa/m² ja Vantaalla n. 1 700 euroa/m². Muissa suurissa kaupungeissa vastaavat hinnat vaihtelivat Lahden ja Rovaniemen hieman alle 1 200 eurosta/m² Oulun ja Tampereen yli 1 500 euroon/m² (Huoneistokeskuksen tilasto).

Asuntojen myyntiajat ovat pysyneet keskimäärin n. 40 vuorokaudessa, mutta vaihteluväli on alueesta ja asunnosta riippuen suuri. Monissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa vuonna 2003 kysyntä ylitti tarjonnan, jolloin myyntiajat lyhenivät jopa alle 30 vuorokauteen.

Kiinteistönvälittäjät kasvattaneet osuuttaan asuntokaupassa
Kiinteistönvälittäjien välityksellä tehdään asuntokaupoista n. 80 %, ja tämä osuus on tasaisesti kasvanut mm. lainsäädännön asettamien vaatimusten johdosta. Huoneistokeskus lisäsi viime vuonna kauppalukumääräänsä n. 600 kaupalla vuoteen 2002 verrattuna, kaikkiaan Huoneistokeskus välitti 13 200 asuntokauppaa. Vuosittain Suomessa tehtävien asuntokauppojen määrä on 2000-luvulla ollut keskimäärin yhteensä n. 95 000 - 97 000 kauppaa, eikä vuosi 2003 olennaisesti poikkea tästä.

Muuttoliikkeen vaikutukset asuntokauppaan merkittäviä
Viime vuonna asuntojen suuri kysyntä näkyi erityisesti kaikissa suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Muuttoliike ja kaupunkien väkiluvun muutokset ovat merkittäviä asuntokauppaa ohjaavia tekijöitä. Uudisrakentaminen on vilkastuttanut muuttoliikettä, ja uudet asunnot myydään usein jo ennakkomarkkinointivaiheessa tai rakentamisvaiheessa. Muuttoliike kasvukeskuksiin puolestaan lisää haasteita uudistalotuotannolle. Uudistalojen ja tonttimaan kysyntä ylitti monin paikoin tarjonnan, ja myytävistä asunnoista oli jopa pulaa. Tarjonnan puute näkyi joillakin alueilla loppuvuoden kauppojen vähenemisenä.

Hinta- ja laatutietoiset ostajat
Asumisen laadun parantaminen on yleisin syy muuttaa (38 % ostajista). Uudistalot, omakotitalorakentamiseen soveltuvat tontit ja hyväkuntoiset ns. muuttovalmiit asunnot ovat kysyttyjä. Ostajat kiinnittävät erityistä huomiota kohteen kuntoon ja ovat kriittisiä kunnostamattomien asuntojen hintojen suhteen, koska hintapyynnöt saattavat riippumatta asunnon kunnosta olla varsin lähellä toisiaan. Asiakkaat haluavat usein uusiin pientaloihin moderneja, omaleimaisia ratkaisuja. Myös varustelutason toivotaan olevan laadukas ja näyttävä. Alueen ilme ja imago, asumisväljyys, luonnonläheisyys ja hyvät palvelut vaikuttavat myös voimakkaasti asunnon ostajiin. Ostajat ovat myös valmiit maksamaan laadusta.

Kuntotarkastus auttaa asuntokaupassa

Yhteisen toimintamallin (YTM) mukainen Asuntokaupan kuntotarkastus on kehitetty auttamaan asuntokaupan kaikkia osapuolia.   Mallin kehittämisessä ovat olleet mukana kaikki asuntokauppaan tavalla tai toisella liittyvät tahot Ympäristöministeriö mukaan lukien. Tarkastusmallia voidaan verrata kaikille niin   tuttuun vuosittaiseen autokatsastukseen.

Kuntotarkastuksen tarkoituksena on auttaa asuntokaupassa, päinvastoin kuin sai mielikuvan TV-uutisissa 2.12.2003 illalla. Uutisen kritiikki perustui Asumisterveysliiton kuntotarkastuksesta tekemään selvitykseen, joka kohdistui erityisesti asuntokaupan kuntotarkastuksen Yhteistä Toimintamallia ja siihen valmentavaa  asuntokaupan kuntotarkastajan koulutusta      (AKK) vastaan. Katselija sai helposti sen vaikutelman että puolet kuntotarkastuksista on epäonnistunut, eikä ole täyttänyt tehtäväänsä. Lisäksi jäi mielikuva että puolessa kuntotarkastetuista kohteista on ollut vakavia kosteusvaurioita, joita kuntotarkastaja ei ole havainnut. Esitettyä väitettä voidaan pitää   räikeänä "harhalaukauksena". Todellisuudessa hyvin tehdyt kuntotarkastukset ovat lähes 100 %      kattavuudella turvanneet sekä ostajan että     myyjän aseman.

Asumisterveysliiton "selvitys" perustui seuraaviin otoksiin:
- Otoksena oli 256 asuntokauppaa (vuosilta 1998-2003), joiden tuloksena jompikumpi kaupan osapuolista on ottanut yhteyttä Asumisterveysliittoon kohdattuaan asunnon kuntoon liittyviä suuria ongelmia
o Näistä 130 asuntoon oli tehty jonkun asteinen kuntoselvitys
o Näistä 60 asuntoon kuntoselvityksen oli tehnyt AKK-tarkastaja
Maassamme tehtyjen kuntoselvitysten laajempi tarkastelu:
- Viimeisen kuuden vuoden aikana on tehty arviolta noin 550.000 asuntokauppaa, joista noin 130.000 on ollut pientalokohteita (okt, rt, pt, rt)
o Näistä arviolta noin 50 %:iin on tehty jonkun asteinen kuntoselvitys, eli noin 65.000 asuntoon
Asumisterveysliiton selvityksessä mainitut AKK-tarkastajien tekemät huonot tarkastukset ovat siis luokkaa 0,9-1,0 promillea kaikista kuntotarkastetuista kohteista.
- Ilmeistä on että vain hyvin pieni osa näistä tarkastuksista vastaa YTM-mallia. Asiaahan ei ole tutkimuksessa edes selvitetty, mutta tämä vastaa tilannetta alalla.
- Lisäksi selvityksestä ei käynyt ilmi sitä, mitkä vauriot oli tarkastuksissa esitetty ja mistä osapuolille tulleet ongelmat johtuivat - johtuivatko ylipäänsä kuntotarkastuksesta, olisiko joku vaurio ollut havaittavissa jos YTM-mallia olisi noudatettu, vai johtuiko havaitsematta jääminen tarkastajan virheestä. Selvityksessä mainitut korjauskustannuksetkin jäivät täysin perustelematta.

"Selvitys" ja siitä vedetyt johtopäätökset ovat siis helposti todettavissa perusteettomiksi ja virheellisiksi. Keräämme ja tilastoimme asiakaspalautetta kaikista kuntotarkastuksistamme ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme saadun palautteen mukaan:

Tilastotietoa tehdyistä kuntotarkastuksista

Insinööritoimisto Raksystems Oy on ollut mukana kehittämässä asuntokaupan kuntotarkastustoimintaa. Raksystems toimii valtakunnallisesti ja on vuosittain suorittanut tuhansia kuntotarkastuksia (yhteensä noin 25000). Seuraavat tilastotiedot perustuvat Raksystemsin vuosittain keräämään aineistoon:
- Kuntotarkastus maksaa sijainnista ja kohteesta riippuen 500-1300 euroa.
- Lähes jokaisesta tarkastetusta kohteesta löytyy vaurioita ja puutteita. Vuositasolla pientaloihin esittämiemme riskien ja korjaustarpeiden kustannukset ovat arvioidemme mukaan yhteensä noin 30-50 miljoonan euron välillä.
- Raksystemsin vuonna 2003 tekemistä noin 4000-4500 tarkastuksesta on reklamoitu kuntotarkastuksen puutteellisen tarkkuuden vuoksi kahdeksassa (8) kohteessa. Prosentteina se on 0,2%. eli 2 promillea.
- Näistä kuntotarkastaja oli tehnyt virheen 4:ssä kohteessa ja 4:ssä kohteessa vaurioita ei ole voitu havaita huolimatta ammattitaitoisesta tarkastuksesta.
- Jo nykyistäkin YTM:n mukaista tarkastusta pidetään kuluttajien keskuudessa usein turhan kalliina ja laajana. Asiakaspalautteet vuonna 2003 Raksystemsin YTM:n mukaisesti tekemistä kuntotarkastuksista:
o Kuntotarkastuksen laajuus
§ 35% pitää YTM-kuntotarkastusta ylimitoitettuna tarpeisiinsa nähden
§ 62% pitää sopivana tarpeisiinsa

 nähden
§ 3% pitää riittämättömänä tarpeisiinsa nähden
o Kuntotarkastuksen hinta
§ 38% pitää liian kalliina palveluun nähden
§ 37% pitää sopivana palveluun nähden
§ 25% pitää edullisena palveluun nähden

Asuntokaupan kuntotarkastus kehittyy koko ajan

Asuntokaupan kuntotarkastustoiminta tulee kehittymään edelleen. Sen tueksi tulee todennäköisesti tulevaisuudessa myös energiatodistukset sekä talokohtaiset vuosikatsastukset samoin kuin on jo pitkään ollut autojen kohdalla.

On yleisen edun vastaista antaa sellaista käsitystä että Yhteisen toimintamallin mukaan tehty kuntotarkastus olisi huono, koska malli kiistatta parantaa ostajien ja myyjien turvaa asuntokaupassa. Tarkastuksen sisältö on rajattu sen vuoksi, että myytävää taloa ei ole kaupan yhteydessä tarkoituksenmukaista purkaa ja tarkastuksen hinnan on vastattava kuluttajien maksuhalukkuutta.

AKK-tarkastustutkinto ei sinänsä takaa tarkastajan käytännön pätevyyttä, mikä syntyy vain ja ainoastaan tarkastuksia tekemällä ja omaa ammattitaitoa ja -tietoa kehittämällä. Pätevää tarkastajaa voidaan pitää eräänlaisena "talotohtorina", joka kykenee ottamaan huomioon jokaisen asunnon yksilölliset tekijät.

YTM-mallia laajempi, perusteellinen RS-4 Pientalon kuntotutkimus on ollut Raksystemsillä palveluna jo vuoden alusta alkaen, mutta tilauksia ei ole juurikaan tehty. Perusteellista kuntotutkimusta, jota Asumisterveysliiton Hannele Rämökin haluaa, ei mielletä asuntokaupan yhteydessä tarpeelliseksi, koska sen hinta muodostuu liian kalliiksi suuritöisyyden vuoksi. Jos tarkastusta ei kuluttajien keskuudessa haluta teettää, ei se auta myöskään vähentämään asuntokaupan jälkeisiä riitoja.

Raksystemsin saama palaute osoittaa YTM:n mukaisen kuntotarkastuksen tarkoituksenmukaiseksi ja laajuudeltaan pääasiallisesti riittäväksi asuntokaupan yhteydessä. Jäljelle jäävän riskin piilevistä virheistä voi vakuuttaa ns. piilovirhevakuutuksella (IF-Vahinkovakuutus).

INSINÖÖRITOIMISTO RAKSYSTEMS OY

Marko Malmivaara
Toimitusjohtaja
Dipl. Ins., AKK-tutkintolautakunnan jäsen

Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteinen Toimintamalli valmis.

Asunto- ja omakotitalokaupan yhteydessä tehtäviin kuntotarkastuksiin on luotu yhtenäiset ohjeet. Hankkeessa on ollut mukana kymmeniä eri asiantuntija- ja viranomaistahoja. Tuloksena on saatu aikaan:

· Suoritusohje
· Tilaajan Ohje
· Esimerkkiraportti 1 (omakotitalot, erillis-, pari- ja rivitalohuoneistot)
· Esimerkkiraportti 2 (kerrostalohuoneistot)

Kuntotarkastuksen tarkoitus

Kuntotarkastuksen tarkoitus on tuottaa puolueetonta tietoa tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisista vaurioriskeistä välineeksi asuntokaupan osapuolille. Kuntotarkastuksen avulla vähennetään riskiä vikojen, virheiden tai vaurioiden kaupan jälkeisen paljastumisen aiheuttamaan tyytymättömyyteen tai riitaan.

Ohjeet yhtenäistävät ja selkeyttävät asuntokaupan yhteydessä tehtävää kuntotarkastusta. Toimintamallin ohjeissa on kuvattu tarkastuksen periaatteet, tilauskäytäntö, sisältö, tarkastuksessa käytettävät tekniset välineet ja raportointitapa. Yhteisen toimintamallin avulla varmistetaan, että kuluttaja tietää mitä on tilaamassa. Ohjeissa velvoitetaan tarkastaja kertomaan tilaajalle mm. menettelyn epävarmuustekijät ja antamaan tilaajalle ohjeet siitä, miten tarkastukseen on syytä valmistautua. Ohjeisto on tehty ensisijaisesti omakotitalon tarkastukseen, mutta se soveltuu hyvin myös erillis-, pari-, rivi- ja kerrostalohuoneistojen tarkastukseen. Nyt valmistuneesta toimintamallista kerätään palautetta ja kokemuksia ja ohjeet julkaistaan lähiaikoina Rakennustietosäätiön KH-ohjekortteina.

Vakuutus piilevien rakennusvirheiden varalle

Myyjän vastuuaikana ilmenevästä piilevästä rakennusvirheestä aiheutuvat korjauskustannukset on mahdollista vakuuttaa silloin kun kuntotarkastus on tehty Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteisen Toimintamallin suoritusohjeen mukaan ja tarkastuksen tekijä on kyseisen vakuutusyhtiön hyväksymä tarkastaja.

Kuntotarkastusmallin laatimisen johtoryhmään on kuulunut Ympäristöministeriö, Kuluttajavirasto, Kiinteistöliitto, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto, Rakennustietosäätiö, Insinööritoimisto Raksystems Oy, Teknillinen Korkeakoulu ja Tekes. Kehitystyössä ovat lisäksi olleet vahvasti mukana Vakuutusyhtiöt Pohjola ja Sampo, kiinteistönvälitysliikkeet Huoneistokeskus, PSW ja Osuuspankkien kiinteistökeskus, sekä Merita pankki. Ohjeen laadintatyöstä on vastannut Insinööritoimisto Raksystems Oy.